{"id":331687,"date":"2026-08-23T13:53:13","date_gmt":"2026-08-23T13:53:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/331687\/"},"modified":"2026-08-23T13:53:13","modified_gmt":"2026-08-23T13:53:13","slug":"kuivatetut-kosteikkoalueet-halutaan-ennallistaa-ilmastonmuutoksen-torjumiseksi-tavoitteena-malli-joka-olisi-kannattava-maanomistajille-uutissuomalainen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/331687\/","title":{"rendered":"Kuivatetut kosteikkoalueet halutaan ennallistaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi \u2013 tavoitteena malli, joka olisi kannattava maanomistajille | Uutissuomalainen"},"content":{"rendered":"<p>Kosteikkoalueet sitovat yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n tehokkaasti hiilt\u00e4. Soiden, tulvatasankojen ja turvemaiden yhteen laskettu osuus maapallon pinta-alasta on alle kymmenesosa, mutta pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n turvemaihin on sitoutuneena noin kolmannes kaikesta maaper\u00e4\u00e4n varastoituneesta hiilest\u00e4 koko maailmassa.<\/p>\n<p>Kosteikkoalueiden vettyneess\u00e4 maaper\u00e4ss\u00e4 kuollut kasvimateriaali hajoaa hyvin hitaasti, mink\u00e4 vuoksi suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 hiilt\u00e4 kertyy tuhansien vuosien kuluessa. Kun kosteikkoalueita kuivatetaan, maaper\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4see happea, mik\u00e4 nopeuttaa hajoamista ja vapauttaa varastoitunutta hiilt\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n kasvihuonekaasujen muodossa.<\/p>\n<p>Kaikkialla Euroopassa laajoja kosteikkoalueita on ajan mittaan kuivatettu maa- ja mets\u00e4talouden, turvetuotannon ja rakentamisen tarpeisiin. Esimerkiksi Suomessa ja Latviassa turvemaita otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kaupallisessa mets\u00e4taloudessa ja turvetuotannossa, kun taas Keski-Euroopassa turvemaita usein kuivatettiin maatalouden tarpeisiin.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Se on valtava maank\u00e4yt\u00f6n muutos, toteaa <strong>Liisa Ukonmaanaho<\/strong>, joka ty\u00f6skentelee erikoistutkijana Luonnonvarakeskuksessa (Luke).<\/p>\n<p>Ukonmaanahon mielest\u00e4 kosteikkoalueiden ennallistaminen on yksi Euroopan suurimmista ilmastoon liittyvist\u00e4 mahdollisuuksista. H\u00e4n ty\u00f6skentelee yhdess\u00e4 kansainv\u00e4lisen tutkijaryhm\u00e4n kanssa ALFAwetlands-hankkeessa (2022\u20132026). EU:n rahoittamassa hankkeessa kartoitetaan Euroopan kosteikkoalueita ja tutkitaan, miten niiden ennallistaminen voi edist\u00e4\u00e4 ilmastonmuutoksen hillitsemist\u00e4, luonnon monimuotoisuuden elvytt\u00e4mist\u00e4 ja entist\u00e4 kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Kosteikkoalueiden ennallistaminen on luontoon perustuva ratkaisu, joka voi auttaa v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, h\u00e4n selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Tavoitteena on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin, miten kosteikkoalueet toimivat, miss\u00e4 niiden ennallistamisesta saadaan todenn\u00e4k\u00f6isesti suurin hy\u00f6ty ja miten ennallistetut kosteikkoalueet voivat edist\u00e4\u00e4 ilmastonmuutoksen hillitsemist\u00e4, luonnon monimuotoisuutta ja entist\u00e4 kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p>Tutkimus tukee my\u00f6s EU:n ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia missioita, joissa terveet kosteikkoalueet tunnustetaan elint\u00e4rkeiksi hiilen sitomiselle ja Euroopan ilmastokest\u00e4vyyden vahvistamiselle.<\/p>\n<p><strong class=\"diks-storyline__impact\">ALFAwetlands-hankkeen<\/strong> tutkijat tutkivat kosteikkoalueiden ekosysteemej\u00e4 kymmeness\u00e4 Euroopan maassa, Espanjasta etel\u00e4ss\u00e4 Suomeen pohjoisessa.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Tutkimme turvemaita, tulvatasankoja ja rantakosteikkoja, Ukonmaanaho kertoo.<\/p>\n<p>T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 t\u00e4rkein tuotos on uusi kartta Euroopan kosteikkoalueista. Karttaan on merkitty Euroopan kosteikkoalueiden sijainti ja arvio niiden tilasta, mik\u00e4 auttaa t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tietovajetta.<\/p>\n<p>Vaikka kosteikkoalueet olisi kuivatettu vuosikymmeni\u00e4 sitten eiv\u00e4tk\u00e4 ne en\u00e4\u00e4 erottuisi ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, valtionhallinto, maanomistajat ja kaavoittajat voivat tunnistaa entiset kosteikkoalueet \u2013 ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 esimerkiksi tulvien tai turvemaiden kuivumisesta ja kutistumisesta aiheutuvan hiilen vapautumisen riskit.<\/p>\n<p>Kartan perustana olevia kosteikkoalueiden tietoja on jo ladattu yli 27\u2009000 kertaa, ja tietojen odotetaan tukevan kansallisia ennallistamissuunnitelmia sek\u00e4 EU:n luonnon ennallistamista koskevan asetuksen toteutusta.<\/p>\n<p>Tutkijat ovat tarkastelleet my\u00f6s yli 700:aa kosteikkoalueiden ennallistamishanketta eri puolilla Eurooppaa selvitt\u00e4\u00e4kseen, mitk\u00e4 menetelm\u00e4t toimivat parhaiten erilaisissa olosuhteissa. Tutkimustulokset auttavat laatimaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ohjeita turvemaiden ennallistamishankkeita varten ja tunnistamaan t\u00e4rke\u00e4t puutteet tiedoissa sek\u00e4 pitk\u00e4aikaisen seurannan ja sidosryhmien osallistumisen merkityksen.<\/p>\n<p>El\u00e4v\u00e4t laboratoriot (living labs) ovat t\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 keskeisess\u00e4 asemassa. Niiss\u00e4 ekologinen ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus yhdistyv\u00e4t todellisissa olosuhteissa, joissa tutkijat, maanomistajat, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4t ja paikallisyhteis\u00f6t tekev\u00e4t yhteisty\u00f6t\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ennallistamismenetelmien kehitt\u00e4miseksi. El\u00e4vist\u00e4 laboratorioista saadun tiedon, jota kaukokartoitus ja mallinnus tukevat, perusteella hyvin toimivia ennallistamismenetelmi\u00e4 voidaan ehk\u00e4 soveltaa vastaavilla kosteikkoalueilla eri puolilla Eurooppaa.<\/p>\n<p>Yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kansalaisten asenteita. Espanjassa, It\u00e4vallassa, Latviassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa ja Virossa tehdyt kyselytutkimukset osoittavat, ett\u00e4 kosteikkoalueiden ennallistamista tuetaan voimakkaasti, joskin suhteellisen harvat vastaajat katsoivat olevansa hyvin perill\u00e4 kosteikkoalueista tai ennallistamisk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4. Tutkijat pit\u00e4v\u00e4t t\u00e4t\u00e4 mahdollisena esteen\u00e4 kansalaisten laajemmalle osallistumiselle.<\/p>\n<p>Suurelle osalle maanomistajista taloudelliset n\u00e4k\u00f6kohdat ovat edelleen keskeinen tekij\u00e4. He eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vastusta kosteikkoalueiden ennallistamista, mutta heid\u00e4n on varmistettava vakaa tulo.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Ihmiset tukevat todenn\u00e4k\u00f6isemmin ennallistamista, jos he voivat edelleen saada elantonsa omistamastaan maasta tai jos he saavat kohtuullisen korvauksen mahdollisista tulonmenetyksist\u00e4, Ukonmaanaho toteaa.<\/p>\n<p>\t\t<a class=\"diks-gallery__link\" href=\"https:\/\/i.media.fi\/incoming\/kd61qv\/9566035.jpg\/alternates\/FREE_1440\/9566035.jpg\" data-thumbnail=\"\" data-sub-html=\"Maapallon pinta-alasta alle kymmenesosa on soita, tulvatasankoja ja turvemaita, mutta ne sitovat tehokkaasti hiilt\u00e4. Peppi Lokka\" aria-label=\"Katso isompi kuva\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><br \/>\n\t\t\t\t<img class=\"diks-figure__image\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/9566035.jpg\" loading=\"lazy\" decoding=\"sync\" alt=\"\"\/><\/p>\n<p>\t\t\t<\/a><br \/>\n\t\t\t\t\tMaapallon pinta-alasta alle kymmenesosa on soita, tulvatasankoja ja turvemaita, mutta ne sitovat tehokkaasti hiilt\u00e4. Peppi Lokka<\/p>\n<p><strong class=\"diks-storyline__impact\">Kosteikkoalueiden <\/strong>ennallistamismenetelmien ymm\u00e4rt\u00e4minen on vain puolet haasteesta. Jotta ennallistaminen voitaisiin toteuttaa siin\u00e4 mittakaavassa, jota Eurooppa tarvitsee, sen on oltava taloudellisesti kannattavaa my\u00f6s maanomistajille ja -k\u00e4ytt\u00e4jille.<\/p>\n<p>Espanjalainen tutkija <strong>Alejandro Gonz\u00e1lez<\/strong>, joka ty\u00f6skentelee insin\u00f6\u00f6rin\u00e4 IDENER-yrityksess\u00e4 \u2013 Sevillassa sijaitsevassa tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittavassa pk-yrityksess\u00e4 \u2013 osallistuu erilliseen EU:n rahoittamaan REWET-tutkimushankkeeseen, jossa selvitet\u00e4\u00e4n, miten kosteikkoalueiden ennallistaminen voidaan toteuttaa taloudellisesti kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n<p>REWET-tiimiss\u00e4 on mukana tutkimus- ja ymp\u00e4rist\u00f6organisaatioita Alankomaista, Belgiasta, Espanjasta, Italiasta, It\u00e4vallasta, Portugalista, Saksasta, Suomesta ja Virosta, ja se ty\u00f6skentelee seitsem\u00e4ss\u00e4 koekohteessa, jotka kattavat yli 2\u2009400 hehtaaria makean veden kosteikkoalueita, turvemaita ja tulvatasankoja eri puolilla Eurooppaa.<\/p>\n<p>Tutkijat ennallistavat pilaantuneita ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ja seuraavat samalla kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, luonnon monimuotoisuutta, veden laatua, maaper\u00e4n koostumusta sek\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4 yhteiskunnalle laajemmin. He selvitt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s, miten ennallistetut kosteikkoalueet auttavat lievent\u00e4m\u00e4\u00e4n kuivuuden ja tulvien vaikutuksia ymp\u00e4r\u00f6iviin yhteis\u00f6ihin.<\/p>\n<p>Keskeisen\u00e4 tavoitteena on tunnistaa liiketoimintamalleja, jotka tekev\u00e4t ennallistamisesta taloudellisesti kannattavaa sen sijaan, ett\u00e4 turvauduttaisiin yksinomaan julkisiin tukiin.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Kosteikkoalueiden ennallistamisen ja suojelun suurin taloudellinen ongelma on se, ett\u00e4 ne ovat riippuvaisia julkisesta rahoituksesta, Gonz\u00e1lez totesi.<\/p>\n<p><strong class=\"diks-storyline__impact\">Tiimi tutkii nelj\u00e4\u00e4<\/strong> mahdollista tulonl\u00e4hdett\u00e4: p\u00e4\u00e4st\u00f6hyvitykset, virkistys- ja kulttuuritoiminta, ekosysteemipalveluista saatavat maksut sek\u00e4 kosteikkoalueiden viljely \u2013 kaupallisesti arvokkaiden viljelykasvien viljely vett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ennallistetuilla mailla.<\/p>\n<p>Yksi lupaava esimerkki on rahkasammaleen viljely ennallistetuilla turvemailla k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kest\u00e4v\u00e4n\u00e4 kasvualustana puutarhaviljelyss\u00e4.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Muussa tapauksessa asianmukaisilla toimialoilla jatketaan turveperustaisten substraattien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, Gonz\u00e1lez selitti.<\/p>\n<p>ALFAwetland-hankkeen Euroopan kosteikkoalueiden kartan mukaan noin kaksi miljoonaa hehtaaria kuivatettuja kosteikkoalueita Euroopassa voidaan mahdollisesti ennallistaa kosteikkoalueiden viljely\u00e4 varten. Jos markkinat kehittyv\u00e4t edelleen, kuivatettujen maa-alueiden kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 voitaisiin n\u00e4in v\u00e4hent\u00e4\u00e4 noin 19 prosenttia ilman julkisen lis\u00e4rahoituksen tarvetta.<\/p>\n<p>Tutkijat kuitenkin varoittavat, ett\u00e4 kosteikkoalueiden viljely on kehittyv\u00e4 ala ja ett\u00e4 sek\u00e4 teknisi\u00e4 ett\u00e4 kaupallisia haasteita on edelleen j\u00e4ljell\u00e4.<\/p>\n<p><strong class=\"diks-storyline__impact\">Kosteikkoalueiden<\/strong> ennallistaminen voi tuottaa pitk\u00e4aikaisia ymp\u00e4rist\u00f6hy\u00f6tyj\u00e4, mutta alkuinvestoinnit ovat usein huomattavia. T\u00e4m\u00e4n seurauksena yksityiset sijoittajat voivat olla haluttomia tukemaan hankkeita, ellei osaa taloudellisista riskeist\u00e4 jaeta.<\/p>\n<p>REWET-tiimi tutkii sen vuoksi rahoitusmalleja, joissa julkiset ja yksityiset investoinnit yhdistyv\u00e4t. T\u00e4m\u00e4 auttaa v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n ennallistamiseen liittyvi\u00e4 riskej\u00e4 ja kannustaa samalla yksityist\u00e4 sektoria osallistumaan. Yhdistetyt rahoitusmallit voisivat auttaa siirtym\u00e4\u00e4n kosteikkoalueiden ennallistamisessa yksitt\u00e4isist\u00e4 koehankkeista eteenp\u00e4in ja tekem\u00e4\u00e4n ennallistamisesta entist\u00e4 tavanomaisemman osan maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p>Gonz\u00e1lez katsoo, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, jos ennallistamisen mittakaavaa halutaan suurentaa. Tavoitteena on luoda \u2013 ja esitell\u00e4 \u2013 onnistuneita esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, miten ennallistaminen voi tuottaa taloudellista ja ymp\u00e4rist\u00f6hy\u00f6tyj\u00e4. Gonz\u00e1lezin mukaan toiveena on, ett\u00e4 sijoittajat ovat entist\u00e4 valmiimpia tukemaan ennallistamishankkeita, kun he n\u00e4kev\u00e4t niiden todella tuottavan tuottoa.<\/p>\n<p>Valmius siihen on kuitenkin ansaittava vankalla tieteellisell\u00e4 n\u00e4yt\u00f6ll\u00e4. ALFAwetlands- ja REWET-hankkeiden tutkijat auttavat yhdess\u00e4 ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n tieteellist\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemusta ja taloudellisia malleja, joita tarvitaan kosteikkoalueiden ennallistamiseksi entist\u00e4 paljon suuremmassa mittakaavassa.<\/p>\n<p>Toinen tiimi selvitt\u00e4\u00e4, miss\u00e4 ennallistamisella voidaan saavuttaa suurimmat ymp\u00e4rist\u00f6hy\u00f6dyt, ja toinen tiimi osoittaa puolestaan, miten n\u00e4m\u00e4 hy\u00f6dyt voitaisiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 saavuttaa.<\/p>\n<p>Kosteikkoalueiden ennallistaminen voidaan katsoa ymp\u00e4rist\u00f6kustannukseksi. Tutkijat haluavat kuitenkin nyt osoittaa, ett\u00e4 se voi olla my\u00f6s investointi, joka tuottaa hy\u00f6tyj\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4henemisen, puhtaamman veden, luonnon suuremman monimuotoisuuden ja ilmastonmuutokseen paremmin sopeutuvien ymp\u00e4rist\u00f6jen muodossa.<\/p>\n<p class=\"diks-storyline__additional-information\">T\u00e4m\u00e4 artikkeli on julkaistu alun perin EU:n tutkimusta ja innovointia k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 <a href=\"https:\/\/projects.research-and-innovation.ec.europa.eu\/en\/horizon-magazine\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Horizon<\/a>-lehdess\u00e4.<\/p>\n<p class=\"diks-storyline__additional-information\">T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kuvattu tutkimus rahoitettiin EU:n Horisontti-ohjelmasta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kosteikkoalueet sitovat yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n tehokkaasti hiilt\u00e4. Soiden, tulvatasankojen ja turvemaiden yhteen laskettu osuus maapallon pinta-alasta on alle kymmenesosa, mutta&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":331688,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[117],"tags":[2267,33,31,30,1096,1776,72,476,118,32,119,477,534,709],"class_list":["post-331687","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-luonto","tag-eurooppa","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-ilmasto","tag-ilmastonmuutos","tag-luonto","tag-nature","tag-science","tag-suomi","tag-tiede","tag-wildlife","tag-ymparisto-ja-luonto","tag-ymparistoasiat"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117145161388877853","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/331687","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=331687"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/331687\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/331688"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=331687"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=331687"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=331687"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}