{"id":332239,"date":"2026-08-24T07:46:12","date_gmt":"2026-08-24T07:46:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/332239\/"},"modified":"2026-08-24T07:46:12","modified_gmt":"2026-08-24T07:46:12","slug":"suomalaispelastaja-kuvailee-lohdutonta-nakya-espanjan-palojen-keskella-perilla-odotti-pelkka-musta-maa-yle-luonto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/332239\/","title":{"rendered":"Suomalaispelastaja kuvailee lohdutonta n\u00e4ky\u00e4 Espanjan palojen keskell\u00e4: perill\u00e4 odotti pelkk\u00e4 musta maa | Yle Luonto"},"content":{"rendered":"

Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Teemu Veneskari<\/strong> kantaa mukanaan passia ja kansainv\u00e4list\u00e4 rokotuskorttia kaikkialle, minne h\u00e4n menee.<\/p>\n

Vuosi sitten elokuisena aamuna pelastusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 sai viestin. H\u00e4nt\u00e4 pyydettiin nopealla aikataululla Espanjaan sammuttamaan rajuja maastopaloja.<\/p>\n

Iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 Veneskari istui jo lentokoneessa.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4kin kes\u00e4n\u00e4<\/a> Euroopassa on roihunnut. Esimerkiksi Ranskaa ja Belgiaa ovat piinanneet j\u00e4ttim\u00e4iset tulipalot.<\/p>\n

Ilmatieteen laitoksen v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Outi Kinnusen<\/strong> mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa tulevaisuudessa Suomen maasto- ja mets\u00e4paloihin.<\/p>\n

Palokausi pidentyy, mutta riskin\u00e4 voi my\u00f6s olla, ett\u00e4 paloja syttyy enemm\u00e4n ja ne ovat suurempia.<\/p>\n

Massiiviset paloalueet yll\u00e4ttiv\u00e4t<\/p>\n

Espanjan paloissa Veneskari toimi muodostelman johtajana. H\u00e4nen per\u00e4ss\u00e4\u00e4n seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 paikalle saapui 24 suomalaispelastajan tiimi.<\/p>\n

Suomalaiset pelastajat ovat aiemminkin harjoitelleet maastopalojen sammutusta ja auttaneet esimerkiksi Portugalissa vuosina 2023\u20132024 ja Kreikan paloissa kes\u00e4ll\u00e4 2022. N\u00e4m\u00e4 teht\u00e4v\u00e4t olivat etuk\u00e4teen sovittuja.<\/p>\n

Vuoden 2025 Espanjan keikka oli kuitenkin ensimm\u00e4inen niin sanottu kova keikka suomalaisille: pyynt\u00f6 tuli nopealla aikataululla, kun Espanja pyysi EU:n j\u00e4senmailta h\u00e4t\u00e4apua, ja Suomi p\u00e4\u00e4tti vastata kutsuun.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4ss\u00e4 tavallaan ulosmitattiin se, miten me p\u00e4rj\u00e4\u00e4mme, kertoo Veneskari.<\/p>\n

\"Vuoristoinen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Suomalaiset pelastajat sammuttamassa paloja Espanjassa 2025. Galician alueella on paljon korkeuseroja maastossa. Kuva: Lauri Immonen \"En<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Espanjalainen pelastaja sammuttamassa paloja Orensen maakunnassa Espanjassa 2025. Kuva: Brais Lorenzo \/ EPA<\/p>\n

Veneskari muistelee maisemaa, joka perill\u00e4 odotti: kukkuloiden p\u00e4\u00e4lt\u00e4 n\u00e4kyi pelkk\u00e4\u00e4 mustaa palanutta maata. Luoteis-Espanjassa Galician alueella oli samaan aikaan k\u00e4ynniss\u00e4 yli 50 aktiivista paloa.<\/p>\n

Euroopan palojen laajuus eroaa Suomen oloista t\u00e4ysin.<\/p>\n

\u2013 Yhten\u00e4inen ketju palavaa rintamaa voi olla 60\u201380 kilometri\u00e4. Eli mittaluokaltaan hieman enemm\u00e4n kuin Kouvolasta Lahteen.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi sammutusteht\u00e4vien kesto on eri luokkaa. Suomessa teht\u00e4v\u00e4t ovat ohi muutamissa tunneissa, mutta Espanjassa suomalaiset pelastajat ty\u00f6skenteliv\u00e4t ja lep\u00e4siv\u00e4t 12 tunnin sykleiss\u00e4.<\/p>\n

Veneskari pit\u00e4\u00e4kin yhten\u00e4 t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 oppina sit\u00e4, miten pitki\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 johdetaan.<\/p>\n

Ty\u00f6 on fyysisesti rankkaa ja pelastajilla on my\u00f6s h\u00e4k\u00e4mittarit k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Pienikin asia, esimerkiksi rakko jalassa, voi vaikuttaa koko joukkueen suorituskykyyn, toteaa Veneskari.<\/p>\n

\u2013 Itsest\u00e4\u00e4n t\u00e4ytyy pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 huolta ja huolehtia omasta levosta ja nesteytyksest\u00e4. Ilman unta ei kykene ty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n

\"Maastopalossa<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Maastopalon tuhoja A Caricadessa Galician alueella Espanjassa vuonna 2025. Kuva: Brais Lorenzo \/ EPA<\/p>\n

Veneskari kertoo, ett\u00e4 monille tiimin j\u00e4senist\u00e4 oli koskettavaa todistaa tulipalon aiheuttamia tuhoja.<\/p>\n

\u2013 Siell\u00e4 oli maatiloja ja asuntoja. Ihmiset joutuivat j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kotejaan. Emme me pelastajatkaan robotteja tai ter\u00e4smiehi\u00e4 ole. Inhimillisyys tuli esiin.<\/p>\n

Veneskari vieraili paikallisessa h\u00e4t\u00e4keskuksessa, josta johdettiin alueen teht\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n

\u2013 He olivat jo pitk\u00e4\u00e4n taistelleet maastopaloja vastaan. V\u00e4symys oli k\u00e4sin kosketeltavaa.<\/p>\n

Mieleenpainuvia hetki\u00e4 olivat my\u00f6s kohtaamiset paikallisten kanssa. Veneskarille on j\u00e4\u00e4nyt mieleen tilanne, jossa kaksi ihmist\u00e4 tuli kiittelem\u00e4\u00e4n heit\u00e4 lentokent\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Se pitk\u00e4 ja vuolas kiitosten sarja oli tosi h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4, koska meh\u00e4n vain teemme ty\u00f6t\u00e4mme.<\/p>\n

Paluumatkalla lentokoneen kapteeni kuulutti, ett\u00e4 kyydiss\u00e4 on suomalaisia pelastajia, ja he saivat raikuvat aplodit.<\/p>\n

Portugalin teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 syntyi dokumentti<\/p>\n

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen johtaja Jani Pitk\u00e4nen<\/strong> oli joukkueen johtajana Portugalissa 2023. Samalla matkalla kuvattiin dokumentti Palava maa, jonne joukko suomalaisia pelastajia l\u00e4hti my\u00f6s saamaan oppia suurten palojen sammutuksesta.<\/p>\n

Katso<\/strong> Palava maa<\/strong> -dokumentti Areenassa:<\/strong><\/p>\n

Dokumentissa pelastajat varautuvat my\u00f6s ilmastonmuutoksen tuomiin uhkiin maasto- ja mets\u00e4paloissa. <\/p>\n

Kokemus oli Pitk\u00e4selle silmi\u00e4 avaava.<\/p>\n

H\u00e4n yll\u00e4ttyi, miten nopeasti massiivisia paloja sammutetaan vaativissa maastoissa, joissa on paljon korkeuseroja ja kovia, kuumia tuulia.<\/p>\n

\u2013 1000 hehtaarin tulipalo sammutetaan 20 tunnissa, mik\u00e4 on mielest\u00e4ni k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n nopeaa toimintaa.<\/p>\n

Portugalilaiset kollegat kertoivat Pitk\u00e4selle, ett\u00e4 aiemmin palokausi oli huhti-lokakuun v\u00e4liss\u00e4. Nykyisin paloja on kuitenkin ymp\u00e4rivuotisesti.<\/p>\n

\u2013 Heill\u00e4 selke\u00e4 muutos on, ett\u00e4 selke\u00e4\u00e4 mets\u00e4palokautta ei ole en\u00e4\u00e4 tunnistettu.<\/p>\n

\"Tv\u00e5<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Palava maa -dokumentissa pelastajat ajavat keskelle liekkimerta Portugalissa. Kuva: Lauri Immonen \/ Yellow Film & TV\"Pelastaja<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Pelastuslaitoksen johtaja Jani Pitk\u00e4nen kertoo teht\u00e4v\u00e4n Portugalissa olleen opettavainen. Kuva: Katri Tihil\u00e4 \/ Yle<\/p>\n

Nyt on hyv\u00e4 aika varautua, sanoo tutkija<\/p>\n

Ilmastonmuutos ei varsinaisesti ole syy palojen syttymiselle, mutta se luo niiden levi\u00e4miselle otollisemmat olosuhteet, toteaa v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Kinnunen.<\/p>\n

Pitk\u00e4t hellejaksot voivat aiheuttaa kuivuutta, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t palojen todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Ilmastonmuutos tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 paloja voi olla sellaisiin aikoihin ja sellaisissa paikoissa, joissa niit\u00e4 ei ole aiemmin ollut.<\/p>\n

Hyv\u00e4 esimerkki on Suomen kev\u00e4t. Lumien sulaminen aiemmin pident\u00e4\u00e4 palokautta.<\/p>\n

\u2013 Jos talven sade tuleekin lumen sijaan veten\u00e4, on kev\u00e4t kuivempi, koska ei ole sulavaa lunta, kertoo Kinnunen.<\/p>\n

My\u00f6s pelastusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Veneskari on huomannut palokausien pidentymisen. Tilaston mukaan<\/a> pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n vuoden huhtikuussa Suomessa oli noin 800 maasto- ja mets\u00e4paloteht\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Muuten esimerkiksi viime vuonna teht\u00e4vi\u00e4 oli keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti v\u00e4hemm\u00e4n, vaikka olosuhteet Suomessa olivatkin niille otolliset, kertoo Veneskari.<\/p>\n

\"Pelastaja<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Pelastusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Veneskari ajattelee, ett\u00e4 kansainv\u00e4lisen yhteisty\u00f6n tiivist\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tulevaisuudessa. Kuva: Katri Tihil\u00e4 \/ Yle<\/p>\n

\u00c4\u00e4rimm\u00e4iset kuivuudet voivat vaikuttaa turvemaiden paloherkkyyteen, toteaa tutkija Kinnunen. Siksi niihin olisi h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota.<\/p>\n

\u2013 Suomessa on saatettu ajatella, ett\u00e4 ojittamattomat turvemaat ovat m\u00e4rki\u00e4 alueita, jotka eiv\u00e4t pala. Kun ilmasto l\u00e4mpenee, ne voivat kuivua ja sytty\u00e4 palamaan.<\/p>\n

Turvemaiden palojen erityisyys on, ett\u00e4 palo voi siirty\u00e4 my\u00f6s maan alle ja kyte\u00e4 siell\u00e4 jopa talven yli. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen palo voi viel\u00e4 palata pintapaloksi.<\/p>\n

\n

Suomen maaper\u00e4ll\u00e4 maastopalojen sammutuksissa ei tule yll\u00e4tyst\u00e4<\/p>\n

Pelastusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Teemu Veneskari <\/p>\n<\/blockquote>\n

Turvemaiden paloihin on olemassa toimintamenetelm\u00e4t, sanoo pelastusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Veneskari.<\/p>\n

\u2013 Suomen maaper\u00e4ll\u00e4 maastopalojen sammutuksissa ei tule yll\u00e4tyst\u00e4.<\/p>\n

H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 riskin\u00e4 tilannetta, jossa palo p\u00e4\u00e4see levi\u00e4m\u00e4\u00e4n harvaan asutulla alueella pitk\u00e4n kuivan jakson j\u00e4lkeen. T\u00e4llaisessa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 pelastajilta vaadittaisiin poikkeuksellisen paljon.<\/p>\n

Veneskarin mukaan varautumista voitaisiin parantaa uusilla torjuntamenetelmill\u00e4, kuten robotiikalla.<\/p>\n

Suomella olisi juuri nyt oikea hetki varautua isoihin maasto- ja mets\u00e4paloihin, n\u00e4kee tutkija Kinnunen.<\/p>\n

\u2013 Tilanteemme ei ole viel\u00e4 akuutti. Nyt on hyv\u00e4 hetki ennakoida, jotta siit\u00e4 ei koskaan tule katastrofaalinen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Teemu Veneskari kantaa mukanaan passia ja kansainv\u00e4list\u00e4 rokotuskorttia kaikkialle, minne h\u00e4n menee. Vuosi sitten elokuisena…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":332240,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[117],"tags":[33,31,30,1776,72,3350,27165,476,857,118,32,119,477,447],"class_list":["post-332239","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-luonto","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-ilmastonmuutos","tag-luonto","tag-maastopalot","tag-metsapalot","tag-nature","tag-pelastustoiminta","tag-science","tag-suomi","tag-tiede","tag-wildlife","tag-ymparisto"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117149380637175499","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/332239","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=332239"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/332239\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/332240"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=332239"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=332239"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=332239"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}