![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/11911987.jpg\")
<\/p>\nSaaristomerelt\u00e4 on kartoitettu 46 ekologisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vedenalaista meriluontoaluetta. Alueella esiintyy muun muassa laguuneja, j\u00e4\u00e4kauden muodostamia vedenalaisia harjuja ja hiekkapohjia sek\u00e4 niiden v\u00e4lisi\u00e4 mutaisia syv\u00e4nteit\u00e4. Kaikkialla saaristossa tavataan my\u00f6s monimuotoisia kallioriuttoja.<\/p>\n
Suolaisuuden vaihtelu ulkomerelt\u00e4 jokisuistoihin mahdollistaa sek\u00e4 suolaisen ett\u00e4 makean veden lajien esiintymisen Saaristomerell\u00e4.<\/p>\n
Ekologisesti merkitt\u00e4vien vedenalaisten meriluontoalueiden selvitys toteutettiin Kustavin, Taivassalon, Uudenkaupungin, Naantalin, Turun, Kaarinan, Salon, Kemi\u00f6nsaaren ja Paraisten merialueilla vuosien 2025 ja 2026 aikana.<\/p>\n
<\/p>\n
Kartoituksissa tulivat esiin my\u00f6s Saaristomeren tutut kuormitusongelmat, kuten veden sameus, rihmalevien runsastuminen ja sinilev\u00e4kertym\u00e4t. Selvitys kuitenkin osoitti, ett\u00e4 alueella on yh\u00e4 runsaasti arvokkaita ja monimuotoisia vedenalaisia elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4.<\/p>\n
\u2013\u2009Saaristomeren hiekkapohjilta l\u00f6ytyi hienoja meriajokasniittyj\u00e4, kallioriutoilta t\u00e4rkeit\u00e4 avainlajeja, kuten rakkohaurua ja sinisimpukoita, ja laguuneista useita \u00e4rvi\u00e4lajeja, toteaa tiedotteessa meribiologi Essi Keskinen<\/b> Mets\u00e4hallituksen luontopalveluista.<\/p>\n
Keskinen johti kentt\u00e4kartoituksia. Hienoimpana havaintona h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 aiemmin tuntemattomia meriajokasniittyj\u00e4, jotka ovat luontotyyppin\u00e4 vaarantuneita.<\/p>\n
\u2013\u2009Niiden joukossa n\u00e4ki usein ihastuttavia silo- ja s\u00e4rm\u00e4neuloja, jotka ovat trooppisten merihevosten kotimaisia serkkuja. My\u00f6s valtavan monilajiset putkilokasviniityt ja v\u00e4rikk\u00e4\u00e4t punalev\u00e4riutat syk\u00e4hdyttiv\u00e4t. Punalev\u00e4pohja on eritt\u00e4in uhanalainen luontotyyppi.<\/p>\n
Kartoitusty\u00f6ss\u00e4 l\u00f6ytyi my\u00f6s Suomelle t\u00e4ysin uusi Acrochaetium-suvun punalev\u00e4laji.<\/p>\n
![\"Siloneula](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/11911985.jpg\")
Siloneula on l\u00e4heist\u00e4 sukua merihevoselle. METS\u00c4HALLITUS\/TIIA SUNINEN<\/p>\n
Selvitys on osa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden Velmu -inventointiohjelmaa. Paikallisesti merkitt\u00e4vien alueiden rajaus laadittiin meriasiantuntijoiden ja Saaristomeren paikallisten toimijoiden kanssa yhteisty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
Ty\u00f6h\u00f6n osallistui asiantuntijoita Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta, Mets\u00e4hallituksen luontopalveluista, Luonnonvarakeskuksesta, Geologian tutkimuskeskuksesta, Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta, ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6st\u00e4 ja alueen kunnista.<\/p>\n
Ekologisesti merkitt\u00e4vien alueiden tunnistaminen ei aiheuta suoria velvoitteita vesialueiden omistajille tai kunnille. Tuloksia voidaan kuitenkin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 suojelusuunnittelussa, alueidenk\u00e4yt\u00f6n suunnittelussa, kaavoituksessa ja lupaharkinnassa.<\/p>\n
\u2013\u2009Saaristomeren luontoarvojen kartoittaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska rehev\u00f6ityminen ja merialueiden voimakas k\u00e4ytt\u00f6 ovat heikent\u00e4neet erityisesti sis\u00e4- ja v\u00e4lisaariston tilaa. Tunnistamalla luonnon kannalta arvokkaimmat alueet suojelu- ja ennallistamistoimia pystyt\u00e4\u00e4n kohdentamaan tehokkaammin, toteaa Velmu-ohjelman koordinaattori Markku Viitasalo<\/b> Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n
Esimerkiksi Turku aikoo hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kartoituksen tietoja kaupungin luonnonsuojelualueohjelman valmistelussa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Saaristomerelt\u00e4 on kartoitettu 46 ekologisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vedenalaista meriluontoaluetta. Alueella esiintyy muun muassa laguuneja, j\u00e4\u00e4kauden muodostamia vedenalaisia harjuja ja…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":337231,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[117],"tags":[33,31,30,7383,72,476,1249,15190,11665,4405,118,32,15686,119,662,477],"class_list":["post-337230","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-luonto","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-kemionsaari","tag-luonto","tag-nature","tag-parainen","tag-saaristo","tag-saaristomeri","tag-salo","tag-science","tag-suomi","tag-taivassalo","tag-tiede","tag-turku","tag-wildlife"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117185088269149880","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/337230","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=337230"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/337230\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/337231"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=337230"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=337230"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=337230"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}