Nuori Suomi ei rakentanut luottamusta rakentuvan kommunistisen Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4n silmiss\u00e4. Tuskin punakapinan kukistaminen oli ehtinyt Tampereen valtauksen asteelle kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1918, kun Suomussalmen korkeudella pienehk\u00f6 sotilasosasto valmisteli valtausmarssia kohti Vienanmeren rannalla sijaitsevaa Kemi\u00e4.<\/p>\n
Kyse oli muutaman sadan miehen \u201dretkikunnasta\u201d, jonka toivottiin aloittavan Suur-Suomen synnyn. Operaatiosta oli tuleva ensijotos ns. heimosodissa, jotka j\u00e4iv\u00e4t yrityksiksi. Niist\u00e4 oli muodostuva vakavia todistuksia: itsen\u00e4istynyt Suomi ei ollut yst\u00e4v\u00e4llinen naapuri. Ja toisaalta Suomi eli samanlaista naapurifobiaa aina vuoden 1944 rauhantekoon saakka.<\/p>\n
Filosofian tohtori, entinen puolustusministeri (2015-2019) Jussi Niinist\u00f6<\/strong> on kunnostautunut usean sotaisaan historiaamme syventyv\u00e4n teoksen kirjoittajana, muun muassa Paavo Susitaipaleen<\/strong>. Nyt ilmestynyt Vienan veritie on kuva j\u00e4\u00e4k\u00e4rikapteeni Toivo Kuismasta<\/strong> sek\u00e4 lyhyen ep\u00e4onnisen retken vaiheista.<\/p>\n Mannerheimin \u201dmiekkavala\u201d virhe?<\/p>\n Vienan retki l\u00e4hti vihassa enemm\u00e4n kuin harkinnassa. Se oli luonteeltaan pienen \u00e4\u00e4ripiirin yritys vallata it\u00e4ist\u00e4 Karjalaa nopeasti. Valkoisten eteneminen Tampereella ja saksalaisten Helsingin valtaus saivat luulemaan, ett\u00e4 it\u00e4rajan tuolla puolen maat olisivat helppo saalis.<\/p>\n Virallinen Suomi ei panostanut heimosotiin, vaikka Vaasan senaatti \u2013 hallituksemme \u2013 suhtautuikin C.G.E. Mannerheimin<\/strong> helmikuun 1918 miekkavalan hengess\u00e4 \u2013 h\u00e4n ei panisi miekkaansa tuppeen ennen kuin:<\/p>\n \u201dViimeinen (Vladimir<\/strong>) Leninin<\/strong> soturi ja huligaani on karkotettu niin hyvin Suomesta kuin Vienan Karjalastakin. Me luomme nyt mahtavan suuren Suomen\u201d.<\/p>\n Suomussalmelta on Vienanmeren Kemiin \u2013 jossa Muurmannin rata kulki \u2013 linnuntiet\u00e4 liki 300 kilometri\u00e4 vailla kunnon maanteit\u00e4, maasto- ja s\u00e4\u00e4olosuhteet eritt\u00e4in hankalia. Nykyisi\u00e4 maanteit\u00e4 my\u00f6ten matkaa kertyy liki puolet enemm\u00e4n. Retkikunnalle reitti oli hidas ja vaivalloinen.<\/p>\n Rajan takaisista karjalaisista toivottiin liittolaisia, ja ett\u00e4 suomalaiset otettaisiin vastaan vapauttajina. Tilanne osoittautui p\u00e4invastaiseksi. Suomalaiset valtaajat tekiv\u00e4t kev\u00e4\u00e4n ja kes\u00e4n aikana saman havainnon kuin Josif Stalin<\/strong> parisen kymment\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin hy\u00f6k\u00e4tess\u00e4\u00e4n Suomeen. Stalin oletti suomalaisen ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n tekev\u00e4n puna-armeijalle suuren palveluksen nousemalla kapinaan \u2013 vaan ei.<\/p>\n Vienan Karjala oli rajan l\u00e4heisyydess\u00e4 harvaan asuttua, mutta v\u00e4est\u00f6 tiheni kohti it\u00e4\u00e4 edett\u00e4ess\u00e4. Kun suomalaiset Paanaj\u00e4rven ohitettuaan l\u00e4hestyiv\u00e4t Vienanmeren rantamaita, he kohtasivat vastarintaa ja vihaa. Ven\u00e4j\u00e4n vallankumous oli muokannut jo asenteita, englantilaiset varustaneet v\u00e4est\u00f6\u00e4 asein ja jopa uniformuin. Muurmannin radan valmistuttua seudulle oli j\u00e4\u00e4nyt joukoittain punaisia rataty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 ja Suomesta paenneita. Suomalaisia valtaajia flegmaattinen paikallisv\u00e4est\u00f6 ei kokenut vapauttajikseen.<\/p>\n J\u00e4\u00e4k\u00e4rikapteeni Toivo Kuisman johtaman retkikunnan kertomus saakin kirjan otsikoksi kuvaavan \u201dveritie\u201d. Retki maksoi ainakin 83 suomalaisen hengen noin kolmesta sadasta. Karmeasta kokemuksesta huolimatta uusia operaatioita suunniteltiin. Koston halu sokaisi harkintakyvyn?<\/p>\n Karjalan laulumaiden kauneus ja kauheus<\/p>\n Kirjan lis\u00e4 arvo syntyy, kun Jussi Niinist\u00f6 liitt\u00e4\u00e4 loppuun intomielisen retkelle sotamiehen\u00e4 17-vuotiaana osallistuneen Hans H\u00e5kon<\/strong> (\u201dBobi\u201d) Siv\u00e9nin<\/strong> (1899-1921) kirjoittaman kuvauksen Karjalan puolesta. H\u00e4n ampui itsens\u00e4 vastalauseena Tarton rauhalle toimiessaan jo Repolan nimismiehen\u00e4. Itsemurhaluoti on ommeltu Akateemisen Karjala-Seuran lipun nauhaan.<\/p>\n Siv\u00e9n kuvaa retke\u00e4 it\u00e4\u00e4n vuoden 1918 elokuusta lokakuulle. Kirjaksi alun perin tarkoitettu teksti julkaistiin viidess\u00e4 lehtikatkelmassa postuumisti loppuvuonna 1921. Siv\u00e9n maalailee mahtavia maisemia, vertailee suomalaisia ja it\u00e4rajan takana el\u00e4neit\u00e4 karjalaisia.<\/p>\n Matkaa Kajaanista pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Uhtualle kertyi 300 kilometri\u00e4. Tavatessaan ensimm\u00e4iset karjalaiset Kivij\u00e4rvell\u00e4 h\u00e4n ihmetteli asumusten siisteytt\u00e4: Suomussalmen n\u00e4lk\u00e4maan kurjat savupirttien petun pureksijat, id\u00e4ss\u00e4 ensivaikutelmana paremmat olot. V\u00e4ki oli vieraanvaraista, ja vaikka pakanalliset tavat viel\u00e4 vallitsivat, ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4minen oli k\u00e4ynniss\u00e4.<\/p>\n Nuori Siv\u00e9n kuvailee ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4: hallipartaisia kuusia, valtaisia hopeisia kelohonkia korvissa, joissa kirves ei ollut k\u00e4ynyt. Teksti tuo mieleen Olavi Paavolaisen<\/strong> kuvaukset kirjassa Synkk\u00e4 yksinpuhelu (1946). Siin\u00e4 miss\u00e4 Paavolainen muokkasi ajan j\u00e4lkihenkeen teksti\u00e4\u00e4n, siin\u00e4 Siv\u00e9nin kertomus on autenttinen tunteineen, k\u00e4sityksineen, ep\u00e4tarkkuuksineenkin.<\/p>\n Runsaan sadan vuoden ik\u00e4iseksi matkakirjaksi se on osin lumoava. Siv\u00e9n osaa olla Karjalan laulumaiden vilpit\u00f6n ihailija, vaikka on valloitusretkell\u00e4, josta palataan veriss\u00e4 p\u00e4in. Naisen asema kummeksuttaa kaupungin kasvattia. Karjalaisessa talossa naiset suorittavat oikeastaan kaiken ty\u00f6n sek\u00e4 palvelevat kuuliaisesti miest\u00e4ns\u00e4, joka tavallisesti istua lekottelee p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4.<\/p>\n Olisikohan tuossa suhteessa Karjalan mailla tapahtunut suurikin muutos, kun ja jos suomalaiset miesjoukot olisivat p\u00e4\u00e4sseet seutuja ja sen v\u00e4ke\u00e4 kasvattamaan? Joka tapauksessa rajantakaisen karjalaisuuden kohtaloksi tuli v\u00e4hitt\u00e4inen liukeneminen slaavilaiseen kansanmereen.<\/p>\n Jussi Niinist\u00f6: Vienan veritie. Kuisman retkikunta Vienan Karjalassa 1918. Docendo 2025.<\/p>\n Poimintoja videosis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4mme<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Nuori Suomi ei rakentanut luottamusta rakentuvan kommunistisen Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4n silmiss\u00e4. Tuskin punakapinan kukistaminen oli ehtinyt Tampereen valtauksen asteelle kev\u00e4\u00e4ll\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":33616,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,1433,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-33615","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-historia","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33615","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=33615"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33615\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/33616"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=33615"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=33615"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=33615"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}