![\"Mets\u00e4nomistaja](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/ur2apoanl7Ycup1gcVeCP-X5Rj8.jpg\")
<\/a><\/p>\nMets\u00e4nomistaja Rami Mattilan kehitt\u00e4m\u00e4 ratkaisu, jolla on mahdollista s\u00e4\u00e4dell\u00e4 mets\u00e4ojan vedenpinnan tasoa.\u00a0Kuva: Johannes Tervo<\/p>\n
Yli\u00f6<\/p>\n
Harri Hakala, Rami Mattila, Yrj\u00f6 Ylk\u00e4nen & Marjastiina Teixeira<\/p>\n
Turvemaat ovat monilla alueilla suomalaisen maa- ja mets\u00e4talouden selk\u00e4ranka. Noin nelj\u00e4nnes puustosta kasvaa turvemailla. Pelloista on turvemaalla reilu kymmenesosa. Joillakin alueilla \u2013 kuten suuressa osassa pohjalaismaakuntia \u2013 turvemaiden osuus ja merkitys on n\u00e4it\u00e4 lukuja moninkertaisesti suurempi sek\u00e4 puuntuotannossa ett\u00e4 maataloudessa.<\/p>\n
Turvemaat ovat nousseet ilmastokeskusteluun niiden p\u00e4\u00e4st\u00f6vaikutusten vuoksi. Ojitus mahdollistaa viljelyn ja mets\u00e4nkasvatuksen, mutta samalla kuivuva turve alkaa hajota ja vapauttaa hiilt\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n. <\/p>\n
Ilmaston l\u00e4mpeneminen kiihdytt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 prosessia entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Mets\u00e4maan, eli metsien maaper\u00e4n ja kasvibiomassan, nielun tilannekuva on muuttunut viime vuosina. Tuoreimpien laskelmien mukaan mets\u00e4maan nielu on valtakunnallisella tasolla menetetty. Maaper\u00e4n hiilivarasto pienenee. Puustoon sitoutuu edelleen enemm\u00e4n hiilt\u00e4 kuin sielt\u00e4 poistuu, vaikka hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat kasvaneet ja puuston kasvu hidastunut.<\/p>\n
Ojitusten vesist\u00f6vaikutukset ovat entuudestaan tunnettuja, mutta muuttuva ilmasto ja ymp\u00e4rist\u00f6tietoisuuden kasvu korostavat niiden merkityst\u00e4 uudella tavalla. Turvemailta huuhtoutuva humus tummentaa vesist\u00f6j\u00e4, ja ilmaston l\u00e4mpeneminen kiihdytt\u00e4\u00e4 turpeen hajoamista, lis\u00e4ten orgaanisen aineksen huuhtoutumista. Roudan v\u00e4heneminen sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t sateet ja tulvat voimistavat huuhtoumia entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Turvemaiden kyky puskuroida tulvia ja kuivuutta on taas j\u00e4\u00e4nyt yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4lle huomiolle turvemaakeskustelussa, vaikka se on keskeinen ekosysteemipalvelu. Turvemaiden vedenpid\u00e4tyskyky auttaa tasaamaan valuma-alueiden vesitilannetta erityisesti \u00e4\u00e4riolosuhteissa, kuten tulvissa ja kuivuudessa. <\/p>\n
Turpeen kuivattaminen ja v\u00e4heneminen heikent\u00e4v\u00e4t t\u00e4t\u00e4 luonnollista s\u00e4\u00e4telykyky\u00e4. Ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t sateet ja huuhtoumat tekev\u00e4t vesitalouden hallinnasta entist\u00e4 haastavampaa, ja juuri siksi turvemaiden rooli tulvien ja kuivuuden hallinnassa tulisi tunnistaa paremmin \u2013 etenkin alueilla, joilla niiden osuus on suuri.<\/p>\n
Sek\u00e4 maanomistajat ett\u00e4 muu yhteiskunta arvioivat turvemaiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 jatkossa uudenlaisissa asetelmissa. Turvemaiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 voidaan edist\u00e4\u00e4 raaka-aineiden tuotantoa, vesienhallintaa, monimuotoisuutta, hiilitaseita tai n\u00e4it\u00e4 kaikkia. Ratkaisut ja valinnat tekee lopulta maanomistaja.<\/p>\n
Talous toimii tehokkaana kannustimena: kun pelto tai mets\u00e4 tuottaa runsaasti, ratkaisu on mielek\u00e4s my\u00f6s maanomistajalle \u2013 ja samalla voidaan tuottaa yhteiskunnan kaipaamia hy\u00f6tyj\u00e4. Siksi yhteiskunnan kannattaa ohjata toimintaa sek\u00e4 tiedolla ett\u00e4 taloudellisilla kannustimilla. <\/p>\n
Kompromissien l\u00f6yt\u00e4minen helpottuu, kun tarkasteluun otetaan vesitalouden s\u00e4\u00e4tely, sill\u00e4 vesi on maa- ja mets\u00e4taloudessa keskeinen resurssi, jota pyrit\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kasvien saatavilla koko kasvukauden ajan.<\/p>\n
Turvemailla t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa ennen kaikkea optimaalisen pohjavedenpinnan tason l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4. Tuotantok\u00e4ytt\u00f6 vaatii jonkinasteista kuivatusta. Mit\u00e4 syvempi kuivatus, sit\u00e4 enemm\u00e4n turve hajoaa ja p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 syntyy. <\/p>\n
Eri hy\u00f6tyjen yhteensovittaminen edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 maanomistajilla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n paras mahdollinen tieto ja osaaminen \u2013 ja ett\u00e4 yhteiskunta tunnustaa ja korvaa heid\u00e4n tuottamansa ekosysteemipalvelut.<\/p>\n
Mets\u00e4nomistaja Rami Mattila on kehitt\u00e4nyt yhden ratkaisuehdotuksen turvemaiden vesienhallintaan: V:n muotoiset filmivanerilevyt s\u00e4\u00e4t\u00f6padoiksi ojiin. Levyt rajoittavat kuivatuskyky\u00e4 hallitusti ja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t ylivirtausta s\u00e4\u00e4telev\u00e4n lovituksen, joka est\u00e4\u00e4 eroosiota ja mahdollistaa veden virtauksen vetisiss\u00e4 oloissa.<\/p>\n
Turpeen synty, s\u00e4ilyminen ja hy\u00f6dyt liittyv\u00e4t veteen ja sen liikkeisiin. Veden liikkeit\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4t valuma-alueiden rajat kiinteist\u00f6rajojen sijaan. Turvemaiden vedenpid\u00e4tyskyky, hiilensidonta ja tuotantopotentiaali ovat kaikki riippuvaisia pohjaveden pinnan tasosta. <\/p>\n
Turvemaiden hy\u00f6dyt sek\u00e4 maanomistajien ja yhteiskunnan resurssit saadaan parhaiten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, kun niit\u00e4 punnitaan valuma-alueittain. Hiilest\u00e4 kiinni -yhteis\u00f6 ja Turvemaiden kest\u00e4v\u00e4n k\u00e4yt\u00f6n osaamisklusteri tukevat maanomistajia ja paikallisia yhteis\u00f6j\u00e4 tarjoamalla tietoa, kumppanuuksia ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ratkaisuja turvemaiden kest\u00e4v\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
Harri Hakala<\/p>\n
Hiilest\u00e4 kiinni -yhteis\u00f6n koordinaattori, <\/p>\n
ely-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikk\u00f6<\/p>\n
Rami Mattila<\/p>\n
mets\u00e4nomistaja<\/p>\n
Yrj\u00f6 Ylk\u00e4nen<\/p>\n
elinkeinop\u00e4\u00e4llikk\u00f6 <\/p>\n
Suomen mets\u00e4keskus<\/p>\n
Marjastiina Teixeira<\/p>\n
projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 <\/p>\n
Sein\u00e4joen ammattikorkeakoulu<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Turvemaiden hy\u00f6dyt sek\u00e4 maanomistajien ja yhteiskunnan resurssit saadaan parhaiten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, kun niit\u00e4 punnitaan valuma-alueittain, kirjoittavat Harri Hakala, Rami…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":33894,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[446,33,31,30,118,32,119,447],"class_list":{"0":"post-33893","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ymparisto","8":"tag-environment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-suomi","14":"tag-tiede","15":"tag-ymparisto"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33893","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=33893"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33893\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/33894"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=33893"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=33893"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=33893"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}