![](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/Artikkelikuva_ilmasto_idiootiksi-1024x643.jpg\"\/)
<\/p>\n <\/p>\n
Kuvaidea: THB, toteutus HL\/ai <\/p>\n
Otsikko viittaa Roger Pielke Jr:n kirjoitukseen Climate Change is Making Us Stupid. H\u00e4n v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ilmastokeskustelu tekee meist\u00e4 idiootteja \u2013 ei siksi, ett\u00e4 emme ymm\u00e4rt\u00e4isi fysiikkaa, vaan siksi, ett\u00e4 keskustelukulttuuri pakottaa meid\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n kuin idiootit. T\u00e4m\u00e4 tekstini tarkastelee samaa ilmi\u00f6t\u00e4 suomalaisessa mittakaavassa: miten ilmastovauhkoilu, ladatut kysymykset ja uskonnollinen ortodoksia tekev\u00e4t j\u00e4rkev\u00e4st\u00e4 dialogista l\u00e4hes mahdotonta.<\/strong><\/p>\n Verkkokeskusteluissa, kuten Uuden Suomen Puheenvuorossa, t\u00f6rm\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti tiettyyn tyyppihahmoon: ilmastovauhkoajaan, joka julkaisee pitki\u00e4 patteristoja \u201dkysymyksi\u00e4, joihin tieteenvastaisten vouhottajien on mahdoton vastata\u201d. T\u00e4llainen retoriikka ei ole omiaan her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n aitoa dialogia, vaan kyseess\u00e4 on klassinen ladattu ansa \u2013 ja kun ansaan ei suostu, seuraava askel on tuttu: itse dataan tai l\u00e4hteisiin ei en\u00e4\u00e4 tartuta, vaan keskustelu siirtyy kommenttikent\u00e4n sivuraiteille, joilla vastapuoli leimataan denialistiksi tai vedotaan Dunning-Krugerin efektiin v\u00e4itteen kumoamisen sijaan.<\/p>\n Keskustelun ansoittaja esitt\u00e4\u00e4 tyypillisesti t\u00e4m\u00e4n kysymyksen:<\/p>\n \u201dMik\u00e4 tieto saisi sinut vakuuttumaan siit\u00e4, ett\u00e4 havaittu globaali ilmaston l\u00e4mpeneminen on ihmisen aiheuttama?\u201d<\/strong><\/p>\n Kysymys on muotoiltu ovelasti. Se on v\u00e4h\u00e4n kuin kysyisi vastaajalta, onko t\u00e4m\u00e4 lakannut ly\u00f6m\u00e4st\u00e4 vaimoaan. Vastasitpa mit\u00e4 tahansa, suostut samalla kysyj\u00e4n asettamaan kehykseen. Jos esitt\u00e4\u00e4 kriittisi\u00e4 kysymyksi\u00e4 ilmastomallien osumatarkkuudesta tai poliittisen h\u00e4lytysviestinn\u00e4n mittasuhteista, saa otsaansa \u201d\u00f6yh\u00f6tt\u00e4j\u00e4n\u201d leiman.<\/p>\n Monet n\u00e4ist\u00e4 kysyjist\u00e4 varmasti esitt\u00e4v\u00e4t asiansa aidossa ja hyv\u00e4ss\u00e4 uskossa, huolissaan planeetan tulevaisuudesta. Mutta kun ansoittajalle haluaa vastata tieteellisen asiallisesti, matto on helpointa vet\u00e4\u00e4 jalkojen alta suoraan fysiikan ja mallinnuksen kautta: meid\u00e4t vakuuttaisi se, ett\u00e4 ilmastomallit kykenisiv\u00e4t ennustamaan luonnolliset mekanismit sek\u00e4 globaalit viilenemis- ja tasaantumisjaksot yht\u00e4 luotettavasti kuin pitk\u00e4n aikav\u00e4lin l\u00e4mpenemistrendit. Tiede kehittyy vain haastamalla vallitsevia teorioita, ei julistamalla niit\u00e4 virheett\u00f6miksi.<\/p>\n Min\u00e4 en ole ilmastonmuutoksen kiist\u00e4j\u00e4. Pid\u00e4n itse\u00e4ni ilmastorationalistina ja kutsun itse\u00e4ni ecomodernistiksi, vaikken ole mink\u00e4\u00e4n liikkeen tai j\u00e4rjest\u00f6n j\u00e4sen. Se tarkoittaa, ett\u00e4 luotan dataan, en ideologiaan. Ja reaalimaailman data kertoo meille seuraavat asiat.<\/p>\n 1. Ilmastoj\u00e4rjestelm\u00e4n hitaus ja sopeutumisen pakko<\/strong><\/p>\n Poliittisessa h\u00e4lytysviestinn\u00e4ss\u00e4 nettonolla esitet\u00e4\u00e4n usein \u201dtermostaattina\u201d \u2013 ik\u00e4\u00e4n kuin p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 leikkaamalla s\u00e4\u00e4 korjaantuu ensi kes\u00e4ksi. Todellisuudessa ilmastoj\u00e4rjestelm\u00e4n suuri hitaus, erityisesti merten valtava l\u00e4mp\u00f6kapasiteetti, tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 saavutettu l\u00e4mp\u00f6tilataso ja sen mahdollisesti aiheuttamat s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t j\u00e4\u00e4v\u00e4t voimaan viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n senkin j\u00e4lkeen, kun p\u00e4\u00e4st\u00f6t on saatu nollaan. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei siis voi \u201dpys\u00e4ytt\u00e4\u00e4\u201d tai peruuttaa nopeasti. Siksi lyhyell\u00e4 ja keskipitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 kysymys on ensisijaisesti sopeutumisesta: infrasta, padoista ja ilmastoinnista \u2013 ei vain p\u00e4\u00e4st\u00f6jen leikkaamisesta. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 kysymys ihmisen osuudesta l\u00e4mpenemisess\u00e4 on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sopeutumistoimien kannalta toissijainen \u2013 oleellisempaa on, tekev\u00e4tk\u00f6 torjuntatoimet enemm\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4 vai haittaa. T\u00e4m\u00e4 hy\u00f6ty-haitta-arvio on itsess\u00e4\u00e4n arvovalinta, ei tiedekysymys \u2013 silti ilmastotiede ja ilmastopolitiikka niputetaan usein yhdeksi ja samaksi asiaksi, ik\u00e4\u00e4n kuin poliittiset ratkaisut seuraisivat suoraan tieteest\u00e4.<\/p>\n 2. Mittakaavan matemaattinen mahdottomuus<\/strong><\/p>\n T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yli 80 prosenttia maailman jatkuvasti kasvavasta energiankulutuksesta katetaan fossiilisilla polttoaineilla. Ilmastotutkija Roger Pielke Jr. on laskenut<\/a>, mit\u00e4 aidosti globaali nettonolla vuoteen 2050 menness\u00e4 vaatisi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4: uusi 1,75 gigawatin ydinvoimala k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n joka ikinen p\u00e4iv\u00e4 t\u00e4st\u00e4 hetkest\u00e4 vuoteen 2050 asti \u2013 noin 420 voimalaa vuodessa. Vaihtoehtoisesti sama tavoite vaatisi noin 2 000 uutta j\u00e4ttituuliturbiinia joka p\u00e4iv\u00e4, yht\u00e4jaksoisesti 25 vuoden ajan. Poliittiset lupaukset nopeasta t\u00e4ysk\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4 ovat t\u00e4ysin irti materiaalisesta todellisuudesta.<\/p>\n 3. Fossiilisista luopumisen todelliset syyt<\/strong><\/p>\n On monta erinomaista ja painavaa syyt\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 fossiilisten polttoaineiden polttamista hallitusti ja korvata niit\u00e4 puhtaalla teknologialla. Ilmanlaatu ja pienhiukkaset tappavat miljoonia ihmisi\u00e4 vuosittain, kauppapoliittinen riippuvuus autoritaarisista \u00f6ljyvaltioista on valtava turvallisuusriski, ja rajallisten resurssien s\u00e4\u00e4st\u00e4minen on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 taloudenpitoa. Mutta CO2-p\u00e4\u00e4st\u00f6jen h\u00e4t\u00e4tila ei ole n\u00e4ist\u00e4 syist\u00e4 suurin eik\u00e4 kiireellisin.<\/p>\n Kun n\u00e4m\u00e4 realiteetit sanoo \u00e4\u00e4neen, keskustelun ilmastokirkko menee ep\u00e4kuntoon. Heille ilmastonmuutoksesta on tullut \u201dmusta aukko\u201d \u2013 ilmi\u00f6, jota professori Mike Hulme<\/a> kutsuu ilmastismiksi (climatism). Se on \u00e4lyllisen laiskuuden muoto, jolla selitet\u00e4\u00e4n kaikki asiat maailmassa, joista ihmiset eiv\u00e4t pid\u00e4, mets\u00e4paloista siirtolaisvirtoihin ja sotiin.<\/p>\n