![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/b64820c98246c258cc3d58fa6aa70fcdcc0d69af35531c05acc41e09c8410747.jpg\")
![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/1787519529_36_b64820c98246c258cc3d58fa6aa70fcdcc0d69af35531c05acc41e09c8410747.jpg\")
<\/p>\nRohmutokko, aurinkoahven, hopearuutana ja kultakala ovat esimerkkej\u00e4 vieraslajeista, jotka voivat heikent\u00e4\u00e4 Suomen alkuper\u00e4isi\u00e4 kalakantoja aggressiivisella lis\u00e4\u00e4ntymisell\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Tummahko simpulta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 rohmutokko siet\u00e4\u00e4 hyvin Suomen olosuhteita ja pystyy lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n nopeasti. Wikimedia Commons, CC BY-SA 3.0<\/p>\n
Suomen vesiluontoa uhkaavat monet vieraslajit, joista voi pahimmillaan tulla arkinen n\u00e4ky kalastajien ongissa muutaman vuoden kuluttua, mik\u00e4li laji p\u00e4\u00e4see levi\u00e4m\u00e4\u00e4n hallitsemattomasti.<\/p>\n
Vieraslajien ongelmana on, ett\u00e4 ne voivat syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kotoper\u00e4isi\u00e4 lajeja. Suurimmassa vaarassa ovat uhanalaiset lajit.<\/p>\n
Asiantuntijat pit\u00e4v\u00e4t tarkasti silm\u00e4ll\u00e4 rohmutokkoa, joka nimens\u00e4 mukaisesti rohmuaa kaikkea mahdollista sy\u00f6t\u00e4v\u00e4kseen. Suomen vapaa-ajan kalastajien kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju<\/strong> ei peittele sit\u00e4, kuinka huolestuttava rohmutokon levi\u00e4misriski on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Suomessa.<\/p>\n Ojaharju sai juuri kuvia kollegaltaan rohmutokosta, joka on lis\u00e4\u00e4ntynyt aggressiivisesti muutamassa varsinaissuomalaisessa lammessa.<\/p>\n \u2013 Niin kauan kuin niit\u00e4 l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n pienist\u00e4 hiekkakuopista, laji on viel\u00e4 jollain tavalla hallittavissa. Pahoin pelk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 rohmutokko on voinut kulkeutua my\u00f6s johonkin reittiveteen, jolloin se ei ole en\u00e4\u00e4 mill\u00e4\u00e4n tavalla hallittavissa, Ojaharju sanoo.<\/p>\n Rohmutokkoa tavattiin Suomessa ensimm\u00e4isen kerran Turussa vuonna 2022, mutta Kaukoid\u00e4st\u00e4 kotoisin olevasta lajista on edelleen tehty havaintoja torjuntatoimista huolimatta. Lajin levi\u00e4misest\u00e4 on varoittavia esimerkkej\u00e4 muualta Euroopasta.<\/p>\n \u2013 Varoittelusta huolimatta joku Varsinais-Suomessa niit\u00e4 levitt\u00e4\u00e4 ja tuo Suomeen, Ojaharju tuumaa.<\/p>\n Vieraslajien p\u00e4\u00e4st\u00e4minen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n luvatta on EU:ssa ja Suomessa kielletty.<\/p>\n \u2013 Jos rohmutokkoa vied\u00e4\u00e4n esimerkiksi puroihin, joissa on vaikkapa taimenta tai muita uhanalaisia kaloja, kannat voivat k\u00e4rsi\u00e4 pahasti.<\/p>\n Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva aurinkoahven on aggressiivinen reviirin puolustaja, joka syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muita samassa vesist\u00f6ss\u00e4 asuvia kalalajeja. LUKIJAN KUVA<\/p>\n Rohmutokko ei ole ainoa uhka<\/p>\n Varsinais-Suomessa on levinnyt my\u00f6s toinenkin ihmisen toiminnan seurauksena levinnyt vieraskalalaji aurinkoahven. Akvaariokalana pidetty\u00e4 lajia on p\u00e4\u00e4stetty tahallisesti vesist\u00f6ihin. Se lis\u00e4\u00e4ntyy nopeasti, jyr\u00e4\u00e4 muut kalalajit ja muuttaa vesist\u00f6n mieluisekseen.<\/p>\n Viime vuonna Espoon Nuuksiosta myrkytettiin koko lampi aurinkoahvenien takia<\/a>.<\/p>\n Aurinkoahvenen kaltainen aggressiivinen vieraslaji on my\u00f6s hopearuutana, joka on voinut Ojaharjun mukaan levit\u00e4 Virosta Suomeen. Kalasta on kymmeni\u00e4 varmistamattomia havaintoja ymp\u00e4ri Suomen etel\u00e4rannikkoa.<\/p>\n Ruutananaaraalla on poikkeuksellinen taito kloonata itsens\u00e4. Se voi kutea muiden s\u00e4rkikalojen kanssa, mutta risteym\u00e4n sijaan poikasista syntyy emon kopioita, koska muiden lajien koiraiden maiti ei hedelm\u00f6it\u00e4 m\u00e4timunia.<\/p>\n Hopearuutana on muistuttaa Suomen j\u00e4rviss\u00e4kin olevaa ruutanaa. Akos Harka, CC BY 3.0<\/p>\n My\u00f6s akvaariokalojen klassikko kultakala on vaarassa levit\u00e4 Suomeen. Se voi risteyty\u00e4 kotoper\u00e4isen ruutanan kanssa samoin kuin hopearuutana.<\/p>\n \u2013 Britanniassa kultakalaa ja hopearuutanaa on levitetty luonnonvesiin. Lopputuloksena kannat ovat menneet niin sekaisin, ett\u00e4 ei tied\u00e4 oikein varmuudella, mik\u00e4 laji on mit\u00e4kin, Ojaharju kertoo.<\/p>\n Ojaharju mainitsee my\u00f6s s\u00e4rkikaloihin kuuluvat nokkas\u00e4rjen ja katkerokalan, jotka voivat l\u00e4hivuosina lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 Suomessa ihmisen toiminnan seurauksena.<\/p>\n Luonnonvarakeskuksen<\/a> mukaan nokkas\u00e4rki voi levitt\u00e4\u00e4 v\u00e4li-is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 ihmisillekin haitallista Opisthorchis felineus -maksamatoa.<\/p>\n Vaalealta pasurilta tai sorvalta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 katkerokala voi levitt\u00e4\u00e4 Luonnonvarakeskuksen mukaan bakteereja ja loisia kotoper\u00e4isiin lajeihin. Toistaiseksi lajista on tehty vain yksitt\u00e4inen havainto Varsinais-Suomessa.<\/p>\n Viime vuoden hein\u00e4kuussa kalastajan verkkoon ui Loviisassa ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa marmoripaksuotsa<\/a>, joka on my\u00f6s todettu haitalliseksi vieraslajiksi Pohjois-Amerikassa. Lapissa sen sijaan tarkkaillaan Norjassa r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti levinneiden kyttyr\u00e4lohien<\/a> vaikutusta Suomen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja alkuper\u00e4iseen lohikantaan.<\/p>\n Nokkas\u00e4rki on nimens\u00e4 mukaisesti kuonomainen. Se el\u00e4\u00e4 Etel\u00e4- ja Keski-Euroopassa, Andr\u00e9 Karwath, CC BY-SA 2.5<\/p>\n Katkerokalan nimi tulee sen kitker\u00e4st\u00e4 mausta. George Chernilevsky \/ Wikimedia Commons<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Rohmutokko, aurinkoahven, hopearuutana ja kultakala ovat esimerkkej\u00e4 vieraslajeista, jotka voivat heikent\u00e4\u00e4 Suomen alkuper\u00e4isi\u00e4 kalakantoja aggressiivisella lis\u00e4\u00e4ntymisell\u00e4. Tummahko simpulta…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":331920,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[112],"tags":[35,404,33,31,30,1729,72,2147,118,591,32,119],"class_list":["post-331919","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-tiede","tag-24h","tag-elaimet","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-kalat","tag-luonto","tag-luontoharrastukset","tag-science","tag-selkarankaiset","tag-suomi","tag-tiede"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117146887634824217","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/331919","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=331919"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/331919\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/331920"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=331919"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=331919"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=331919"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}