{"id":333275,"date":"2026-08-25T13:28:13","date_gmt":"2026-08-25T13:28:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/333275\/"},"modified":"2026-08-25T13:28:13","modified_gmt":"2026-08-25T13:28:13","slug":"neljan-tahden-jarjestelma-tanssii-avaruudessa-erikoisesti-toinen-tahtipari-kulkee-toisen-edesta-toinen-ei","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/333275\/","title":{"rendered":"Nelj\u00e4n t\u00e4hden j\u00e4rjestelm\u00e4 tanssii avaruudessa erikoisesti \u2013 Toinen t\u00e4htipari kulkee toisen edest\u00e4, toinen ei"},"content":{"rendered":"

Astronomit ovat l\u00f6yt\u00e4neet nelj\u00e4st\u00e4 t\u00e4hdest\u00e4 koostuvan t\u00e4htij\u00e4rjestelm\u00e4n, joka k\u00e4ytt\u00e4ytyy tavalla, jota ei ole aiemmin pystytty vahvistamaan, uutisoi Phys.org<\/a>.<\/p>\n

TIC 433545934 koostuu kahdesta l\u00e4hekk\u00e4isest\u00e4 t\u00e4htiparista, joiden t\u00e4hdet kiert\u00e4v\u00e4t toisiaan. Molemmissa pareissa t\u00e4hdet my\u00f6s piment\u00e4v\u00e4t vuorotellen toisensa, mutta lis\u00e4ksi vain toinen t\u00e4htipareista kulkee Maasta katsottuna toisen parin edest\u00e4.<\/p>\n

J\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4 tutkimus julkaistiin elokuussa vertaisarvioimattomana arXiv-palvelussa<\/a>, ja se on hyv\u00e4ksytty julkaistavaksi Astronomy & Astrophysics -tiedelehdess\u00e4.<\/p>\n

Kun v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolme t\u00e4hte\u00e4 on sidoksissa toisiinsa painovoiman v\u00e4lityksell\u00e4, ne j\u00e4rjest\u00e4ytyv\u00e4t yleens\u00e4 hierarkkisille radoille, jotka auttavat pit\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4n vakaana. Silloin ne eiv\u00e4t toisaalta t\u00f6rm\u00e4\u00e4 toisiinsa eiv\u00e4tk\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n erkane toisistaan. Kolmoist\u00e4htij\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 kaksi t\u00e4hte\u00e4 kiert\u00e4\u00e4 tyypillisesti l\u00e4hekk\u00e4in toisiaan ja kolmas t\u00e4hti kiert\u00e4\u00e4 niit\u00e4 kauempana.<\/p>\n

Nelj\u00e4n t\u00e4hden j\u00e4rjestelm\u00e4t voivat puolestaan olla niin sanottuja 3+1- tai 2+2-j\u00e4rjestelmi\u00e4. Ensimm\u00e4isess\u00e4 kolme t\u00e4hte\u00e4 muodostaa hierarkkisen kolmoisj\u00e4rjestelm\u00e4n, jota nelj\u00e4s t\u00e4hti kiert\u00e4\u00e4 kauempana. 2+2-j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 t\u00e4hdet muodostavat kaksi erillist\u00e4 paria. Kummankin parin t\u00e4hdet kiert\u00e4v\u00e4t l\u00e4hekk\u00e4in toisiaan, ja samalla t\u00e4htiparit kiert\u00e4v\u00e4t yhteist\u00e4 massakeskipistett\u00e4\u00e4n paljon suuremmalla radalla.<\/p>\n

TIC 433545934 kuuluu j\u00e4lkimm\u00e4iseen ryhm\u00e4\u00e4n. Molemmat sen t\u00e4htiparit ovat lis\u00e4ksi niin sanottuja pimennysmuuttujia, eli ne ovat Maasta katsottuna sellaisessa asennossa, ett\u00e4 parin t\u00e4hdet kulkevat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti toistensa editse. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy j\u00e4rjestelm\u00e4n kirkkauden toistuvina v\u00e4henemisin\u00e4.<\/p>\n

Kun molempia pareja tarkkaillaan yht\u00e4 aikaa, niiden valo sekoittuu monimutkaiseksi kirkkausvaihteluksi. Pelk\u00e4n havaintosuunnan perusteella ei kuitenkaan ole helppo ratkaista, muodostavatko kaksi t\u00e4htiparia todella yhden painovoimalla sidotun j\u00e4rjestelm\u00e4n vai ovatko ne vain sattumalta samalla n\u00e4k\u00f6linjalla.<\/p>\n

Sidoksen voi vahvistaa pimennysten ajoituksessa tapahtuvien muutosten perusteella. Kun parit vaikuttavat toisiinsa painovoimallaan, kummankin t\u00e4htiparin pimennysten ajankohdissa tapahtuu toisiinsa liittyvi\u00e4 vaihteluita.<\/p>\n

Unkarin Bajan t\u00e4htitieteellisen observatorion Tam\u00e1s Borkovitsin<\/strong> johtama tutkijaryhm\u00e4 havaitsi juuri t\u00e4llaisen ajoituskuvion TIC 433545934\u00e4. Sen perusteella t\u00e4htiparien voitiin vahvistaa kuuluvan samaan nelj\u00e4n t\u00e4hden j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Viel\u00e4 harvinaisemmaksi kohteen tekee tutkijoiden havaitsema kolmesta kirkkauden notkahduksesta muodostuva pimennys. Siin\u00e4 kokonainen t\u00e4htipari kulkee toisen t\u00e4htiparin editse.<\/p>\n

TIC 433545934 on tutkijoiden mukaan ensimm\u00e4inen vahvistettu 2+2-tyypin nelj\u00e4n t\u00e4hden j\u00e4rjestelm\u00e4, jossa on havaittu sek\u00e4 molempien t\u00e4htiparien kesken\u00e4\u00e4n yhteensopivat pimennysten ajoitusvaihtelut ett\u00e4 kokonaisen t\u00e4htiparin aiheuttama toisen parin pimennys.<\/p>\n

Kutsutaan pareja nimill\u00e4 A ja B. Kun B-parin t\u00e4hdet kulkevat vuorotellen A-parin molempien t\u00e4htien editse, j\u00e4rjestelm\u00e4n kirkkauteen syntyy kolme erillist\u00e4 notkahdusta. Nasan TESS-avaruusteleskooppi onnistui tallentamaan t\u00e4llaisen tapahtuman.<\/p>\n

Erikoista on, ett\u00e4 pimennys tapahtuu vain yhteen suuntaan.<\/p>\n

\u201dN\u00e4m\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset tapahtumat esiintyv\u00e4t vain kerran ulkoradan kierroksen aikana, eli bin\u00e4\u00e4ri A ei pimenn\u00e4 bin\u00e4\u00e4ri B:n t\u00e4hti\u00e4\u201d, tutkijaryhm\u00e4 kirjoittaa tutkimuksessaan.<\/p>\n

Syyn\u00e4 ep\u00e4symmetriaan on tutkijoiden mukaan t\u00e4htiparien keskin\u00e4isen radan muoto. Rata on selv\u00e4sti soikea eik\u00e4 py\u00f6re\u00e4, ja j\u00e4rjestelm\u00e4n geometria mahdollistaa toisen t\u00e4htiparin kulkemisen toisen edest\u00e4 mutta ei vastaavaa tapahtumaa toiseen suuntaan.<\/p>\n

TESS-havaintojen ja maanp\u00e4\u00e4llisten teleskooppien avulla tutkijat pystyiv\u00e4t selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4n rataliikkeet. Toisen t\u00e4htiparin t\u00e4hdet kiert\u00e4v\u00e4t toisiaan noin 1,4 vuorokaudessa ja toisen noin 2,1 vuorokaudessa. Kokonaiset t\u00e4htiparit puolestaan kiert\u00e4v\u00e4t toisiaan noin 224,5 vuorokaudessa.<\/p>\n

Parit eroavat toisistaan my\u00f6s rakenteeltaan. A-parissa on kaksi melko samankaltaista ja hieman kehityksess\u00e4\u00e4n edennytt\u00e4 t\u00e4hte\u00e4. B-parissa toinen t\u00e4hti on huomattavasti toista massiivisempi.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 huolimatta koko j\u00e4rjestelm\u00e4 on poikkeuksellisen litte\u00e4. Kaikkien kolmen kiertoradan tasot poikkeavat toisistaan vain noin kahdella asteella.<\/p>\n

Ulkoradan kiertoajan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misess\u00e4 vanhoilla taivaankartoitushavainnoilla oli suuri merkitys, sill\u00e4 TESS havaitsi t\u00e4htiparien v\u00e4lisen pimennyksen vain kerran. My\u00f6s t\u00e4htien massoihin liittyy ep\u00e4varmuutta, koska tutkijoilla ei ollut k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n s\u00e4teisnopeusmittauksia.<\/p>\n

\u201dN\u00e4m\u00e4 ovat vain tilastollisia arvioita, ja ne tuotettiin ilman RV- eli s\u00e4teisnopeusdataa, jota ei ollut saatavilla\u201d, tutkijaryhm\u00e4 kirjoittaa.<\/p>\n

TIC 433545934 on siten ensimm\u00e4inen n\u00e4in vahvasti vahvistettu j\u00e4rjestelm\u00e4 lajissaan. Aiemmin tunnettu KIC 5255552 muistuttaa sit\u00e4, mutta sen luonteesta ei ole saatu yht\u00e4 vakuuttavaa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

J\u00e4rjestelm\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n s\u00e4ily nykyisenlaisena ikuisesti. Tutkijoiden laskelmien mukaan noin 152 miljoonan vuoden kuluttua kummankin t\u00e4htiparin massiivisempi t\u00e4hti voi kasvaa niin suureksi, ett\u00e4 se ylitt\u00e4\u00e4 niin sanotun Rochen pinnan. T\u00e4ll\u00f6in t\u00e4hdest\u00e4 voi alkaa siirty\u00e4 ainetta sen kumppanit\u00e4hteen, mik\u00e4 muuttaisi koko j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 perusteellisesti.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Astronomit ovat l\u00f6yt\u00e4neet nelj\u00e4st\u00e4 t\u00e4hdest\u00e4 koostuvan t\u00e4htij\u00e4rjestelm\u00e4n, joka k\u00e4ytt\u00e4ytyy tavalla, jota ei ole aiemmin pystytty vahvistamaan, uutisoi Phys.org.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":333276,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[115],"tags":[33,31,30,455,454,118,32,9460,779,119],"class_list":["post-333275","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-fysiikka","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-fysiikka","tag-physics","tag-science","tag-suomi","tag-tahdet","tag-tahtitiede","tag-tiede"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117156388298327430","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/333275","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=333275"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/333275\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/333276"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=333275"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=333275"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=333275"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}