{"id":339393,"date":"2026-09-02T07:05:14","date_gmt":"2026-09-02T07:05:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/339393\/"},"modified":"2026-09-02T07:05:14","modified_gmt":"2026-09-02T07:05:14","slug":"luontoa-pitaa-ennallistaa-miljardilla-rahavaje-jopa-400-miljoonaa-vuodessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/339393\/","title":{"rendered":"Luontoa pit\u00e4\u00e4 ennallistaa miljardilla \u2013 rahavaje jopa 400 miljoonaa vuodessa"},"content":{"rendered":"

Kaisa Kauranen<\/strong> repii maasta pienen kasvin, joka irtoaa suhteellisen kevyesti. Vihulias kurtturuusu voi kasvaa jopa 1,5 metri\u00e4 korkeaksi pensaaksi ja levitt\u00e4yty\u00e4 aggressiivisesti ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Kurtturuusu on vieraslaji<\/a>, jonka levi\u00e4minen Hankoniemen hiekkarannoilla halutaan est\u00e4\u00e4. Kun pensas p\u00e4\u00e4see kasvamaan ja vahvistumaan, sen juurakko kasvaa jopa ranteen paksuiseksi. Poistaminen maaper\u00e4st\u00e4 vaatii usein kaivinkoneen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Sen j\u00e4lkeen alkaa k\u00e4sity\u00f6m\u00e4inen urakka, joka voi kest\u00e4\u00e4 vuosia.<\/p>\n

Kurtturuusu on alun perin Aasiasta kotoisin oleva laji, jota on siirretty koristekasviksi ymp\u00e4ri maailmaa. Suomessa kurtturuusu alkoi levit\u00e4 1900-luvun alkupuolella.<\/p>\n

Nykyisin laji on ongelmallinen puutarhakarkulainen useassa Euroopan maassa. My\u00f6s linnut levitt\u00e4v\u00e4t kasvin siemeni\u00e4, ja kasvin torjuntaa pidet\u00e4\u00e4n ty\u00f6l\u00e4\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Kauranen ty\u00f6skentelee luonnonhoidon koordinaattorina Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) Uudenmaan piiriss\u00e4 ja koordinoi L\u00e4nsi-Uudenmaan luontohelmet -hanketta. Sen yhten\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on poistaa kurtturuusu Hankoniemen dyynim\u00e4isilt\u00e4 rannoilta.<\/p>\n

\u201dTorjuntaan on viime vuosina ollut hyv\u00e4t resurssit, ja tulosta on saatu my\u00f6s aikaan\u201d, Kauranen sanoo. <\/p>\n

\u201dKurtturuusujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 hoidettavilla Hangon rannoilla on romahtanut. Kasvi kuitenkin levi\u00e4\u00e4 jopa juuren paloista, jotka edelleen tuottavat uutta kasvustoa.\u201d<\/p>\n

Kurtturuusun haitat ulottuvat laajalle, koska se vie kasvupinta-alaa Suomen luonnon omilta kasveilta. Vaikutukset ulottuvat laajasti hy\u00f6nteisiin ja koko ekosysteemiin.<\/p>\n

Hanke alkoi vuonna 2022, ja se p\u00e4\u00e4ttyy syksyll\u00e4 2026. Kurtturuusun torjunta on \u00adollut k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 vaatinut rupeama, sill\u00e4 siihen palkatut luonnonhoitajat ovat lapiokaivun lis\u00e4ksi \u201dn\u00e4ivett\u00e4neet\u201d kurtturuusuja repim\u00e4ll\u00e4 niiden lehdet pois yh\u00e4 uudestaan ja uudestaan, kunnes kasvi on kuollut.<\/p>\n

\u201dT\u00e4m\u00e4 on ollut hankkeemme teht\u00e4v\u00e4 Hangon rannoilla\u201d, Kauranen sanoo ja repii j\u00e4lleen yhden pienen kurtturuusun maasta.<\/p>\n

Kurtturuusu<\/strong> on vain yksi lukuisista vieraslajeista, jotka halutaan kitke\u00e4 alkuper\u00e4isen luonnon ennallistamiseksi. <\/p>\n

Teema on my\u00f6s poliittisesti j\u00e4lleen ajankohtainen, sill\u00e4 kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnoksen lausuntokierros<\/a> p\u00e4\u00e4ttyi 27. elokuuta.<\/p>\n

Suunnitelmassa pit\u00e4isi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, miten Suomessa aiotaan toteuttaa Euroopan unionin\u00ad ennallistamisasetusta, joka astui voimaan vuonna 2024.<\/p>\n

EU-tason asetus luo ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa j\u00e4senvaltioille sitovat tavoitteet luonnon tilan parantamiseksi, eik\u00e4 niist\u00e4 voi juurikaan livet\u00e4.<\/p>\n

EU-maissa t\u00e4ytyy ennallistaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 30 prosenttia huonokuntoisten luontotyyppien pinta-alasta vuoteen 2030 menness\u00e4.<\/p>\n

Vuoteen 2040 menness\u00e4 osuus nostetaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 60 prosenttiin ja seuraavalla vuosikymmenell\u00e4 90 prosenttiin.<\/p>\n

Ennallistamistoimia pit\u00e4isi vieraslajien kitkemisen lis\u00e4ksi toteuttaa laajasti metsiss\u00e4, soilla, turvemailla, vesist\u00f6iss\u00e4, rannikkoalueilla ja kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n

Ennallistamisasetuksen tavoitteet ovat eri yhteiskunnallisten tahojen ja etuj\u00e4rjest\u00f6jen mukaan t\u00e4rke\u00e4t. Harva kyseenalaistaa luonnon ennallistamisen tarpeen.<\/p>\n

Kiistat ennallistamisen toteutustavoista ja kustannuksista ovat edelleen hyvin selvi\u00e4, mik\u00e4 tulee ilmi lausunnoista.<\/p>\n

M\u00e4\u00e4r\u00e4aikaan menness\u00e4 lausuntoja j\u00e4ttiv\u00e4t etenkin yhdistykset, luonnonsuojelijat, tutkimuslaitokset ja teollisuuden sek\u00e4 maatalouden etuj\u00e4rjest\u00f6t. Yhteens\u00e4 lausuntoja kertyi noin 180.<\/p>\n

Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen tutkijat mainitsevat lausunnossaan, ett\u00e4 koko luonnos on enemm\u00e4n strategiapaperi kuin varsinainen suunnitelma, koska se k\u00e4sittelee ennallistamisasiaa niin yleisell\u00e4 tasolla. <\/p>\n

Suomen<\/strong> ennallistamissuunnitelma on tarkoitus l\u00e4hett\u00e4\u00e4 EU-komissiolle syksyll\u00e4 2026. Lopullinen suunnitelma etenee seuraavan hallituksen ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4lle, ja siit\u00e4 t\u00e4ytyy olla kirjaukset my\u00f6s hallitusohjelmassa.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4ministeri Petteri Orpon<\/strong> (kok) hallitus on ilmoittanut aiemmin, ett\u00e4 Suomen tavoitteena on neuvotella komission kanssa ennallistamisen aiheuttamien kustannusten kohtuullisuudesta. My\u00f6s teollisuuden ja eturyhmien kannanotoissa ennallistamisen vuosittaista laskua on pidetty suurena, koska rahaa pit\u00e4isi riitt\u00e4\u00e4 muillekin hallinnonaloille ja vaikutukset ulottuvat laajalti elinkeinoihin.<\/p>\n

Jo nyt ennallistamisrahoja on v\u00e4hennetty muun muassa Metso- ja Helmi-ohjelmista. T\u00e4m\u00e4n vuoksi virtavesien kunnostukset, yksityismetsien suojelu ja soiden ennallistaminen ovat hidastuneet, mik\u00e4 luo puolestaan lis\u00e4painetta rahoituksen lis\u00e4\u00e4miseksi seuraavalle hallituskaudelle.<\/p>\n

Virkakoneisto on arvioinut ennallistamisasetuksen kustannukseksi 1,2 miljardia euroa joka vuosi aina vuoteen 2031 saakka. Rahoitusvaje nykyrahoitukseen verrattuna on jopa 400 miljoonaa euroa vuodessa.<\/p>\n

Valtioneuvoston kanslian mukaan vaje on tarkoitus kattaa eri rahoitusl\u00e4hteist\u00e4. Rahaa hamutaan muun muassa EU:lta, yrityksilt\u00e4 ja yksityisilt\u00e4 lahjoittajilta. <\/p>\n

My\u00f6s toimiviin luonnonarvomarkkinoihin luotetaan. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 luonnonarvomarkkina toimisi niin, ett\u00e4 yritykset ja yhdistykset voivat suojella vapaaehtoisesti vanhoja metsi\u00e4 tai ennallistaa soita. N\u00e4in ne parantaisivat mainettaan ja vastaisivat ekologisen kompensaation vaatimuksiin.<\/p>\n

Orpon hallitus on luonut jo luonnonarvomarkkinoille uutta lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4, mutta toiminta on alkutekij\u00f6iss\u00e4\u00e4n. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yritykset voivat ostaa luonnonarvohehtaareja osana vapaaehtoista \u201dluontotekojaan\u201d.<\/p>\n

Uutta luonnonarvomarkkinaa on my\u00f6s kritisoitu, sill\u00e4 toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Jos se olisi teollisuudelle pakollinen, voisi luonnonarvomarkkinasta saada enemm\u00e4n rahaa. T\u00e4t\u00e4 ei kuitenkaan ole toistaiseksi edistetty poliittisesti.<\/p>\n

\"\"<\/a>
\n Koordinaattori Kaisa Kauranen ja luonnonhoitaja Sami Isoaho ovat poistaneet 1,5-metrisi\u00e4 kurtturuusuja Hangossa. <\/p>\n

Suomen Kuvalehti<\/strong> kysyi Suomen luonnonsuojeluliitolta, Maa- ja mets\u00e4ta\u00adloustuottajain keskusliitto MTK:lta ja Mets\u00e4teollisuus ry:lt\u00e4 keskeisi\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4 ennallistamisasetuksen toteutuksesta ja kustannuksista.<\/p>\n

Suomen luonnonsuojeluliiton monimuotoisuusasiantuntija Liisa Toopakka<\/strong> n\u00e4kee, ett\u00e4 ennallistamissuunnitelman luonnoksesta on vaikea saada kokonaiskuvaa.<\/p>\n

Asetus ja sen suunnitelmaluonnos parantavat luonnon tilaa, mutta ilman riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 rahoitusta ja tehokasta toimeenpanoa se ei tee sit\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti, Toopakka sanoo. <\/p>\n

\u201dOleellista on, kuinka monella hehtaarilla t\u00f6it\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n ja miten hyvin pystymme ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n luonnon tilan heikent\u00e4mist\u00e4.\u201d<\/p>\n

Yksi keskeinen keino h\u00e4nen mukaansa on suo-ojien \u201dtukkiminen\u201d. Ojitetut suot ovat heikent\u00e4neet vuosikymmeni\u00e4 luonnon monimuotoisuutta. \u201dTavoitteena on saada suot j\u00e4lleen m\u00e4remmiksi.\u201d <\/p>\n

My\u00f6s Mets\u00e4teollisuus ry ottaa esille suo- ja turvemaat, joita Suomessa riitt\u00e4\u00e4. Maa-alasta l\u00e4hes kolmannes on soita, ja niiss\u00e4 kasvaa teollisuudelle t\u00e4rke\u00e4\u00e4 raaka-ainetta eli puuta.<\/p>\n

Soiden ennallistamistavoitteeksi esitet\u00e4\u00e4n noin 167\u00a0000 hehtaaria vuosille 2027\u20132030. Se on teollisuuden mielest\u00e4 liikaa. Mets\u00e4teollisuudesta muistutetaan, ett\u00e4 soita on ennallistettu 30 viime vuoden aikana arviolta 60\u00a0000 hehtaaria. Nelj\u00e4n vuoden tavoite olisi siis liki kolminkertainen kolmeen edelliseen vuosikymmeneen verrattuna.<\/p>\n

Teollisuuden mielest\u00e4 ongelma on my\u00f6s siin\u00e4, ettei asetuksen kustannuksia ja vaikutuksia pystyt\u00e4 viel\u00e4 arvioimaan luotettavasti. Esimerkiksi luontotyyppien keskeiset m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t ja rajaukset puuttuvat tai ovat ep\u00e4selvi\u00e4. <\/p>\n

Mets\u00e4teollisuus vaatiikin, ett\u00e4 rajaukset ja tulkinnat m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n ennen suunnitelman toimittamista EU-komissiolle. <\/p>\n

\u201dSuunnitelma etenee laput silmill\u00e4\u201d, sanoo Mets\u00e4teollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtom\u00e4ki<\/strong>. H\u00e4n kuvailee ennaltamissuunnitelmaa \u201dturkasen kalliiksi\u201d, vaikka joitakin olennaisia kustannuksia on Lehtom\u00e4en mukaan j\u00e4tetty laskelmista jopa pois.<\/p>\n

MTK:n vastaus on hyvin samantyyppinen kuin Mets\u00e4teollisuus ry:n. Etuj\u00e4rjest\u00f6 vaatii, etteiv\u00e4t suunnitelmaluonnoksen toimenpiteet saa menn\u00e4 pidemm\u00e4lle kuin ennallistamisasetus edellytt\u00e4\u00e4. Kansallisen tason \u201djoustot\u201d pit\u00e4isi MTK:n mukaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti, kuten Ruotsissa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 halutaan siis jonkinlaisia my\u00f6nnytyksi\u00e4, mik\u00e4 kevent\u00e4isi kustannuksia. <\/p>\n

My\u00f6s suunnitelmaluonnoksessa mainitaan kansalliset joustot ja se, ett\u00e4 ne hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n Suomen kannalta \u201dparhaalla tavalla\u201d. <\/p>\n

Maininnan on laatinut ohjausryhm\u00e4, jossa olivat mukana hallituspuolueiden edustus. Etuj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 on jo k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kuultu luonnoksen valmisteluvaiheessa, koska poliittinen ohjaus on ollut taustalla.<\/p>\n

Ennallistamisen pit\u00e4isikin MTK:n mukaan perustua vapaaehtoisuuteen ja ihmisten omaisuutta pit\u00e4isi kunnioittaa. <\/p>\n

\u201dHaaste on siin\u00e4, ettei luonnon tilaa paranneta pelkill\u00e4 tavoitteilla tai suunnitelmilla. Onnistuminen riippuu siit\u00e4, saadaanko maanomistajat, elinkeinot ja viranomaiset toimimaan yhdess\u00e4\u201d, tiivist\u00e4\u00e4 MTK:n elinvoimajohtaja Leena Kristeri<\/strong>.<\/p>\n

Moni lausunnonantaja mainitsi, ett\u00e4 ennallistaminen luo my\u00f6s paljon ty\u00f6t\u00e4 ja se voi pirist\u00e4\u00e4 etenkin maaseutukuntien taloutta. <\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 luontoa ennallistavat konekuskit, metsurit ja monet luonnonhoidon ammattilaiset sek\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4t. J\u00e4ttim\u00e4inen urakka luo my\u00f6s suunnittelu- ja projektity\u00f6t\u00e4 vuosikymmeniksi.<\/p>\n

Vieraslajin<\/strong> kitkeminen Suomen luonnosta on tietenkin sit\u00e4 kalliimpaa, mit\u00e4 enemm\u00e4n sit\u00e4 maassamme esiintyy. <\/p>\n

Hangossa kurtturuusua on torjuttu viidell\u00e4 ranta-alueella, noin kymmenen hehtaarin pinta-alalta. Hanke on maksanut yli 100\u00a0000 euroa viiden vuoden aikana.<\/p>\n

Luonnonsuojeluliiton koordinaattorin Kaisa Kaurasen mukaan kurtturuusu on saatu valtaosalla hoitoalueita kuriin yli 90-prosenttisesti. <\/p>\n

J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4neet juurakot ja lintujen levitt\u00e4m\u00e4t siemenet voivat kuitenkin lis\u00e4t\u00e4 vieraslajin levitt\u00e4ytymist\u00e4 my\u00f6s tulevaisuudessa. Ty\u00f6 ei kuitenkaan valu hukkaan, Kauranen sanoo.<\/p>\n

\u201dOlemme k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarkkailuvaiheessa. N\u00e4ivet\u00e4mme tai kaivamme kasveja aina, kun l\u00f6yd\u00e4mme niit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 maisema on muuttunut muutamassa vuodessa todella paljon, ja monipuolinen rantakasvillisuus on palannut.\u201d<\/p>\n

Kaurasen mielest\u00e4 luonnon ennallistamiseen ja vieraslajien poistamiseen tarvitaan v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 rahaa, sill\u00e4 haitalliset vieraslajit levi\u00e4v\u00e4t nopeasti ja muodostavat suuria yksilajisia kasvustoja.<\/p>\n

\u201dEi n\u00e4it\u00e4 voi talkoilla hoitaa. Kun lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 velvoittaa uuden ennallistamisasetuksen seurauksena, niin silloinhan t\u00e4nne luontoon t\u00e4ytyy jalkautua. Ei t\u00e4m\u00e4 ty\u00f6 itsest\u00e4\u00e4n tapahdu.\u201d <\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4<\/p>\n

Mihin ennallistamista verrataan luotettavasti?<\/p>\n

Luonnon ennallistamista tulee aina verrata johonkin ajankohtaan. Nyt lausunnoilla ollut suunnitelmaluonnos l\u00e4htee siit\u00e4, ett\u00e4 vertailuarvoksi on valittu luontotyyppien pinta-alat vuodelta 1995.<\/p>\n

Puhutaan luontotyyppien suotuisan viitealan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4. Siin\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n, kuinka laaja luontotyypin t\u00e4ytyy olla, jotta eli\u00f6st\u00f6 ja kasvisto s\u00e4ilyv\u00e4t kyseisess\u00e4 paikassa tulevaisuudessakin.<\/p>\n

Monet luonnonsuojelijat, ymp\u00e4rist\u00f6alan asiantuntijat ja tutkijat kritisoivat valittua l\u00e4ht\u00f6kohtaa, sill\u00e4 useat Suomen luontotyypit olivat surkeassa kunnossa jo vuonna 1995. <\/p>\n

Esimerkiksi suurin osa mets\u00e4ojituksista, virtavesien padoista ja vesivoimalaitoksista on rakennettu ennen kyseist\u00e4 ajankohtaa.<\/p>\n

Muun muassa H\u00e4meenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys v\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 asian rautalangasta. Seudulla soiden laajamittainen ojitus oli jo vuoteen 1995 menness\u00e4 tehty. Nykytilanteen vertailu yli 30 vuoden takaiseen ei tuota sellaista muutosta luonnon tilaan, johon EU-tason ennallistamisasetuksella pyrit\u00e4\u00e4n, yhdistys kirjoittaa. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus Syke mainitsee lausunnossaan, ett\u00e4 vuoteen 1995 sidottu l\u00e4ht\u00f6tila on keinotekoinen ratkaisu, jolle ei ole ekologisia perusteita.<\/p>\n

Geologian tutkimuskeskus GTK kirjoittaa, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vuoden 1995 l\u00e4ht\u00f6kohta merkitsee sit\u00e4, ett\u00e4 osa jo ojitetusta suoluonnosta hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n vertailutilanteeksi, jolloin aiemmin tapahtunut heikentyminen j\u00e4\u00e4 ennallistamistarpeen arvioinnissa huomioimatta.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 suotuisan viitetason sitominen vuoteen 1995 pienent\u00e4\u00e4 laskennallista ennallistamisvelkaa, v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ennallistamistarpeeksi arvioitavaa pinta-alaa ja johtaa ennallistamisasetuksen tavoitteiden kannalta heikompaan lopputulokseen.<\/p>\n

GTK:n mukaan kunnianhimon puute n\u00e4kyy my\u00f6s siin\u00e4, ett\u00e4 soiden ennallistamiseen on osoitettu rajallisesti resursseja suhteessa niiden merkitt\u00e4viin hy\u00f6tyihin erityisesti vesist\u00f6ille. <\/p>\n

GTK tuottaa tieteellist\u00e4 tutkimustietoa ja ratkaisuja soiden ennallistamisesta.\u2009<\/p>\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kaisa Kauranen repii maasta pienen kasvin, joka irtoaa suhteellisen kevyesti. Vihulias kurtturuusu voi kasvaa jopa 1,5 metri\u00e4 korkeaksi…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":339394,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[117],"tags":[1297,33,31,30,9641,72,2251,28139,476,118,7772,32,9642,119,477,447],"class_list":["post-339393","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-luonto","tag-ennallistaminen","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-juttu-1","tag-luonto","tag-metsateollisuus","tag-mtk","tag-nature","tag-science","tag-suomen-luonnonsuojeluliitto","tag-suomi","tag-syventava","tag-tiede","tag-wildlife","tag-ymparisto"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117200180665737194","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/339393","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=339393"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/339393\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/339394"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=339393"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=339393"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=339393"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}