Karjalainen kyykistyy tornin taakse rinteeseen ja poimii pienen, noin kahden viikon ik\u00e4isen lupiinintaimen kumihansikkaansa etusormen ja peukalon v\u00e4liin. Napsahduksen tuskin kuulee, kun lupiini nousee juurineen maasta. <\/p>\n
\u201dPienet lupiinit on helpompi kitke\u00e4 kuin t\u00e4ysikasvuiset. Jos tornissa olisi vain isoja lupiineja, torni olisi viel\u00e4 puolet korkeampi\u201d, Karjalainen sanoo. <\/p>\n
Pian torni kasvaa entisest\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 Karjalainen ole t\u00e4n\u00e4\u00e4n ainoa kitkij\u00e4 Meltiss\u00e4. Talkoolaiset nostavat lapiot, haravat ja talikot olkap\u00e4illeen. Sadetakit kahisevat, ja m\u00e4rk\u00e4 maa litsahtelee kumisaappaiden alla. Talkoot voivat alkaa.<\/p>\n
Lue my\u00f6s: Talkoot avuksi! Minna organisoi roskankeruutalkoita ja puhdistaa vapaaehtoisten kanssa ryteikk\u00f6j\u00e4 \u2013 \u201dMoni kiitt\u00e4\u00e4 meit\u00e4 ty\u00f6st\u00e4mme\u201d<\/a><\/p>\n Perhosten paratiisi<\/p>\n Reilut kaksi vuosikymment\u00e4 sitten Meltin alue oli vanhan kaatopaikan p\u00e4\u00e4lle perustettu maavarastoalue. Kasvit alkoivat vallata itselleen elintilaa hiekka- ja multakukkuloiden katveissa. <\/p>\n Paahdekasvien levi\u00e4misen my\u00f6t\u00e4 Meltiss\u00e4 havaittiin id\u00e4nokakoisan, isokultasiiven, laitamaay\u00f6kk\u00f6sen ja raidepussikoin kaltaisia harvinaisia perhoslajeja. Niille kylvettiin mieluisia ravintokasveja, kuten nuokko\u00adkohokkeja, pietaryrttej\u00e4 ja keltamaitteita. <\/p>\n T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 osa Meltist\u00e4 on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Harvinaisille perhosille elint\u00e4rke\u00e4t paahdealueet eiv\u00e4t kuitenkaan s\u00e4ilyisi Meltiss\u00e4 ilman ihmisten apua. Suomeen levinneet haitalliset vieraskasvit lupiini ja j\u00e4ttipalsami tukahduttaisivat paahdealueiden muut kasvit edest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Talikko painuu maahan ja k\u00e4\u00e4ntyy. V\u00e4h\u00e4n alle polvenpituisen lupiinin varsi nytk\u00e4ht\u00e4\u00e4, ja juuren multapaakku hytkyy talikon piikeiss\u00e4 mutta ei irtoa maasta.<\/p>\n \u201dLupiini pit\u00e4isi kitke\u00e4 maasta juurineen, mik\u00e4 onnistuu helpommin talikolla kuin lapiolla\u201d, Seppo Karjalainen sanoo. <\/p>\n \u201dMaahan j\u00e4\u00e4neist\u00e4 juurista versoo uusia lupiineja.\u201d<\/p>\n \u00a9 Linda Varoma <\/p>\n Arvokas varttitunti<\/p>\n Tihkusade laantuu v\u00e4hitellen, mutta paksut harmaat pilvet j\u00e4\u00e4v\u00e4t roikkumaan Meltin taivaalle. M\u00e4rk\u00e4 maa ja vettyneet hein\u00e4t tuoksuvat kes\u00e4lt\u00e4. <\/p>\n Seppo Karjalaisen lis\u00e4ksi Meltin kitkemistalkoisiin osallistuvat t\u00e4ll\u00e4 kertaa haminalaiset Katja R\u00e4s\u00e4nen<\/strong>, Sanna Vallittu-Niinisaari<\/strong>, Pekka Autio<\/strong>, Lea Jauho<\/strong> ja h\u00e4nen tytt\u00e4rens\u00e4 Kiira Haaja<\/strong>.<\/p>\n Karjalainen saa lopulta kiskottua lupiinin k\u00e4sin maasta. Multapaakusta roikkuvista juurista variseva kuiva multa on vaaleampaa kuin pintamulta. <\/p>\n \u201dYhden sitke\u00e4n lupiinin kiskomiseen voi kulua varttitunti. Se on kuitenkin tehokkaasti k\u00e4ytetty\u00e4 aikaa siihen n\u00e4hden, ett\u00e4 yhdest\u00e4 lupiinista voi irrota jopa kaksituhatta siement\u00e4\u201d, Karjalainen kertoo. <\/p>\n Ruskean halkokassin reunat heilahtavat, kun lupiini putoaa kassin pohjalle. Tornista on tulossa taas yht\u00e4 \u00adlupiinia korkeampi.<\/p>\n \u00a9 Linda Varoma <\/p>\n Suomeen 200 vuotta sitten<\/p>\n Pohjois-Amerikasta per\u00e4isin oleva komealupiini eli lupiini tuotiin Suomeen reilut kaksi vuosisataa sitten koriste- ja rehukasviksi. Sitke\u00e4 lupiini levisi puutarhoista ja pientareilta maansiirtot\u00f6iden ja tienvarsiniitto\u00adkoneiden mukana laajalti koko Suomeen pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.<\/p>\n Nyky\u00e4\u00e4n lupiini on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, koska se uhkaa alkuper\u00e4ist\u00e4 luonnon monimuotoisuutta rehev\u00f6itt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 maaper\u00e4\u00e4 ja syrj\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 suomalaisia ketokasveja.<\/p>\n My\u00f6s Melttiin lupiini lienee levinnyt maansiirtot\u00f6iden yhteydess\u00e4. Jos Meltiss\u00e4 ei olisi reilut vuosikymmen sitten ruvettu kitkem\u00e4\u00e4n lupiineja, ne olisivat vallanneet jo koko alueen.<\/p>\n Sanna Vallittu-Niinisaaren kitkeminen ei ota edis\u00adty\u00e4kseen. Suurehkon lupiinin juuret ovat kietoutuneet maan alla koivuntaimen juuriin eiv\u00e4tk\u00e4 irtoa. Lapio m\u00e4tk\u00e4ht\u00e4\u00e4 heinikkoon, ja Vallittu-Niinisaari kyyristyy kiskomaan juurakoita k\u00e4sin. <\/p>\n H\u00e4n on osallistunut s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti Suomen Luonnon\u00adsuojeluliiton Kaakkois-Suomen yhdistys ry:n<\/a> kitkemistalkoisiin. Vallittu-Niinisaari sanoo, ett\u00e4 jo yhden lupiinin kitkemisell\u00e4 on h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4.<\/p>\n Nyt yksi lupiini on kuitenkin ottamassa puolittaisen voiton kitkij\u00e4st\u00e4\u00e4n. Juurakko natisee ja heiluu kuopassa, mutta ei irtoa. <\/p>\n \u201dKyll\u00e4 harmittaa, kun juuret j\u00e4\u00e4v\u00e4t maahan\u201d, Vallittu-Niinisaari puuskuttaa ja pyyhkii otsaansa.<\/p>\n \u201dT\u00e4m\u00e4 kyll\u00e4 kostetaan seuraavalle lupiinille!\u201d<\/p>\n Lue my\u00f6s: Joka nelj\u00e4s Suomen kasvilajeista on uhanalainen \u2013 Jouko Rikkisen mukaan ilmastonmuutos uhkaa eniten tunturikasveja: \u201dNe ovat h\u00e4t\u00e4\u00e4 k\u00e4rsim\u00e4ss\u00e4\u201d<\/a><\/p>\n R\u00e4j\u00e4ht\u00e4vi\u00e4 siemenkotia<\/p>\n L\u00e4mmin, miltei seisova ilma tuntuu hautovalta, ukkosta enteilev\u00e4lt\u00e4. Jyr\u00e4hdyksi\u00e4 ei kuitenkaan kuulu, eik\u00e4 sade ala uudestaan. Hyttysetk\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t inise. Meltin illassa vallitsee sateen j\u00e4lkeinen rauha. <\/p>\n Poluttomassa heinikossa huojuu pitk\u00e4hk\u00f6n varren p\u00e4\u00e4ss\u00e4 vaaleanpunaisina hehkuvia kukkia. Lupiinien lis\u00e4ksi j\u00e4ttipalsamit ovat levinneet Melttiin. My\u00f6s ne ovat haitalliksi luokiteltuja vieraslajeja.<\/p>\n J\u00e4ttipalsamitkin on kitkett\u00e4v\u00e4 pois.<\/p>\n Himalajan alueelta per\u00e4isin oleva j\u00e4ttipalsami tuotiin 1800-luvun lopulla Eurooppaan koristekasviksi. Lupiinin tavoin se on levinnyt nopeasti luontoon ja syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kasvualueellaan luontomme alkuper\u00e4isi\u00e4 kasvilajeja. <\/p>\n \u201dJ\u00e4ttipalsami levi\u00e4\u00e4 tehokkaasti, koska sen siemenkodista voi lent\u00e4\u00e4 siemeni\u00e4 jopa seitsem\u00e4n metrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n\u201d, Seppo Karjalainen kertoo.<\/p>\n \u201dSiemenkodat r\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4t kosketuksesta tai pelk\u00e4st\u00e4 tuulenvireest\u00e4, kun ne ovat turvonneet tarpeeksi pulleiksi.\u201d <\/p>\n \u00a9 Linda Varoma <\/p>\n Onnistumisen iloa<\/p>\n Katja R\u00e4s\u00e4nen iskee talikkonsa maahan, ja huojuva j\u00e4tti\u00adpalsami k\u00e4\u00e4ntyy yl\u00f6s yhdell\u00e4 v\u00e4kev\u00e4ll\u00e4 lapionv\u00e4\u00e4nn\u00f6ll\u00e4. Suomen Luonnonsuojeluliiton Kaakkois-Suomen yhdistys ry:n puheenjohtajana toimiva R\u00e4s\u00e4nen sanoo saavansa kitkemisest\u00e4 onnistumisen iloa.<\/p>\n \u201dLuonnolla ei ole mahdollisuutta puolustautua ihmist\u00e4 vastaan. Yhdenkin j\u00e4ttipalsamin poistamalla min\u00e4 olen puolustanut ihmisen\u00e4 luontoa.\u201d<\/p>\n R\u00e4s\u00e4sen mukaan nyky\u00e4\u00e4n ei kuitenkaan ole en\u00e4\u00e4 helppoa v\u00e4rv\u00e4t\u00e4 v\u00e4ke\u00e4 kitkemis- tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n mink\u00e4\u00e4nlaisiin talkoisiin.<\/p>\n \u201dEn kuitenkaan halua uskoa, ett\u00e4 ihmiset suhtautuvat luonnonsuojeluun ja meid\u00e4n oman luontomme puolustamiseen v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti\u201d, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n H\u00e4nest\u00e4 on kuitenkin hieman huolestuttavaa, ett\u00e4 varsin harva n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan valmis ryhtym\u00e4\u00e4n todellisiin tekoihin luonnon puolesta.<\/p>\n Taas punainen kukka alkaa huojua onton vartensa p\u00e4\u00e4ss\u00e4. R\u00e4s\u00e4sen maasta nostaman lapion ter\u00e4ll\u00e4 hytkyy juurakon k\u00e4tkev\u00e4 multapaakku. Yksivuotisena kasvavan j\u00e4ttipalsamin juuristo on vain noin kymmenen sentti\u00e4 maan pinnan alla, joten j\u00e4ttipalsami irtoaa maasta helpommin kuin lupiini, jonka juuret voivat ulottua jopa metrin syvyyteen. <\/p>\n Metsik\u00f6n reunaan kasvaa kitketyist\u00e4 j\u00ad\u00e4ttipalsameista v\u00e4hitellen pitkulainen pino. Koko joukko Meltin j\u00e4ttipalsameita on tullut el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n Mutta vaaleanpunaisia kukkia sojottaa yh\u00e4 heinikon yl\u00e4puolella. Aika lailla j\u00e4ttipalsameita j\u00e4\u00e4 viel\u00e4 seuraavissa talkoissa kitkett\u00e4viksi.<\/p>\n P\u00e4\u00e4juuren narinaa<\/p>\n Sateen j\u00e4lkeen vadelmat hehkuvat kirkkaanpunaisina pensaan lehtien lomasta. Kapeaa polkua pitkin asteleva Kiira Haaja, 14, ei pysty ohittamaan marjoista raskaita oksia. Suu on saatava vadelmista makeaksi.<\/p>\n Haaja on osallistunut my\u00f6s aiemmin kitkemistalkoisiin. H\u00e4nelle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 luonnosta huolehditaan, ja h\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 korjata virheit\u00e4, joita ihminen on \u00adaiheuttanut luonnolle. <\/p>\n \u201dValintoja luonnon puolesta voi tehd\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4, eik\u00e4 se ole edes vaikeaa. Itse olen ollut jo jonkin aikaa kasvissy\u00f6j\u00e4\u201d, Haaja kertoo.<\/p>\n J\u00e4ttipalsamien \u00e4\u00e4rest\u00e4 on siirrytty suurempien lupiinien esiintym\u00e4lle. Sanna Vallittu-Niinisaari on ottanut kitkemiseen uuden tekniikan. H\u00e4n iskee ensin lapion maahan ja hypp\u00e4\u00e4 sitten molemmilla jaloillaan lapion p\u00e4\u00e4lle. Ter\u00e4 painuu syv\u00e4lle maankuoren alla olevaan hiekkakerrokseen, ja lupiinin juurakko suorastaan sinkoutuu yl\u00f6s.<\/p>\n \u201dNyt lapio p\u00e4\u00e4see oikeuksiinsa. Sormenpaksuinen p\u00e4\u00e4juuri antoi naristen periksi\u201d, Vallittu-Niinisaari riemuitsee. <\/p>\n Pekka Autio on osallistunut yhdistyksen talkoisiin jo 1980-luvulta l\u00e4htien. Talkoiden ohella h\u00e4n kitkee j\u00e4ttipalsamin ja lupiinin lis\u00e4ksi niin ik\u00e4\u00e4n haitalliseksi luokiteltua j\u00e4ttiukonputkea yksityistien varrella \u00adsijaitsevalta aukealta.<\/p>\n Suuret lupiinit lakoavat, kun Aution talikko iskeytyy kerta toisensa j\u00e4lkeen maahan.<\/p>\n \u201dHyv\u00e4 ty\u00f6 on kaiken siihen valuneen hien arvoista\u201d, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n \u00a9 Linda Varoma <\/p>\n Matarakiit\u00e4j\u00e4 lasipurkissa<\/p>\n Meltin kukkulan paahderinteess\u00e4 p\u00e4iv\u00e4nkakkarat loistavat matalasta kasvustosta. Nuokkukohokit riiputtavat t\u00e4htim\u00e4isi\u00e4 kukintojaan. <\/p>\n \u201dT\u00e4m\u00e4 on Meltin t\u00e4rkein paahderinne ja tavoitetila, johon koko alueella tulee pyrki\u00e4\u201d, Seppo Karjalainen sanoo.<\/p>\n H\u00e4nen kiinnostuksensa luontoa kohtaan virisi, kun h\u00e4n n\u00e4ki yhdeks\u00e4nvuotiaana lasipurkissa matarakiit\u00e4j\u00e4n, jonka h\u00e4nen kaverinsa oli pyydyst\u00e4nyt.<\/p>\n \u201dEn tiennyt, ett\u00e4 mit\u00e4\u00e4n niin upeaa oli edes olemassa. Min\u00e4kin halusin ruveta ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n perhosia.\u201d<\/p>\n Karjalaisen vanhemmat tekiv\u00e4t h\u00e4nelle haavin, jolla h\u00e4n alkoi pyydyst\u00e4\u00e4 lepikoista pieni\u00e4 valkoisia perhosia. Karjalaisen koulunk\u00e4ynnit j\u00e4iv\u00e4t kesken, mutta h\u00e4nen kiinnostuksensa luontoon s\u00e4ilyi ja voimistui entisest\u00e4\u00e4n. Kun Karjalainen oli 35-vuotias pitk\u00e4aikaisty\u00f6t\u00f6n, h\u00e4n oli menett\u00e4nyt toivonsa siit\u00e4, ett\u00e4 saisi viel\u00e4 itselleen ammatin ja vakituisen ty\u00f6paikan.<\/p>\n \u201dOnneksi ty\u00f6voimatoimiston urasuunnittelukurssilla noteerattiin luontoharrastukseni, ja sain siit\u00e4 itselleni loppuel\u00e4m\u00e4n uran\u201d, Karjalainen sanoo.<\/p>\n H\u00e4n on ty\u00f6skennellyt Mets\u00e4hallituksessa luontokartoittajana ja nyky\u00e4\u00e4n luonnonsuojelun asiantuntijana yhteens\u00e4 jo kolmen vuosikymmenen ajan.<\/p>\n Karjalainen silm\u00e4ilee Meltin paahderinnett\u00e4, jonka h\u00e4n on kitkenyt hyvin pitk\u00e4lti omin k\u00e4sin nykyiseen ketomaiseen tilaan. 11 vuoden aikana Karjalaiselta on kulunut vieraslajien kitkemiseen noin 1\u2009100 tuntia. <\/p>\n \u201dMinusta tuntuu hyv\u00e4lt\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 paahderinne sellaisena kuin sen kuuluukin olla, vaikka ep\u00e4ilen, ett\u00e4 valta\u00adosalle ihmisist\u00e4 sill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4.\u201d<\/p>\n Etana k\u00e4mmenell\u00e4<\/p>\n Talkoolaiset j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t lapiot, talikot ja haravat ja ripustavat sadetakkeja puupinon tyviin kuivumaan. Multaisia saappaanpohjia hinkataan m\u00e4rk\u00e4\u00e4n heinikkoon.<\/p>\n Ennen kotiin l\u00e4ht\u00f6\u00e4 Katja R\u00e4s\u00e4nen huomaa heinikon tyvess\u00e4 itse\u00e4\u00e4n hilaavan, mustanpuhuvan espanjansiruetanan. Nopeasti lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 espanjansiruetana on my\u00f6s luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, koska se sy\u00f6 kasvillisuutta ja levitt\u00e4\u00e4 limassaan ja ulosteissaan haitallisia bakteereja, kuten listeriaa ja salmonellaa.<\/p>\n Etana vet\u00e4ytyy sykkyr\u00e4\u00e4n, kun Katja R\u00e4s\u00e4nen nostaa sen kumihanskan peitt\u00e4m\u00e4lle k\u00e4mmenelleen.<\/p>\n \u201dPidimme viime syksyn\u00e4 etanatalkoot. Ker\u00e4tyt etanat tapettiin kiehuvassa vedess\u00e4, ja raadot p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t ker\u00e4ys\u00adastioihin\u201d, R\u00e4s\u00e4nen kertoo. <\/p>\n Etana nostaa sarvensa yl\u00f6s, laskee ne taas alas ja j\u00e4hmettyy paikoilleen. Aivan kuin se olisi alistunut kohtaloonsa.<\/p>\n![\"N\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/lupiinitalkoot_8.jpg\"\/)
<\/a>
\n N\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n n\u00e4k\u00f6inen mutta haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu lupiini on levinnyt koko Suomeen. Kitketty lupiini p\u00e4\u00e4tyi Seppo Karjalaisen tarkasta heittok\u00e4dest\u00e4 ker\u00e4yskassiin. <\/p>\n![\"Meltin](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/lupiinitalkoot_2.jpg\"\/)
<\/a>
\n Meltin sadeillan kitkemistalkoisiin osallistuivat Lea \u00adJauho (vas.), Kiira Haaja, Katja R\u00e4s\u00e4nen, Seppo Karjalainen, Sanna Vallittu-Niinisaari ja Pekka Autio. <\/p>\n![\"Lupiini](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/lupiinitalkoot_3-e1787089773247.jpg\"\/)
<\/a>
\n Lupiini on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, koska se uhkaa alkuper\u00e4ist\u00e4 luonnon monimuotoisuutta rehev\u00f6itt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 maaper\u00e4\u00e4 ja syrj\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 suomalaisia ketokasveja. <\/p>\n![\"Kiira](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/lupiinitalkoot_15.jpg\"\/)
<\/a>
\n Kiira Haaja sai kitkemistalkoiden lomassa \u00adsuunsa vadelmista \u00admakeaksi. <\/p>\n
![\"Seppo](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/lupiinitalkoot_1.jpg\"\/)
<\/a>