{"id":33706,"date":"2025-09-13T10:55:09","date_gmt":"2025-09-13T10:55:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/33706\/"},"modified":"2025-09-13T10:55:09","modified_gmt":"2025-09-13T10:55:09","slug":"porilaiskirjailija-kirjoitti-onnistuneen-sukutarinan-viasveden-torpan-asukeista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/33706\/","title":{"rendered":"Porilaiskirjailija kirjoitti onnistuneen sukutarinan Viasveden torpan asukeista"},"content":{"rendered":"

Hilla-Elisa Sainio kirjoitti omakustanneromaanin miehens\u00e4 suvun l\u00e4himenneisyydest\u00e4.<\/p>\n

Hilla-Elisa Sainio: Rimpialhon matroonat. Mediapinta 2025. 175 s.<\/p>\n

Porilaiskirjailija Hilla-Elisa Sainion<\/a> v\u00e4kev\u00e4t sukutarinat saivat jatkoa, kun hiljattain ilmestyi h\u00e4nen uusi omakustanneromaaninsa Rimpialhon matroonat. Teos on kirjailijan toinen romaani ja kuudes kirja. Esikoisromaani Vihassa vihan siemen ilmestyi vuonna 2024.<\/p>\n

Uuden, realistishenkisen romaanin p\u00e4\u00e4henkil\u00f6in\u00e4 on kolme vahvaa maalaisnaista, jotka em\u00e4nn\u00f6iv\u00e4t vuorotellen Rimpialhon torppaa Viasvedell\u00e4 Porin maalaiskunnassa. Monipolvinen tarina kattaa noin sadan vuoden ajanjakson l\u00e4htien 1800-luvun puolestav\u00e4list\u00e4.<\/p>\n

Sainion tarinointi p\u00e4\u00e4ttyy \u00e4kisti siihen hetkeen, kun Rimpialhon talon Ilkka-poika ottaa vuonna 1962 vaimokseen naapurikyl\u00e4st\u00e4 kirjailijan itsens\u00e4. Kolmen tien risteyksess\u00e4 sijaitseva sukutalo on edelleen Ilkka<\/a> ja Hilla-Elisa Sainion hallussa.<\/p>\n

Suomen ollessa Ven\u00e4j\u00e4n vallan alla Rimpialho oli Alikartanon maatilan torppa. Siin\u00e4 asui ensin Gustaava Josefiina miehens\u00e4 Fransin kanssa. Kun miespuolista tilan jatkajaa ei aikanaan l\u00f6ytynyt, riuska Petronella-tyt\u00e4r vastuun torpasta leveille harteilleen ja h\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 Petronellan tyt\u00e4r Martta Josefiina.<\/p>\n

\u201dRimpialho eli omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 Viasveden kupeessa. Sen el\u00e4m\u00e4\u00e4 ei paljon ulkomaailman hetkauttanut, mutta oli siell\u00e4kin v\u00e4h\u00e4n muutosta tapahtunut. Frans oli huonona. Petronellasta oli kehittynyt ronski nainen. Melkein aina oli peltot\u00f6iss\u00e4. Miesten pussihousut kuuluivat h\u00e4nen vakiovarustukseensa.\u201d<\/p>\n

Vuosikymmenien vieriess\u00e4 Rimpialhoon syntyi useita poikia ja tytt\u00e4ri\u00e4. L\u00e4hes poikkeuksetta n\u00e4m\u00e4 l\u00e4htiv\u00e4t omille teilleen, osa Porin ulkopuolelle ja jotkut jopa Amerikkaan asti. Rimpialhon talossa elettiin monta kertaa puutteessa, ja vy\u00f6t\u00e4 kiristettiin t\u00e4m\u00e4n t\u00e4st\u00e4. Raskasta ty\u00f6t\u00e4 tehtiin hirvitt\u00e4vi\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 huonolla ruoalla.<\/p>\n

Sainion k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 kieli on vivahteikasta ja v\u00e4rikyll\u00e4ist\u00e4. Pori ja Rimpialho el\u00e4v\u00e4t romaanin kuluessa l\u00e4pi n\u00e4lk\u00e4vuodet ja niiden j\u00e4lkimainingit, Suomen itsen\u00e4istymissaajat, 1920- ja 1930-luvut sek\u00e4 kaameat sota-ajat.<\/p>\n

Kirjailijan kuvaamat naishenkil\u00f6t p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t miehi\u00e4 paremmin torpan t\u00f6iss\u00e4 ja muutenkin. My\u00f6s sitoutuminen taloon on enemm\u00e4n naisellisen vietin ohjaamaa. Sainion mieshenkil\u00f6t ovat l\u00e4hinn\u00e4 statisteja, jotka seuraavat sivusta vahvojen naisten edesottamuksia.<\/p>\n

Rimpialhon matroonat k\u00e4rsii jonkin verran tyylillisest\u00e4 ep\u00e4yhten\u00e4isyydest\u00e4. Ajoittain on jopa h\u00e4iritsevi\u00e4 tyylirikkoja. Muuten Sainio kirjoittaa s\u00e4ken\u00f6iv\u00e4\u00e4 biofiktiota Porin l\u00e4hihistoriasta. Vahva sanomisen palo on selv\u00e4sti havaittavissa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\n

\u201d<\/p>\n

Sainion k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 kieli on vivahteikasta ja v\u00e4rikyll\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Hilla-Elisa Sainio kirjoitti omakustanneromaanin miehens\u00e4 suvun l\u00e4himenneisyydest\u00e4. Hilla-Elisa Sainio: Rimpialhon matroonat. Mediapinta 2025. 175 s. Porilaiskirjailija Hilla-Elisa Sainion…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":33707,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,378,80,32,109],"class_list":{"0":"post-33706","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kirjat","14":"tag-satakunnan-kansa","15":"tag-suomi","16":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33706","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=33706"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33706\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/33707"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=33706"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=33706"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=33706"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}