Villisikahavainto toistasataa kilometri\u00e4 napapiirin pohjoispuolella on ennenkuulumatonta, mutta ei ehk\u00e4 kauaa.<\/p>\n
Villisikaa esiintyy runsaimmin Kaakkois-Suomen raja-alueilla, mutta vaikeasti lumikinoksissa liikkuva laji uskaltautuu yh\u00e4 leudompien talvien my\u00f6t\u00e4 syvemm\u00e4lle pohjoiseen.<\/p>\n
Juuri n\u00e4in k\u00e4vi t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4, kun Kittil\u00e4n ja Rovaniemen rajan tuntumassa havaittiin isokokoinen villisika<\/a>.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4 Pertti Helppikangas tappoi el\u00e4imen, jollaista ei Lapissa pit\u00e4isi olla: satakiloisen villisian. Helppikangas ei aluksi uskonut havaintoja villisiasta todeksi. Kuva: Pertti Helppikangas<\/p>\n El\u00e4mme nyt aikaa, josta tutkijat ovat vuosikymmeni\u00e4 varoittaneet<\/a>. Ilmastokriisi n\u00e4kyy suomalaisille yh\u00e4 useammin konkreettisessa arjessa.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 juttu kokoaa yhteen Ylen kes\u00e4n aikana eri puolilta Suomea uutisoimia ilmi\u00f6it\u00e4, joihin ilmastonmuutos osaltaan vaikuttaa.<\/p>\n Pielisen saareen p\u00e4\u00e4see k\u00e4velem\u00e4ll\u00e4<\/p>\n Suomen nelj\u00e4nneksi suurimmalla j\u00e4rvell\u00e4, Pielisell\u00e4, vedenpinta laski niin alas, ett\u00e4 j\u00e4rven keskikohdilla sijaitsevaan Kaiskunniemeen p\u00e4\u00e4see k\u00e4vellen.<\/p>\n Taustalla on jo syksyn 2024 kuivuus ja viime talven v\u00e4h\u00e4lumisuus, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen hydrologi Sami Soosalu<\/strong> kertoo Ylelle t\u00e4ss\u00e4 jutussa<\/a>.<\/p>\n Toimittaja Siru P\u00e4ivinen esittelee videolla kohdan, josta on t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 voinut k\u00e4vell\u00e4 saareen jalkoja kastelematta:<\/strong><\/p>\n Pielisen valuma-alueella ei ole ollut yht\u00e4 v\u00e4h\u00e4lumista talvea yli 60 vuoteen. Vastaava vesitilanne toistuu hydrologi Sami Soosalun mukaan kuitenkin noin kerran 15 vuodessa. Video: Heikki Haapalainen \/ YleTurun yliopistoon tulvii punkkeja kirjeiss\u00e4<\/p>\n Turun yliopisto on pyyt\u00e4nyt ihmisi\u00e4 postittamaan puutiaisia, el\u00e4vin\u00e4 tai kuolleina.<\/p>\n Suomalaiset ovat olleet ahkeria: parhaimpina p\u00e4ivin\u00e4 tutkijat ovat saaneet satoja punkkeja sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 kirjeit\u00e4.<\/p>\n Dosentti Eero Vesterinen arvioi uusien taudinaiheuttajien l\u00f6ytymist\u00e4:<\/strong><\/p>\n Ker\u00e4yksess\u00e4 kartoitetaan my\u00f6s puutiaisen levinneisyytt\u00e4, jota ilmastonmuutos edist\u00e4\u00e4. Edellinen ker\u00e4ys j\u00e4rjestettiin vuonna 2015. Video: Arttu Kuivanen ja Minna Rosvall.<\/p>\n My\u00f6s esimerkiksi marjasatoa sy\u00f6v\u00e4 mustikanlaikkupikari on levinnyt Suomessa laajalle alueelle.<\/p>\n Kasvitauti v\u00e4hent\u00e4\u00e4 marjasatoa paikoin huomattavasti, kerrottiin t\u00e4ss\u00e4 jutussa<\/a>.<\/p>\n Biologi Jouni Issakainen kertoo videolla kuinka korkealle mustikanlaikkupikarin iti\u00f6t voivat hyp\u00e4t\u00e4:<\/strong><\/p>\n Pohjoisin havainto mustikanlaikkupikarista tehtiin Ranualla kes\u00e4ll\u00e4 2025. Video: Minna Rosvall \/ Yle<\/p>\n Ilmastokriisist\u00e4 uutisointi on v\u00e4hentynyt Suomessa<\/p>\n Uutisointipiikit ajoittuvat kuumiin kesiin ja suuriin ilmastokokouksiin, sanoo Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen erikoistutkija Erkki Mervaala<\/strong>.<\/p>\n H\u00e4n on tilastoinut Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien ilmastouutisointia 2000-luvulla osana v\u00e4it\u00f6stutkimustaan<\/a>.<\/p>\n Uutisointihuippu oli vuonna 2021 Glasgown ilmastokokouksen aikaan. Sen j\u00e4lkeen ilmastokriisist\u00e4 uutisointi on suomalaismedioissa v\u00e4hentynyt.<\/p>\n Uutisointi usein my\u00f6s pilkkoo muutosta yksitt\u00e4isiksi tapahtumiksi.<\/p>\n Mervaalan mukaan on hyv\u00e4, ett\u00e4 kriisi tuodaan n\u00e4kyv\u00e4ksi paikallisella tasolla. Samalla median tulisi liitt\u00e4\u00e4 yksitt\u00e4iset ilmi\u00f6t edes yhdell\u00e4 lauseella laajempaan kehityskulkuun.<\/p>\n \u2013 Ei ole ollenkaan itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ihmiset Suomessa n\u00e4kev\u00e4t yhteyden esimerkiksi Euroopan valtavien helteiden ja ilmastonmuutoksen etenemisen v\u00e4lill\u00e4, Mervaala sanoo.<\/p>\n Kuvaaja<\/strong><\/a> osoittaa Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien uutisoinnin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ilmastonmuutoksesta ja talouskasvusta 2000-luvulla. Taustalla n\u00e4kyy aikakausien merkitt\u00e4vi\u00e4 tapahtumia.<\/strong><\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Ilmastonmuutos nousi uutisoinnissa ohi talouskasvun vuonna 2018. Tuolloin Greta Thunberg koululakkoineen nousi ilmi\u00f6ksi ja YK:n alainen ilmastopaneeli IPCC julkaisi suorasanaisen j\u00e4ttiraporttinsa. Samalla kuuma kes\u00e4 rikkoi enn\u00e4tyksi\u00e4. Kuva: Erkki Mervaala \/ Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskusAsukkaita kehoitettiin vedens\u00e4\u00e4st\u00f6talkoisiin<\/p>\n Veden runsaus ja sen puute ovat ilmastokriisin aiheuttamia \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4n olosuhteita, jotka eiv\u00e4t jakaudu alueellisesti tasaisesti. Erityisesti It\u00e4-Suomessa on t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 k\u00e4rsitty kuivuudesta.<\/p>\n El\u00e4inten turvakodin asukkaille tuotiin toukokuussa juomavesi s\u00e4ili\u00f6autolla, koska kaivo kuivui. Video: Emilia Erola<\/p>\n Kun Joroisissa asukkaita kehotettiin huhtikuussa vedens\u00e4\u00e4st\u00f6talkoisiin<\/a>, Etel\u00e4-Pohjanmaalla kunnat puolestaan etsiv\u00e4t yhteistuumin ratkaisua hulevesitulville.<\/p>\n \u2013 Riskej\u00e4 ei ole arvioitu aina riitt\u00e4v\u00e4sti, Rankkasateeseen yhdess\u00e4 varautuen -hankkeen projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Aleksi Yli-Mannila<\/strong> toteaa t\u00e4ss\u00e4 jutussa<\/a>.<\/p>\n T\u00e4lt\u00e4 n\u00e4ytti<\/strong> Vaasassa elokuussa<\/strong><\/a>, kun sadevesi t\u00e4ytti kadut:<\/strong><\/p>\n Hulevesitulvat vaurioittavat kiinteist\u00f6j\u00e4, kuljettavat saasteita vesist\u00f6ihin ja haittaavat liikennett\u00e4. Avaa kuvien katselu<\/p>\n Hein\u00e4kuun rankkasateet pilasivat avomaiden mansikkasatoa Lahdessa. Puutarhayritt\u00e4j\u00e4 Jussipekka Markkanen luottaa s\u00e4\u00e4vaihteluilta suojaavaan tunneliviljelyyn. Kuva: Dani Branthin \/ YleL\u00e4\u00e4ketiede varautuu kystiin ja hellekuolemiin<\/p>\n Lapissa ilmastonmuutos toisaalta haastaa matkailualaa lumien v\u00e4henemisen my\u00f6t\u00e4, toisaalta lis\u00e4\u00e4 alueen houkuttelevuutta niin sanottuna coolcation-kohteena<\/a>.<\/p>\n Nyt Inarissa ja Utsojoella varaudutaan riskiin, ett\u00e4 turistien lemmikkikoirat toisivat Suomeen Ruotsissa jo tavatun myyr\u00e4ekinokokin.<\/p>\n \u2013 Ekinokokki voi tarttua ihmiseen ja muodostaa vatsaontelossa ja elimiss\u00e4 kasvainmaisia kystia, kertoo kunnanel\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Henna Kaarakainen<\/strong> t\u00e4ss\u00e4 jutussa<\/a>.<\/p>\n El\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Henna Kaarakainen kertoo, miten ilmastonmuutos vaikuttaa tautien esiintyvyyteen Lapissa:<\/strong><\/p>\n Matkailijoiden vierailut porotiloilla lis\u00e4\u00e4v\u00e4t sorkkael\u00e4imille eritt\u00e4in haitallisen suu- ja sorkkataudin riski\u00e4. Video: Sanna Hirvonen ja Risto Koskinen \/ Yle<\/p>\n Oulun yliopisto nimitti Suomen ensimm\u00e4isen katastrofil\u00e4\u00e4ketieteen dosentin. L\u00e4himm\u00e4t vastaavat tutkijat l\u00f6ytyv\u00e4t Yhdysvalloista, Harvardin yliopistosta. Dosentuuri keskittyy erityisesti ilmastonmuutoksen terveysuhkiin.<\/p>\n \u2013 Suuret h\u00e4iri\u00f6tilanteet koskettavat my\u00f6s Suomea, teht\u00e4v\u00e4\u00e4n nimitetty Niilo Ryti<\/strong> kertoo t\u00e4ss\u00e4 jutussa<\/a>.<\/p>\n Esimerkiksi Saksassa kes\u00e4n helleaaltoon on liitetty 14\u00ad\u00a0\u00ad000 kuolemantapausta<\/a>.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n \u00c4\u00e4ris\u00e4iden aiheuttamia sairastumisia ei tunnisteta klinikoilla riitt\u00e4v\u00e4sti, Niilo Ryti sanoo. Kuva: Oulun yliopisto \/ Veikko SomerpuroLimainen vieraslaji valtaa vesist\u00f6j\u00e4 ja tavislinnut katoavat<\/p>\n Pirkanmaalla ja H\u00e4meess\u00e4 tehdyss\u00e4 tutkimuksessa selvisi, ett\u00e4 kalat sek\u00e4 sy\u00f6v\u00e4t ett\u00e4 levitt\u00e4v\u00e4t vieraslajia, hyytel\u00f6sammal\u00adel\u00e4int\u00e4.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 lajin voimakkaan levi\u00e4misen my\u00f6s vastavirtaan, tutkija Kirsi Kuoppam\u00e4ki<\/strong> kertoi hein\u00e4kuussa Ylelle.<\/a><\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Ilmastonmuutos l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 ja rehev\u00f6itt\u00e4\u00e4 Suomen j\u00e4rvi\u00e4, mik\u00e4 edist\u00e4\u00e4 hyytel\u00f6sammalel\u00e4imen levi\u00e4mist\u00e4. Yhdyskunta voi kasvaa jalkapallon kokoiseksi. Kuva Vanajavedelt\u00e4 vuonna 2025. Kuva: Dani Branthin \/ Yle<\/p>\n Samalla kun Suomeen levitt\u00e4ytyy kiihtyv\u00e4\u00e4 tahtia uusia vieraslajeja<\/a>, aivan tavallisia lintuja h\u00e4vi\u00e4\u00e4 hurjaa vauhtia. Kerroimme ilmi\u00f6st\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 laajassa jutussa<\/a>.<\/p>\n Tutkijat kertovat, miksi he rengastavat pikkulintuja:<\/strong><\/p>\n Lintuja h\u00e4vi\u00e4\u00e4 arviolta yli 2 400 linnun p\u00e4iv\u00e4vauhtia. Vuonna 2024 lintuja oli Suomessa arviolta 5,4 miljoonaa v\u00e4hemm\u00e4n kuin vuonna 2019. Video: Ville Maali \/ Yle<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Yle kokosi kes\u00e4n ajalta erikoisia ilmi\u00f6it\u00e4, jotka paljastavat muutoksen ymp\u00e4ri maata. Ilmastokriisi n\u00e4kyy tieteess\u00e4 ja taiteessa, ihmisten ja…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":337203,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[117],"tags":[1377,33,31,30,41751,1096,38705,1794,71,6017,667,1425,72,1099,476,553,1137,1136,9058,764,118,32,119,663,477,447],"class_list":["post-337202","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-luonto","tag-etela-pohjanmaa","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-helleaallot","tag-ilmasto","tag-ilmastokriisi","tag-kanta-hame","tag-kotimaa","tag-kuivuus","tag-lappi","tag-linnut","tag-luonto","tag-luontokato","tag-nature","tag-pirkanmaa","tag-pohjois-karjala","tag-pohjois-savo","tag-rankkasade","tag-sairaudet","tag-science","tag-suomi","tag-tiede","tag-varsinais-suomi","tag-wildlife","tag-ymparisto"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117184884089213887","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/337202","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=337202"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/337202\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/337203"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=337202"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=337202"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=337202"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"Kuvassa](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/1787225663.jpeg\")
<\/p>\n![\"Kuvaaja](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/1787763251.jpeg\")
<\/p>\n![\"Mies](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/1783508515.jpeg\")
<\/p>\n![\"Mies](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/1780470628.jpeg\")
<\/p>\n![\"Noin](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/1753780293.jpeg\")
<\/p>\n