kolumnissaan<\/a> (HS 22.8.). Samalla Logomo tuli nuijituksi valemuseoksi.<\/p>\nM\u00e4kisen mukaan Frameless on pohjimmiltaan ved\u00e4tys, jossa sein\u00e4lle heijastetaan videoksi muokattuja kopioita ”puhkikuuluisista” taideteoksista. Logomo puhuu omassa markkinoinnissaan ”immersiivisest\u00e4” tavasta kokea taidetta.<\/p>\n
Tunnistan kyll\u00e4 M\u00e4kisen kritiikin. Ja kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, esimerkiksi Edvard Munchin Huudon animointi j\u00e4tti toivomisen varaa. Voisin kuvitella, ett\u00e4 viel\u00e4 Turun kulttuurip\u00e4\u00e4kaupunkivuonna 2011 t\u00e4llainen k\u00f6kk\u00f6 3D-mallinnos olisi ollut vaikuttava. Nyt se vaikutti l\u00e4hinn\u00e4 ajastaan j\u00e4lkeen j\u00e4\u00e4neelt\u00e4.<\/p>\n
Jatkuu mainoksen j\u00e4lkeen <\/p>\n
Mainos p\u00e4\u00e4ttyy<\/p>\n
Sen sijaan moni n\u00e4yttelyyn kuulunut teos oli ihan aidosti vaikuttava el\u00e4mys. Esimerkiksi Rembrandt van Rijnin merimaisema sai katsojan tuntemaan itsens\u00e4 pieneksi, kun valtaisat tyrskyt vy\u00f6ryiv\u00e4t kohti nelj\u00e4lt\u00e4 sein\u00e4lt\u00e4. Pisaroiksi hajoavat vaahtop\u00e4\u00e4t saattoi melkein tuntea iholla.<\/p>\n
Vastaavasti Claude Monet’n syysmaisema sai aikaan valtavan seesteisen olon. Kun tuuli lenn\u00e4tti ruskan s\u00e4vyiss\u00e4 hehkuvia \u00f6ljyv\u00e4rilehti\u00e4 mukanaan, oli helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 miksi Monet’a pidet\u00e4\u00e4n impressionismin mestarina.<\/p>\n
El\u00e4mme kopioiden ja pastissien maailmassa.<\/p>\n
Jos haluaa n\u00e4hd\u00e4 Munchin Huudon, kannattaa menn\u00e4 Norjan Kansallisgalleriaan Osloon. Jos kaipaa museolta sivistysteht\u00e4v\u00e4\u00e4 tai haluaa nauttia taideteoksen alkuper\u00e4isyyden aurasta, Logomo on varmasti v\u00e4\u00e4r\u00e4 paikka.<\/p>\n
Framelessin kaltaisen n\u00e4yttelyn katsojina olemme jo etuk\u00e4teen solmineet sanattoman sopimuksen, jolla luovumme aitouden vaatimuksesta. Se mahdollistaa el\u00e4myksest\u00e4 nauttimisen. Framelessi\u00e4 ei kannata tulkita ahtaasti taiteen kontekstissa, mutta kulttuuriel\u00e4myksen\u00e4 se on varsin viihdytt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n
Vastaavaa pohdintaa voisi k\u00e4yd\u00e4 my\u00f6s Turussa parhaillaan olevasta Banksy-n\u00e4yttelyst\u00e4 kohdalla. Se onkin vaikeampaa. Telakkarannan n\u00e4yttely nojaa vahvemmin itse Banksyn teoksiin. Mutta t\u00e4ss\u00e4kin tapauksessa katsoja joutuu luopumaan aitouden vaatimuksesta. Esill\u00e4 olevat teokset ovat kopioita, jotka on varta vasten j\u00e4ljennetty Turun tapahtumaa varten. Vierailijana tulee pohtineeksi, onko t\u00e4m\u00e4 taidetta, tuotetta vai ved\u00e4tyst\u00e4. Hyv\u00e4ntahtoisesti voi tietenkin ajatella, ett\u00e4 juuri siit\u00e4 on kyse kaikessa Banksyn tekemisess\u00e4.<\/p>\n
El\u00e4mme kopioiden ja pastissien maailmassa. Sille on ominaista, ett\u00e4 aitous ja alkuper\u00e4 liudentuvat tai tulevat tulkinnanvaraisiksi.<\/p>\n
Samppalinnan kes\u00e4teatterissa esitettiin t\u00e4n\u00e4 vuonna Notre Damen kellonsoittajaa t\u00e4ysille katsomoille. Sit\u00e4 markkinoitiin sovituksena aidosta Disney-musikaalista. Oikeastihan Disneyn piirroselokuva on vain mukaelma Victor Hugon romaanista. Mik\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa lopulta onkaan alkuper\u00e4isteos, jota versioidaan?<\/p>\n
Jatkuu mainoksen j\u00e4lkeen <\/p>\n
Mainos p\u00e4\u00e4ttyy<\/p>\n
Oli muuten huvittavaa, ett\u00e4 lukiessani verkosta Esa M\u00e4kisen kolumnia tekstin v\u00e4liin sattui mainos Sanoman j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4st\u00e4 Immu Fight Nightista. Se on show-esitys, jossa julkkikset m\u00e4tkiv\u00e4t toisiaan nyrkkeilyottelua matkivassa ”ottelussa”. Tuskin yksik\u00e4\u00e4n lipun ostaja odottaa n\u00e4kev\u00e4ns\u00e4 aitoa urheilua.<\/p>\n
Kirjoittaja on Turun Sanomien ja Salon Seudun Sanomien p\u00e4\u00e4toimittaja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ehdin viimein t\u00e4ll\u00e4 viikolla n\u00e4hd\u00e4 suositun Frameless-n\u00e4yttelyn, joka on py\u00f6rinyt Logomossa koko kes\u00e4n. Se on itse asiassa nyt…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":336921,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[135],"tags":[389,387,388,390,137,33,31,30,777,108,1013,22165,28728,30416,30415,8706,32,394,397,393,391,392,109],"class_list":["post-336920","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-taiteet-ja-suunnittelu","tag-arts","tag-arts-and-design","tag-artsanddesign","tag-design","tag-entertainment","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-kolumni","tag-kulttuuri","tag-kuvataide","tag-logomo","tag-mielipiteet","tag-mielipiteiden-kolumnit","tag-paakirjoitussivun-kolumni","tag-puheenvuoro","tag-suomi","tag-suunnittelu","tag-taide","tag-taiteet","tag-taiteet-ja-suunnittelu","tag-taiteetsuunnittelu","tag-viihde"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117182980691466413","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/336920","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=336920"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/336920\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/336921"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=336920"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=336920"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=336920"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}