{"id":33631,"date":"2025-09-13T08:56:09","date_gmt":"2025-09-13T08:56:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/33631\/"},"modified":"2025-09-13T08:56:09","modified_gmt":"2025-09-13T08:56:09","slug":"saimaan-vesiraja-pakeni-voiko-matalasta-vedenpinnasta-olla-jotakin-hyotya-etela-karjala","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/33631\/","title":{"rendered":"Saimaan vesiraja pakeni \u2013 voiko matalasta vedenpinnasta olla jotakin hy\u00f6ty\u00e4? | Etel\u00e4-Karjala"},"content":{"rendered":"

Saimaan tavallista matalampi vedenpinta on saattanut esimerkiksi kasvattaa kalojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja kokoa.<\/p>\n

\"Saimaan<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Saimaan vedenpinta on alhaalla ja rantakivet n\u00e4kyv\u00e4t Lappeenrannan satamassa. Kuva: Mikko Savolainen \/ Yle<\/p>\n

Saimaan vedenpinta on poikkeuksellisen alhaalla. Vedenkorkeus on noin 45 senttimetri\u00e4 ajankohdan pitk\u00e4aikaisen keskitason alapuolella, ja se saattaa laskea viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4kin.<\/p>\n

Vastaavanlaista ei ole 2000-luvulla koettu<\/a> kuin muutaman kerran.<\/p>\n

\u2013 Rantavy\u00f6hykkeelle ja sen eli\u00f6ille kuivuus on stressitekij\u00e4, mutta asialla on muitakin puolia, vahvistaa Pohjois-Savon ely-keskuksen johtava asiantuntija Antti Kanninen<\/strong>.<\/p>\n

\"Saimaan<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Vedenpinnan laskulla voi olla my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, kun esimerkiksi veneell\u00e4 rantautuminen helpottuu. Samoin laitureiden ja siltojen korjausty\u00f6t kannattaa hoitaa nyt. Kuva: Mikko Savolainen \/ YleRantoja kannattaa siisti\u00e4 nyt<\/p>\n

Vedenkorkeuden vaihtelu ja vedenpinnan s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely vaikuttavat osaltaan rantavy\u00f6hykkeen ekologiaan eli siihen, miten kasvit, el\u00e4imet ja mikrobit toimivat kesken\u00e4\u00e4n. Se on kuitenkin vain yksi vesist\u00f6n rantavy\u00f6hykkeeseen ja -kasvillisuuteen vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

Joissakin tilanteessa \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen kuivuus voi esimerkiksi tappaa ruovikon juuria. Kasvien juurten kuivuminen saattaa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 rannan kasvillisuutta.<\/p>\n

Useimmiten kuitenkin matala vedenpinta kes\u00e4ll\u00e4 edesauttaa ruovikon levi\u00e4mist\u00e4 uusille alueille.<\/p>\n

\u2013 Pienimuotoinen rantojen ruoppaus virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten on v\u00e4h\u00e4n veden aikana v\u00e4hemm\u00e4n riskialtista kuin korkean veden aikana. Esimerkiksi kiintoaine ei samenna ja liet\u00e4 vesist\u00f6\u00e4, jos konety\u00f6t voidaan tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4osin kuivaty\u00f6n\u00e4, Kanninen sanoo.<\/p>\n

Ruoppaukset ja niitot vaativat ennakkoilmoituksen ely-keskukselle.<\/p>\n

\"Saimaan<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Matala vedenkorkeus kertoo v\u00e4h\u00e4isest\u00e4 sadem\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, mink\u00e4 takia esimerkiksi kalavedet ovat t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 olleet varsin kirkkaita. Kuva: Mikko Savolainen \/ YleHy\u00f6tyj\u00e4 viljelij\u00f6ille<\/p>\n

Esimerkiksi soiden tai tulvaniittyjen kuivaaminen vaatii vedenpinnan laskemista, joten joillakin alueilla maata on nyt tavallista helpompaa ottaa viljelysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

ProAgria Etel\u00e4-Suomen kasvintuotannon asiantuntija Asko Laapas<\/strong> kertoo, ett\u00e4 lohkojen viljelytoimet ovat helpompia, koska viljelylohkojen kuivatus toimii paremmin. T\u00e4st\u00e4 johtuen viljelykasvit pystyv\u00e4t kasvattamaan tihe\u00e4mm\u00e4n ja laajemman juuriston.<\/p>\n

\u2013 Ravinteiden huuhtoutumisriski vesist\u00f6hin v\u00e4henee ja kasvit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ravinteita tehokkaammin, Laapas lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\"Kalliosaari<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Saimaan vedenkorkeuden vaihtelu n\u00e4kyy kalliossa olevista raidoista. Kuva: Esa Huuhko \/ YleKalojen koko saattaa kasvaa<\/p>\n

Kalat hy\u00f6tyv\u00e4t siit\u00e4, ett\u00e4 kuivina kesin\u00e4 Saimaaseen ei tule sateen mukana yht\u00e4 paljon humuskuormitusta ojitusalueilta kuin normaalisti. Veden mataluuden takia kaloille on my\u00f6s tarjolla tavallista enemm\u00e4n valoa Saimaan pohjassa. T\u00e4m\u00e4 saattaa kasvattaa kalojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\u2013 My\u00f6s n\u00e4\u00f6n varassa saalistavien ahventen ja haukien kasvu on saattanut lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 Saimaassa, kun ne ovat n\u00e4hneet entist\u00e4 paremmin etsi\u00e4 ruokaa, arvioi It\u00e4-Suomen yliopiston professori Anssi Vainikka<\/strong>.<\/p>\n

Kun vesi syksyll\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti taas nousee, syyskutuisten kalojen m\u00e4ti ei j\u00e4\u00e4 kuiville.<\/p>\n

Marraskuussa s\u00e4\u00e4n viiletess\u00e4 ja sateiden lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 vedenpinnan lasku todenn\u00e4k\u00f6isesti jo tasaantuu, ellei syksyst\u00e4 tule normaalia v\u00e4h\u00e4sateisempi.<\/p>\n

Saimaan vedenpinta ei ole kohoamassa nopeasti:<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Saimaan tavallista matalampi vedenpinta on saattanut esimerkiksi kasvattaa kalojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja kokoa. Avaa kuvien katselu Saimaan vedenpinta on…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":33632,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,1302,26,27,33,31,30,17,736,71,1446,24,25,28,29,15,18,21,1002,32,19,20,16,9655,872,447],"class_list":{"0":"post-33631","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-etela-karjala","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-imatra","18":"tag-kotimaa","19":"tag-lappeenranta","20":"tag-latest-news","21":"tag-latestnews","22":"tag-main-news","23":"tag-mainnews","24":"tag-news","25":"tag-otsikot","26":"tag-paauutiset","27":"tag-saimaa","28":"tag-suomi","29":"tag-top-stories","30":"tag-topstories","31":"tag-uutiset","32":"tag-vesiensuojelu","33":"tag-vesistot","34":"tag-ymparisto"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33631","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=33631"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33631\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/33632"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=33631"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=33631"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=33631"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}