{"id":33397,"date":"2025-09-13T03:42:08","date_gmt":"2025-09-13T03:42:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/33397\/"},"modified":"2025-09-13T03:42:08","modified_gmt":"2025-09-13T03:42:08","slug":"nain-puolustusvoimat-toimisi-jos-suomeen-lentaisi-drooniparvi-politiikka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/33397\/","title":{"rendered":"N\u00e4in Puolustusvoimat toimisi, jos Suomeen lent\u00e4isi drooniparvi | Politiikka"},"content":{"rendered":"

Puolaan lent\u00e4nyt Ven\u00e4j\u00e4n droonien parvi sai varhain keskiviikkona vastaansa Puolan ja Hollannin h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t. Osan lennokeista h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t tuhosivat, osa tuli alas omia aikojaan.<\/p>\n

Mit\u00e4 Suomi tekisi vastaavassa tilanteessa? K\u00e4ytt\u00e4isi ilmapuolustustaan, ja pitk\u00e4lti samoin kuin Puola, sanoo ilmatorjunnan tarkastaja Mano-Mikael Nokelainen<\/strong> Puolustusvoimista.<\/p>\n

Droonien torjuminen on kuitenkin kallista, eik\u00e4 t\u00e4ysin \u201dilmatiivist\u00e4\u201d, ja se huomattiin my\u00f6s Puolassa.<\/p>\n

Vaarallisimmat kohteet torjuttaisiin<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n l\u00e4hett\u00e4mi\u00e4 drooneja p\u00e4\u00e4tyi syv\u00e4lle Puolan alueelle. Osa niist\u00e4 lensi Puolan ilmatilassa jopa satoja kilometrej\u00e4.<\/p>\n

N\u00e4in tapahtuisi todenn\u00e4k\u00f6isesti Suomessakin.<\/p>\n

Puola ja Nato ovat havainneet rajaa l\u00e4hestyv\u00e4t parimetriset lennokit tutkilla ja seuranneet, ett\u00e4 ne todella tulevat Puolan rajan yli. Rauhan aikana lennokkeja ei voi ampua suoraan rajalle tai jonkun toisen valtion ilmatilaan.<\/p>\n

Kaikkiin lennokkeihin ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pysty reagoimaan samaan aikaan tai torjumaan ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n, jos lennokkeja tulee paljon.<\/p>\n

\u2013 On normaalia, ett\u00e4 valitaan vaarallisimmat ja kriittisimm\u00e4t maalit. Tehd\u00e4\u00e4n uhka-arvio, ett\u00e4 mitk\u00e4 on tuhottava ensin. Niin my\u00f6s Ukraina ja Israel tekev\u00e4t, Nokelainen sanoo.<\/p>\n

Lennokkien havaitsemiseen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tutkia ja elektronista tiedustelua. Maan p\u00e4\u00e4lle sijoitettujen ilmavalvontatutkien kuvaa t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t lentokoneiden valvontatutkat, jotka n\u00e4kev\u00e4t ilmasta kauemmas.<\/p>\n

T\u00e4rkein torjuntatapa Suomessa olisivat h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t. Ne ampuisivat drooneja tykill\u00e4 tai ohjuksilla.<\/p>\n

Lennokkeja torjutaan korkealta ja puun latvojen tasalta<\/p>\n

Droonit ovat hitaita maaleja vaikkapa ohjuksiin verrattuna. Ven\u00e4j\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4mien Shahed-droonien nopeus on noin 180 km\/h. Juuri korkealla, kilometrien korkeudessa lent\u00e4v\u00e4t droonit voi tuhota h\u00e4vitt\u00e4jill\u00e4.<\/p>\n

Toisaalta droonit lent\u00e4v\u00e4t eri korkeuksissa. Nokelainen sanoo, ett\u00e4 Ukrainassa ne lent\u00e4v\u00e4t usein korkealla maanp\u00e4\u00e4llisen ilmatorjunnan ulottumattomissa ja laskeutuvat sitten \u201dpintaan\u201d l\u00e4hell\u00e4 maalia.<\/p>\n

Puiden latvojen tasalla lent\u00e4ess\u00e4\u00e4n droonit ovat h\u00e4vitt\u00e4jille vaikeita. Silloin niit\u00e4 tuhottaisiin muulla ilmatorjunnalla.<\/p>\n

Se voi tarkoittaa h\u00e4irint\u00e4\u00e4, ilmatorjunta-ammuksia tai esimerkiksi helikopterin oviaseella ampumista.<\/p>\n

Droonien ampumista kopterista on Nokelaisen mukaan harjoiteltu Suomessakin.<\/p>\n

\u2013 Jos ajatellaan normaaliaikojen valmiutta, niin silloin droonintorjuja on usein h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4. Ilmatorjuntaa ei ole joka paikassa.<\/p>\n

1\u00a0300 kilometri\u00e4 maarajaa ja viel\u00e4 merialueetkin<\/p>\n

Lennokkien torjumiseen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n periaatteessa samanlaista ilmatorjuntaa kuin muuhunkin puolustautumiseen.<\/p>\n

Suomen ilmatorjunta on kerroksellista: eri korkeuksilla torjutaan erilaisin asein. Alimpana lent\u00e4vi\u00e4 kohteita tuhotaan esimerkiksi ammuksin ja olkap\u00e4\u00e4lt\u00e4 laukaistavin ohjuksin, ylemp\u00e4n\u00e4 eri kantaman ilmatorjuntaohjuksilla.<\/p>\n

Suomelta puuttuu korkealla lent\u00e4vien ohjusten torjuntamenetelm\u00e4. T\u00e4t\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 varten Suomi on tilannut Israelista Daavidin lingon.<\/p>\n

Lennokkien torjuntaan lingosta ei ole apua.<\/p>\n

Ongelma on se, ett\u00e4 vaikka ilmatorjuntaj\u00e4rjestelmi\u00e4 voidaan liikutella, niit\u00e4 on vain paikoin.<\/p>\n

\u2013 Suomellakin on tuossa 1\u00a0300-kilometrinen raja. Ei sinne voi joka paikkaan laittaa asetta valmiiksi. Siihen ei ole mitenk\u00e4\u00e4n varaa.<\/p>\n

Joustavasti ymp\u00e4riins\u00e4 isossa maassa liikkuvat h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t sen sijaan pystyv\u00e4t reagoimaan eri suuntiin. Droonit voivat tulla mist\u00e4 tahansa, my\u00f6s merelt\u00e4.<\/p>\n

\"Sensofusion<\/p>\n

Ukrainan sodassa lennokkien kehittely ja k\u00e4ytt\u00f6 on suorastaan r\u00e4j\u00e4ht\u00e4nyt. Erikokoisia ja eri tarkoituksiin tehtyj\u00e4 drooneja voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valtavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4, massamaisesti.<\/p>\n

Kallista, tehotonta – v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4?<\/p>\n

Halpojen droonien torjuminen ohjuksilla tai lenn\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 h\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4 on kuitenkin kustannus-hy\u00f6ty-suhteeltaan j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4n kallista.<\/p>\n

Euroopassa Baltian maat ja Suomi ovat puhuneet droonimuurista, johon lennokit pys\u00e4htyisiv\u00e4t. T\u00e4t\u00e4 esitti my\u00f6s Euroopan unionin komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen<\/strong>.<\/p>\n

Muuri onkin k\u00e4site, joka on syntynyt poliitikkojen puheissa.<\/p>\n

Sotilaalle termi tarkoittaa l\u00e4hinn\u00e4, ett\u00e4 droonit havaitaan ja \u201dtarvittavin osin\u201d torjutaan, Nokelainen sanoo. Jos drooneja tulee paljon, ilmatorjunnan kykyj\u00e4kin tarvittaisiin paljon.<\/p>\n

Baltian mailla ei esimerkiksi ole omia h\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4, ja silti droonit pit\u00e4isi jotenkin torjua. \u201dMuurin\u201d toteuttamiseen tarvittaisiin usean maan yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Nykyinen tapa torjua h\u00e4vitt\u00e4jill\u00e4 – kuten Nato Puolassa teki – on tolkuttoman kallis, Naton p\u00e4\u00e4sihteeri Mark Rutte<\/strong> totesi Politicon mukaan eilen Nato-diplomaateille. Silti kaikkia drooneja ei saatu alas.<\/p>\n

Sotaa k\u00e4yv\u00e4 Ukraina v\u00e4itt\u00e4\u00e4 pystyv\u00e4ns\u00e4 torjumaan 80 prosenttia drooneista, ja se on tapahtunut my\u00f6s l\u00e4nnen lahjoittaman materiaalin avulla.<\/p>\n

Tiiviimp\u00e4\u00e4n torjuntaan tarvittaisiin esimerkiksi lasereita tai niin sanottuja elektromagneettisia aseita.<\/p>\n

Suomen maavoimien komentaja Pasi V\u00e4lim\u00e4ki<\/strong> sanoi perjantaina Kouvolan turvallisuusfoorumissa, ett\u00e4 puolustuksessa on \u201dselke\u00e4, droonin ment\u00e4v\u00e4 aukko\u201d.<\/p>\n

\u2013 Ei Ukrainassa ole droonimuuria. Siell\u00e4 on sensori- ja vaikuttamisj\u00e4rjestelm\u00e4, V\u00e4lim\u00e4ki sanoo.<\/p>\n

Von der Leyenin avaus \u201dmuurista\u201d tarkoittaa, ett\u00e4 on mahdollista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rahaa j\u00e4rkev\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n

Nyt selvitet\u00e4\u00e4n, millainen j\u00e4rjestely toimisi esimerkiksi pohjoisessa.<\/p>\n

Asiantuntijoista useimmat ajattelevat, ett\u00e4 t\u00e4ydellisen tiivis lennokkien torjunta on mahdotonta, ja sen yritt\u00e4minen tulee kalliiksi. Silti jokin ratkaisu on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Muokattu 12.9.25: Lis\u00e4tty V\u00e4lim\u00e4en kommentit<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Puolaan lent\u00e4nyt Ven\u00e4j\u00e4n droonien parvi sai varhain keskiviikkona vastaansa Puolan ja Hollannin h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t. Osan lennokeista h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t tuhosivat, osa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":33398,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,759,26,27,33,31,30,17,71,24,25,782,28,29,15,18,21,637,9052,32,19,20,546,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-33397","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-droonit","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-kotimaa","18":"tag-latest-news","19":"tag-latestnews","20":"tag-maanpuolustus","21":"tag-main-news","22":"tag-mainnews","23":"tag-news","24":"tag-otsikot","25":"tag-paauutiset","26":"tag-politiikka","27":"tag-puolustus","28":"tag-suomi","29":"tag-top-stories","30":"tag-topstories","31":"tag-turvallisuus","32":"tag-ulkomaat","33":"tag-uutiset","34":"tag-world","35":"tag-world-news","36":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33397","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=33397"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33397\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/33398"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=33397"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=33397"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=33397"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}