{"id":33568,"date":"2025-09-13T07:27:13","date_gmt":"2025-09-13T07:27:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/33568\/"},"modified":"2025-09-13T07:27:13","modified_gmt":"2025-09-13T07:27:13","slug":"maarit-tastula-oli-lapsena-varma-ettei-elaisi-pitkaan-isa-tartutti-haneen-kuolemanpelon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/33568\/","title":{"rendered":"Maarit Tastula oli lapsena varma, ettei el\u00e4isi pitk\u00e4\u00e4n \u2013 is\u00e4 tartutti h\u00e4neen kuolemanpelon"},"content":{"rendered":"<p>  <img decoding=\"async\" class=\"article-header-image__featured-image awpo-lazy\" alt=\"\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/kl-maarittastula-05.jpg\"\/><\/p>\n<p class=\"article-header__excerpt \">\n    Toimittaja Maarit Tastula kiinnostui kuusikymppisen\u00e4 juuristaan ja tutustui sukunsa Amerikan-siirtolaisiin. He olivat k\u00f6yh\u00e4\u00e4 v\u00e4ke\u00e4, jonka el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuolema oli alati l\u00e4sn\u00e4.  <\/p>\n<dl class=\"article-meta__list\">\n<p><dt class=\"article-meta__role\">Teksti<\/dt>\n<dd class=\"article-meta__name\">Essi Salonen<\/dd>\n<\/p>\n<p><dt class=\"article-meta__role\">Kuvat<\/dt>\n<dd class=\"article-meta__name\">Sara Pihlaja<\/dd>\n<\/p>\n<dt class=\"screen-reader-text\">Julkaisup\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4<\/dt>\n<dd>\n<p>        10.9.2025\n    <\/dd>\n<\/dl>\n<p>Oikeastaan t\u00e4m\u00e4 seikkailu alkoi, kun <strong>Maarit Tastula<\/strong> oli viisivuotias lapsonen Kokkolassa.<\/p>\n<p>\u201dMulla oli j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n utelias pikkutyt\u00f6n mieli.\u201d<\/p>\n<p>Maarit oli kuullut aikuisten puhuvan sukulaisista, jotka olivat l\u00e4hteneet 1900-luvun alussa Pohjanmaalta Amerikkaan.<\/p>\n<p>Amerikka! Suuri manner meren takana kuulosti pikkutyt\u00f6n korviin valtavan kiehtovalta. Mit\u00e4 isot\u00e4ti\u00ad <strong>Tekla<\/strong> oli tehnyt hevostenkasvattajana Kansasissa? Ent\u00e4p\u00e4 eksoottisilta kuulostavat <strong>Robert<\/strong>,<strong> Nikolai<\/strong> ja <strong>Konstantin<\/strong>? Mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 \u00e4idin sukulaiset olivat Amerikassa tehneet?<\/p>\n<p>Maarit pommitti vanhempiaan kysymyksill\u00e4. He eiv\u00e4t kuitenkaan osanneet vastata niihin. Is\u00e4 oli sodank\u00e4ynyt\u00ad puusepp\u00e4 ja \u00e4iti kotirouva.<\/p>\n<p>\u201dIs\u00e4 sanoi aina, ett\u00e4 h\u00e4n on ainoan ulkomaanmatkansa tehnyt, k\u00e4ynyt sotimassa rajan takana.\u201d<\/p>\n<p>Joskus is\u00e4 mainitsi sodasta, ett\u00e4 \u201drintamalla oli veljet velji\u00e4 vasten\u201d, mik\u00e4 saattoi viitata is\u00e4n Kanadaan l\u00e4hteneisiin sukulaisiin, jotka olivat jatkaneet sielt\u00e4 my\u00f6hemmin Neuvosto-Karjalaan ja j\u00e4\u00e4neet sinne.<\/p>\n<p>Halu liitty\u00e4 suvun tarinaan<\/p>\n<p>Pikkutytt\u00f6n\u00e4 Maarit seikkaili sukulaisten j\u00e4ljill\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 mielikuvituksessaan tai kuullessaan kahvia, riisi\u00e4 ja muita herkkuja sis\u00e4lt\u00e4vist\u00e4 amerikanpaketeista, joita \u00e4idin kotiin Kaustiselle oli sodan j\u00e4lkeen Amerikasta tullut.<\/p>\n<p>Aika l\u00e4hte\u00e4 suvun j\u00e4ljille koitti Maarit Tastulalle vuonna 2020. H\u00e4n oli tuolloin kuusikymppinen, pitk\u00e4n uran Yleisradiossa tehnyt nimek\u00e4s toimittaja, joka toimitti Toista maata -televisiosarjaa. <\/p>\n<p>Koska omat lapset alkoivat olla itsen\u00e4isi\u00e4 eik\u00e4 heille tarvinnut kokata iltaisin makaronilaatikkoa ja maailma oli koronan vuoksi hiljentynyt, Maarit p\u00e4\u00e4tti sukeltaa mielt\u00e4\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n kutkuttaneeseen amerikansuomalaisten tarinaan.<\/p>\n<p>Haasteita oli heti edess\u00e4, koska sukulaisia, jotka olisivat vuosisadan alun tapahtumista jotain tienneet, ei ollut en\u00e4\u00e4 juuri elossa.<\/p>\n<p>Onneksi oli sent\u00e4\u00e4n iso\u00e4idin serkku <strong>Eero<\/strong>. T\u00e4m\u00e4 neuvoi Maaritia paneutumaan iso\u00e4idin niihin serkkuihin, <strong>Isokankaan Wiljamiin<\/strong>,<strong> Oivaan <\/strong>ja<strong> Kristianiin<\/strong>, jotka jatkoivat Amerikasta matkaansa Neuvostoliittoon. Maarit kiinnostui oitis, h\u00e4n ei ollut kuullutkaan sukunsa Neuvosto-Karjalaan l\u00e4hteneist\u00e4.<\/p>\n<p>\u201dNeuvostoliittoon meno tuntui oudolta ajatukselta, koska Pohjanmaa tunnettiin osana valkoista Suomea.\u201d<\/p>\n<p><strong>Lue my\u00f6s<\/strong>: <a href=\"https:\/\/kotiliesi.fi\/ihmiset\/tarinat\/pentti-on-selvinnyt-hengissa-uskomattomista-tilanteista\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Pentti Vuoj\u00e4rvi on selvinnyt el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n uskomattomista tilanteista.<\/a><\/p>\n<p>Horisontti h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4\u00e4<\/p>\n<p>Yhdysvalloissa Maarit keskittyi\u00ad l\u00e4nsirannikkoon , Oregonin ja Washingtonin\u00ad osavaltioihin, koska sinne sukua oli l\u00e4htenyt paremman el\u00e4m\u00e4n per\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n<p>K\u00e4ynnistyi nelj\u00e4 vuotta kest\u00e4nyt selvitysty\u00f6, joka vei Maaritilta kaiken vapaa-ajan sek\u00e4 lomat ja vaati my\u00f6s pari lyhytt\u00e4 virkavapaata. <\/p>\n<p>Kodin ruokap\u00f6yd\u00e4lle kasautui valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 kirjapinoja ja lehtileikkeit\u00e4. Kirja K\u00f6yh\u00e4\u00e4 v\u00e4ke\u00e4, suomalaisia Amerikan kultamailla (Otava) alkoi kehkeyty\u00e4.<\/p>\n<p>Maarit Tastula, 63,<strong> <\/strong><\/p>\n<p>on Yleisradion toimittaja, joka on voittanut keskusteluohjelmistaan useita Telvis-palkintoja. Nykyisin h\u00e4n toimittaa radio-ohjelmaa Yksi maailma, kaksi katsetta. Pian h\u00e4nelt\u00e4 ilmestyy kirja K\u00f6yh\u00e4\u00e4 v\u00e4ke\u00e4, suomalaisia Amerikan kultamailla (Otava). Vapaa-aikanaan Maarit kutoo iso\u00e4idin neli\u00f6it\u00e4. Ne ovat olleet keskener\u00e4isten k\u00e4sit\u00f6iden korissa jo vuosia ja odottavat yhdist\u00e4mist\u00e4\u00e4n peitteeksi.<\/p>\n<p>Kuten monia ik\u00e4isi\u00e4\u00e4n Maaritia alkoi kiinnostaa sukututkimus vaiheessa, jossa h\u00e4n tajusi, ettei el\u00e4m\u00e4 jatku ikuisesti vaan horisontti alkaa jo h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>\u201dMinulle tuli tarve n\u00e4hd\u00e4 itseni\u00ad sukuni ketjussa, ja koinkin kirjaa tehdess\u00e4 suurta lohtua liittyess\u00e4ni n\u00e4ihin ihmisiin.\u201d<\/p>\n<p>Koska h\u00e4n ei itsek\u00e4\u00e4n ole l\u00e4ht\u00f6isin varakkaista oloista, h\u00e4n ymm\u00e4rsi hyvin k\u00f6yhien ihmisten kaipuun uuteen maailmaan, josta he l\u00e4htiv\u00e4t etsim\u00e4\u00e4n parempaa el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Toki Amerikkaan l\u00e4hteneill\u00e4 nuorilla ihmisill\u00e4 oli my\u00f6s seikkailunhalua, ja sit\u00e4 on Maaritissa itsess\u00e4\u00e4nkin. Nuorena naisena h\u00e4n reissasi muun muassa Etel\u00e4-Amerikassa ja Yhdysvalloissa.<\/p>\n<p>\u201dMinuun iski valtava halu l\u00e4hte\u00e4 maailmalle. Olen miettinyt, olivatko lapsena kuulemani Amerikan-tarinat siihen osasyyn\u00e4.\u201d<\/p>\n<p>Maarit on kulkenut Amazonin sademetsiss\u00e4, k\u00e4ynyt Paraguayssa\u00ad vanhassa jesuiitta-temppeliss\u00e4, nukkunut navajo-intiaanien m\u00f6kiss\u00e4 ja kylpenyt navajo-poppanaisen kanssa saunassa Arizonan aavikolla.<\/p>\n<p>Viel\u00e4 varhaisempi tuntuma Amerikkaan olivat villin l\u00e4nnen elokuvat, joita Maarit 1960\u201370-luvuilla\u00ad katseli ja leikki naapurin pojan kanssa sheriffi\u00e4 ja intiaania. <\/p>\n<p>Maarit Tastula sanoo olevansa vanha sielu<\/p>\n<p>Kaikki menneisyyteen liittyv\u00e4 on kiehtonut Maaritia lapsesta asti. H\u00e4n oppi lukemaankin Raamatusta, joskin kodin kirjahyllyn valikoima, josta valita, ei ollut laaja. Vaikka Maaritista olisi voinut tulla my\u00f6s historiantutkija, h\u00e4n halusi toimittajaksi, koska siin\u00e4 ammatissa saa seikkailla.<\/p>\n<p>Maarit Tastula tunnustautuu vanhaksi sieluksi, joka liikkuisi mielell\u00e4\u00e4n eri vuosisadoilla aikakoneella, jos sellainen olisi keksitty. <\/p>\n<p>\u201dKirjaani olen yritt\u00e4nyt l\u00f6yt\u00e4\u00e4 hyvin konkreettista tietoa siit\u00e4, miten Amerikkaan l\u00e4hteneet suomalaiset eliv\u00e4t ja mit\u00e4 he ajattelivat. Kerron ihmisten ja perheiden tarinoita sek\u00e4 Amerikan historiaa.\u201d<\/p>\n<p>Amerikkaan l\u00e4hti niin talollisten lapsia, torppareita, m\u00e4kitupalaisia kuin loisiakin. V\u00e4rv\u00e4rit markkinoivat ihmemaata, joka tarvitsi ty\u00f6voimaa. Sana kiiri, ja laivat t\u00e4yttyiv\u00e4t l\u00e4htij\u00f6ist\u00e4. <\/p>\n<p>Vuonna 2023 Maarit Tastula matkusti itse Astoriaan, Aberdeniin sek\u00e4 Ilwacoon, kaupunkeihin, joihin h\u00e4nen sukulaisensa aikoinaan meniv\u00e4t. Aikalaisia tai edes heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4\u00e4n, jotka olisivat osanneet kertoa sukulaisista, h\u00e4n ei kuitenkaan juuri l\u00f6yt\u00e4nyt. <\/p>\n<p>Pian Maarit huomasi selvittelev\u00e4ns\u00e4 amerikansuomalaisten tarinaa laajemmin. H\u00e4n istui arkistoissa ja kiersi museoissa. Suomeen palatessa matkalaukku oli t\u00e4ynn\u00e4 kirjallisuutta. Ennen kotiinl\u00e4ht\u00f6\u00e4 h\u00e4n k\u00e4vi katsomassa Ilwacossa rantaa, josta h\u00e4nenkin sukulaisiaan oli l\u00e4htenyt kohti Neuvostoliittoa.<\/p>\n<p>Projektin edetess\u00e4 Maarit Tastula ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 Neuvostoliittoon menij\u00f6ist\u00e4 oli vaikea saada tietoa, koska pohjalaissuvuissa kommunismin ihannointia h\u00e4vettiin ja toisinajattelijoiden vainot olivat Amerikassa kovat aina 1950-luvulle asti.<\/p>\n<p>\u201dVasemmistoradikalismin historia on ollut suuri trauma amerikansuomalaisten keskuudessa. Siksi siit\u00e4 on vaiettu.\u201d<\/p>\n<p>Toveri ja Toveritar <\/p>\n<p>\u201dOnks toi ihan tervett\u00e4\u201d, Maaritin lapset kuittailivat, kun n\u00e4kiv\u00e4t \u00e4itins\u00e4 istumassa aamusta iltaan keitti\u00f6np\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4 lukemassa ja kirjoittamassa. H\u00e4n vietti paljon aikaa my\u00f6s Kansallisarkistossa sek\u00e4 Tampereen kaupunginkirjastossa lukemassa mikrofilmeilt\u00e4 Toveri ja Toveritar-lehti\u00e4, jotka raportoivat seikkaper\u00e4isesti suomalaisten el\u00e4m\u00e4st\u00e4 Amerikassa.<\/p>\n<p>\u201dKirjan teko on ollut kuin salapoliisity\u00f6t\u00e4. Valtavan j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4.\u201d<\/p>\n<p>Niska ja selk\u00e4 jumittivat ja siirtolaiset tulivat uniinkin.<\/p>\n<p>Maarit kertoo unestaan, jossa h\u00e4n seisoo vuorella Tyynenmeren \u00e4\u00e4rell\u00e4 ja sarkatakkiset miehet ja pitkiin hameisiin pukeutuneet naiset ohittavat h\u00e4net loputtomana virtana. H\u00e4n katselee heid\u00e4n kulkuaan kohti tuntematonta ja tuntee kuuluvansa joukkoon.<\/p>\n<p><strong>Lue<\/strong> <strong>my\u00f6s<\/strong>: <a href=\"https:\/\/kotiliesi.fi\/ihmiset\/uutisankkuri-marjukka-havumaki\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Uutisankkuri Marjukka Havum\u00e4ki reippailee 10 000 askelta p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.<\/a><\/p>\n<p>Itsemurhia ja rasismia<\/p>\n<p>Metsiss\u00e4, sahoilla, tehtailla ja kalastajina ty\u00f6skennelleiden suomalaisten el\u00e4m\u00e4 oli kovaa. Ty\u00f6olot olivat ep\u00e4varmat, onnettomuuksia sattui, sairaudet vaivasivat, alkoholi maistui ja joku joutui el\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n perhett\u00e4\u00e4n prostituutiolla. Tuli avioeroja, lapsia kuoli ja moni unelmiensa per\u00e4ss\u00e4 reissuun l\u00e4htenyt p\u00e4\u00e4tyi ep\u00e4toivoissaan itsemurhaan.<\/p>\n<p>Kielitaidottomina suomalaiset kohtasivat rasismia. Heill\u00e4 oli turva vain toisissaan. Omien oikeuksien puolesta taistelu saattoi vied\u00e4 vankilaan. L\u00e4ht\u00f6 rakentamaan ty\u00f6l\u00e4isten ihanneyhteiskuntaa Neuvostoliittoon alkoi tuntua monesta hyv\u00e4lt\u00e4 vaihtoehdolta.<\/p>\n<p>\u201dMinua j\u00e4rkytti se, ett\u00e4 l\u00e4htij\u00f6ille oli mainostettu, ett\u00e4 Amerikassa kenest\u00e4 tahansa voi tulla mit\u00e4 tahansa. Se oli kuitenkin pelkk\u00e4 myyntilause, ja el\u00e4m\u00e4 uudessa maassa oli monelle taistelua hengiss\u00e4 s\u00e4ilymisest\u00e4.\u201d<\/p>\n<p>Mit\u00e4 syvemm\u00e4lle Maarit amerikansuomalaisten tarinaan p\u00e4\u00e4si, sit\u00e4 paremmin h\u00e4n heit\u00e4 ymm\u00e4rsi.<\/p>\n<p>\u201dSiteeraan kirjassakin amerikkalaisen <strong>Walt Whitmanin <\/strong>runoa, jossa sanotaan, ett\u00e4 kaikki mit\u00e4 sanon heist\u00e4, sanon my\u00f6s itsest\u00e4ni ja ett\u00e4 kukaan ei ole toista parempi tai huonompi. Tunnen suurta my\u00f6t\u00e4tuntoa kaikkea sit\u00e4 kohtaan, mit\u00e4 he joutuivat siell\u00e4 kokemaan ja mist\u00e4 joutuivat vaikenemaan. Koti-Suomeen vastoink\u00e4ymisist\u00e4 ei juuri kirjoitettu.\u201d<\/p>\n<p>Minne katosi Bob?<\/p>\n<p>Maarit Tastula sanoo, ett\u00e4 jos olisi el\u00e4nyt iso\u00e4itins\u00e4 aikaa, h\u00e4nkin olisi\u00ad varmasti l\u00e4htenyt etsim\u00e4\u00e4n onneaan Amerikasta. Maa on kiehtonut h\u00e4nt\u00e4 aina.<\/p>\n<p>Vaikka h\u00e4n on toimittajana reissannut niin Los Angelesissa, Miamissa kuin New Yorkissakin, erityisesti h\u00e4nt\u00e4 kiehtovat maan syrj\u00e4seudut ja joutomaat.<\/p>\n<p>\u201dAmerikassa on niin monta todellisuutta. Jollain tavalla tunsin itseni hyvin suomalaiseksi, kun aikoinaan menin Etel\u00e4-Dakotan seudulla baariin, jonka oven yl\u00e4puolella roikkui yh\u00e4 kyltti: \u201dNo Finns or Indians allowed.\u201d Eli p\u00e4\u00e4sy kielletty suomalaisilta ja intiaaneilta.<\/p>\n<p>Vaikka suomalaisten tarinoiden selvittely oli ty\u00f6l\u00e4st\u00e4 ja hetkitt\u00e4in melkeinp\u00e4 ep\u00e4toivoista, Maarit ei antanut periksi. Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssodan alettua silt\u00e4 suunnalta oli vaikea hankkia tietoa Neuvosto-Karjalaan l\u00e4hteneist\u00e4.<\/p>\n<p>\u201dJos minua pit\u00e4isi kuvata kahdella adjektiivilla, ne ovat uteliaisuus ja sinnikkyys. Voi olla, ett\u00e4 kukaan ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n yht\u00e4 hullu kuin min\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4htee ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4llaista silpputietoa, muistinvaraistakin, mutta koin, ett\u00e4 se on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 historiaa kertoa.\u201d<\/p>\n<p>Iso\u00e4itins\u00e4 sukuun kuuluneen <strong>Bobin\u00ad<\/strong> kohtalo j\u00e4i painamaan Maaritin mielt\u00e4. Bob oli pikkulapsi perheen menty\u00e4 Neuvostoliittoon eik\u00e4 Maarit l\u00f6yt\u00e4nyt tietoa siit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4nelle tapahtui. P\u00e4\u00e4tyik\u00f6 Bob T\u0161eljabinskin ty\u00f6leirin joukkohautaan monen muun suomalaisten tavoin, j\u00e4ik\u00f6 yksin Leningradin piirityksess\u00e4 vai joutuiko lastenkotiin?<\/p>\n<p>\u201dBobin kohtalo tuskin selvi\u00e4\u00e4 koskaan. Sekin t\u00e4ytyi oppia hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n: kaikki salaisuudet eiv\u00e4t koskaan selvi\u00e4.\u201d<\/p>\n<p>Kuolema kuului el\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/p>\n<p>Siirtolaisten kohtaloiden selvittely\u00ad oli my\u00f6s keskustelua kuoleman kanssa. Niin paljon kuolema, eritoten nuorena menehtyminen, oli k\u00f6yh\u00e4n v\u00e4en el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4sn\u00e4. <\/p>\n<p>Maarit on pohtinut kuolemaa lapsesta saakka.<\/p>\n<p>\u201dNiin vanhat sielut tekev\u00e4t.\u201d<\/p>\n<p>H\u00e4n pelk\u00e4si kovasti, ett\u00e4 h\u00e4nen vanhempansa kuolevat.<\/p>\n<p>\u201dSodassa haavoittunut is\u00e4ni toi esille kuolemanpelkoaan, ja se varmaan tarttui minuunkin.\u201d<\/p>\n<p>Kun Maarit sai kaksoset nelikymppisen\u00e4, h\u00e4n toivoi saavansa el\u00e4\u00e4 siihen asti, kun tyt\u00e4r ja poika ovat t\u00e4ysi-ik\u00e4isi\u00e4. <\/p>\n<p>\u201dJostain syyst\u00e4 minulle ei ole ikin\u00e4 ollut itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4isin pitk\u00e4n el\u00e4m\u00e4n. Mutta elinp\u00e4s kumminkin.\u201d<\/p>\n<p>Suurin oivallus hankkeessaan Maaritille oli, kuinka sattumanvaraista el\u00e4m\u00e4 on ja kuinka moneen sukupolveen yhden ihmisen valinnat vaikuttavat. Ja kuinka sitkeit\u00e4 selviytyji\u00e4 suomalaiset olivat.<\/p>\n<p>Omaa selviytymiskyky\u00e4\u00e4n, jota on mit\u00e4 ilmeisimmin paljon, Maarit ei ihaile.<\/p>\n<p>\u201dKeski-Pohjanmaa on aivan erilainen kulttuurisesti kuin Etel\u00e4-Pohjanmaa. Meill\u00e4p\u00e4in sanonta kuuluu, ett\u00e4 se joka itsens\u00e4 ylent\u00e4\u00e4, alennetaan.\u201d<\/p>\n<p>Unelmat ovat toteutuneet<\/p>\n<p>Maarit on el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n onnellinen.<\/p>\n<p>\u201dEnnen kuin sain lapseni, ajattelin, ett\u00e4 perheen\u00e4itiys olisi pahinta, mit\u00e4 ihmiselle voi sattua, kun halusin reissata niin paljon. Nyt sanoisin, ett\u00e4 hankkikaa ihmiset lapsia. Lapsi tuo sellaisen rakkauden tullessaan, jota on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 maailmalta.\u201d<\/p>\n<p>\u201dOlen vitsaillut kaikille, ett\u00e4 ennen kuolemaani haluaisin liitty\u00e4 johonkin yhdistykseen, koska minussa el\u00e4\u00e4 kaipuu yhteis\u00f6\u00f6n. Olen karttanut niin poliittisia klubeja kuin teatterikerhojakin, koska minulla on suuri ep\u00e4luulo erilaisia laumanjohtajia kohtaan. Mutta ihminen kypsyy, kun h\u00e4n vanhenee. Jokin muinaismuistojen klubi alkaa nyt kuulostaa inspiroivalta.\u201d<\/p>\n<p>Unelmiaan Maarit on saanut toteuttaa my\u00f6s ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Televisiosta Maarit on siirtynyt radioon, jossa luotsaa syv\u00e4llisi\u00e4 keskusteluohjelmia Radio 1:n sarjassa Yksi maailma, kaksi katsetta. El\u00e4kkeelle l\u00e4ht\u00f6 h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4\u00e4 vuoden 2027 alussa.<\/p>\n<p>Mutta viel\u00e4 on sellaisiakin unelmia, jotka odottavat t\u00e4yttymist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Amerikansuomalaiset ovat olleet Maaritin yhteis\u00f6 viimeiset nelj\u00e4 vuotta.<\/p>\n<p>\u201dHeist\u00e4 on tullut minulle l\u00e4heisi\u00e4 ihmisi\u00e4. Heid\u00e4n kohtalonsa liikuttavat.\u201d <\/p>\n<p>Juttu on julkaistu Kotiliedess\u00e4 19\/2025<\/p>\n<p>        Toimitus suosittelee<\/p>\n<p>Kaupalliset yhteisty\u00f6t<br \/>\nSuosituimmat<\/p>\n<p>Kaupalliset yhteisty\u00f6t<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Toimittaja Maarit Tastula kiinnostui kuusikymppisen\u00e4 juuristaan ja tutustui sukunsa Amerikan-siirtolaisiin. He olivat k\u00f6yh\u00e4\u00e4 v\u00e4ke\u00e4, jonka el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuolema oli&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":33569,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,378,9645,9646,646,32,7587,109],"class_list":{"0":"post-33568","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kirjat","14":"tag-sukuhistoria","15":"tag-sukututkimus","16":"tag-suomalaisuus","17":"tag-suomi","18":"tag-toimittaja","19":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33568","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=33568"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33568\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/33569"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=33568"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=33568"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=33568"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}