{"id":338452,"date":"2026-09-01T03:38:11","date_gmt":"2026-09-01T03:38:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/338452\/"},"modified":"2026-09-01T03:38:11","modified_gmt":"2026-09-01T03:38:11","slug":"arvio-kansallisoopperan-aida-sijoittuu-aikamme-lahi-itaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/338452\/","title":{"rendered":"Arvio: Kansallisoopperan Aida sijoittuu aikamme L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"<p><strong class=\"capitalized\">Vanhojen<\/strong> oopperoiden menneisyyteen sijoittuvien tapahtumien tuominen nykyaikaan on ollut valtavirtaa jo pitk\u00e4\u00e4n. Perusajatuksena on yleens\u00e4 uudenlaisen ajankohtaisuuden antaminen. <\/p>\n<p>Kansallisoopperan uudessa <strong>Giuseppe Verdin<\/strong> Aidan (1871) produktiossa alun perin faaraoiden Egyptiin sijoitettu draama on siirretty oman aikamme L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4n. On viisas ratkaisu, ett\u00e4 alkuper\u00e4isteoksen sotivia kansoja\u2009\u2013\u2009Egypti\u00e4 ja Etiopiaa\u2009\u2013\u2009ei ole nimetty oman aikamme maiksi vaan j\u00e4tetty ne vain kahdeksi nimett\u00f6m\u00e4ksi sodan osapuoleksi.<\/p>\n<p>Oopperan aikakauden vaihtamisessa voi olla ongelmia, jos alkuteoksen tapahtumien logiikka ja tunnelmat eiv\u00e4t toteudu uudessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. T\u00e4ysin n\u00e4ist\u00e4 ongelmista Aida ei vapaudu, mutta tuloksena on koskettavaa ja ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 draamaa sodan jalkoihin j\u00e4\u00e4neiden ihmisten ahdingosta. Produktio on syntynyt yhteistuotantona Darmstadtin valtionteatterin kanssa.<\/p>\n<p><strong class=\"capitalized\">Ohjaaja<\/strong> <strong>Noa Naamat <\/strong>on osallistunut <strong>Bettina Johnin <\/strong>kanssa lavastuksen ja <strong>Heiko Steuernagelin<\/strong> kanssa valojen suunnitteluun. Lavastuksen keskeisi\u00e4 elementtej\u00e4 ovat pommituksissa sortunut vesitorni ja vaurioitunut rakennus. Py\u00f6riv\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 avaa erilaisia n\u00e4k\u00f6kulmia karuun ja rajattuun ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. <\/p>\n<p>Aidan esityksiin perinteisesti kuuluvaa spektaakkelimaista loistoa tai eksotiikkaa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvassa ei ole. Bettina Johnin puvustus mukautuu tummas\u00e4vyisess\u00e4 rosoisuudessaan osaksi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvaa.<\/p>\n<p>Naamatin ohjauksessa painottuu rujo realismi paikoin rajuinekin kohtauksineen ja voimakkaine \u00e4\u00e4nitehosteineen. Herkist\u00e4v\u00e4\u00e4 vastapainoa tuo lapsihahmojen k\u00e4ytt\u00f6.<\/p>\n<p>Eniten kitkaa Verdin musiikin ja ohjauksen v\u00e4lill\u00e4 syntyi toisen n\u00e4yt\u00f6ksen suuren juhlakohtauksen kepe\u00e4n balettimaisissa jaksoissa, joissa musiikin eksotiikka poikkesi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6toteutuksen karusta tyylist\u00e4. Mit\u00e4\u00e4n tanssillista toteutusta niihin ei ollut yritettyk\u00e4\u00e4n tuoda.<\/p>\n<p><strong class=\"capitalized\">Vanha<\/strong> neuvo kehottaa etsim\u00e4\u00e4n draaman merkityksi\u00e4 sielt\u00e4, miss\u00e4 henkil\u00f6hahmo kokee muutoksia. Aidassa nimihahmon kilpailija, kuninkaan tyt\u00e4r Amneris, her\u00e4\u00e4 teoksen lopussa tajuamaan el\u00e4m\u00e4n syvi\u00e4 totuuksia ja j\u00e4\u00e4 viimeiseksi toistelemaan sanaa \u201dpace\u201d (rauha). Sana k\u00e4\u00e4ntyy n\u00e4kyviin my\u00f6s lavasteissa sein\u00e4kirjoituksena.<\/p>\n<p>Verdin mukaan Amneriksen rooli vaatii \u201dtaiteilijan, jolla on dramaattista voimaa ja joka kykenee hallitsemaan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4\u201d. Sellainen ensi-illan voimahahmo kroatialainen mezzosopraano<strong> Emilia Rukavina <\/strong>oli. H\u00e4n oli vangitseva sek\u00e4 vokaalisesti ett\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6llisesti ja oli vakuuttava yht\u00e4 lailla alkupuolen mustasukkaisessa kiihkeydess\u00e4\u00e4n kuin lopun syv\u00e4ss\u00e4 katumuksessaan.<\/p>\n<p>Osuvan suorituksen teki my\u00f6s italialainen sopraano <strong>Monica Zanettin<\/strong> Aidana, joka tuskailee inhimillisen ja is\u00e4nmaallisen rakkauden eri suuntiin vet\u00e4vien voimien v\u00e4liss\u00e4. Kahden vahvan naishahmon rinnalla miehet j\u00e4iv\u00e4t sivummalle. Miesp\u00e4\u00e4osassa Aidan rakastettuna sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Radam\u00e9ksena <strong>Giorgi Sturua<\/strong> paransi lauluaan esityksen edetess\u00e4, mutta n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6hahmon ty\u00f6st\u00e4minen oli j\u00e4\u00e4nyt puolitiehen ja tuotti enemm\u00e4n ulkokohtaisia kuin aidosti koettuja eleit\u00e4. Vakuuttavampia olivat <strong>Don Lee <\/strong>sotaisana Ramfiksena ja <strong>Tuomas Pursio<\/strong> tyt\u00e4rt\u00e4\u00e4n Aidaa kirist\u00e4v\u00e4n\u00e4 Amonasrona.<\/p>\n<p>Verdin musiikissa on haasteita sek\u00e4 herkkyydess\u00e4, j\u00e4nnitteisess\u00e4 dramatiikassa ett\u00e4 monumentaalisissa purkauksissa. Ensi-illassa <strong>Dan Ettingerin<\/strong> johtama orkesteri ja kuoro olivat jo hyv\u00e4ss\u00e4 iskussa ja musiikin laaja-alaisuus toteutui vakuuttavasti. My\u00f6hemmiss\u00e4 esityksiss\u00e4 arimmat yksityiskohdat varmasti hioutuvat entisest\u00e4\u00e4n.\u2009<\/p>\n<p>Giuseppe Verdi: Aida. Ohjaus: Noa Naamat. Ensi-ilta Suomen Kansallisoopperassa (Helsinginkatu 58, Helsinki) 28.8.2026. N\u00e4yt\u00f6kset jatkuvat 1.10. asti.<\/p>\n<p>      <img decoding=\"async\" class=\"free-sample awpo-lazy\" src=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/wp-content\/themes\/om-suomenkuvalehti-theme\/assets\/images\/free-sample-banner.svg\"\/><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Vanhojen oopperoiden menneisyyteen sijoittuvien tapahtumien tuominen nykyaikaan on ollut valtavirtaa jo pitk\u00e4\u00e4n. Perusajatuksena on yleens\u00e4 uudenlaisen ajankohtaisuuden antaminen.&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":338453,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[130],"tags":[137,33,31,30,8923,108,7179,32,109],"class_list":["post-338452","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-viihde","tag-entertainment","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-juttu-3","tag-kulttuuri","tag-ooppera","tag-suomi","tag-viihde"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117193703683618533","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/338452","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=338452"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/338452\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/338453"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=338452"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=338452"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=338452"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}