T\u00f6iss\u00e4 on vaikea keskitty\u00e4. Palaverissa saa pinnistell\u00e4, ett\u00e4 muistaa sanotusta mit\u00e4\u00e4n. El\u00e4m\u00e4 tuntuu selviytymiselt\u00e4 ja aina on ollut v\u00e4h\u00e4n sellainen olo, ett\u00e4 el\u00e4minen t\u00e4ss\u00e4 maailmassa on helpompaa muille kuin minulle.<\/p>\n
Esimerkiksi t\u00e4llaisista ajatuksista voi tulla mieleen, ett\u00e4 kuulunkohan min\u00e4kin neurokirjolle. Puhekieless\u00e4 termill\u00e4 tarkoitetaan ihmisi\u00e4, joilla on enemmist\u00f6st\u00e4 poikkeavia neuropsykiatrisia piirteit\u00e4 tai diagnooseja. T\u00e4llaisia ovat esimerkiksi tarkkaavaisuuden ja aktiivisuuden h\u00e4iri\u00f6 adhd ja autismikirjon h\u00e4iri\u00f6. Monella n\u00e4m\u00e4 esiintyv\u00e4t samaan aikaan.<\/p>\n
Neurokirjon piirteiden pohdinta ja diagnoosit aikuisilla ovat yleistyneet. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 ilmi\u00f6st\u00e4 puhutaan enemm\u00e4n, ymm\u00e4rrys neurokirjon moninaisuudesta on kasvanut ja diagnosointi parantunut.<\/p>\n
Tunnistaminen vaikeaa<\/p>\n
Vaikka ymm\u00e4rrys on lis\u00e4\u00e4ntynyt, edelleenk\u00e4\u00e4n ei ole yksinkertaista tiet\u00e4\u00e4, kuka on neuroep\u00e4tyypillinen ja kuka ei. Neuropsykiatrisen valmentajan Riikka Sepp\u00e4l\u00e4n<\/strong> mukaan neurokirjo on monenlainen kirjo monenlaisia kokemuksia.<\/p>\n \u201dKirjolla olemista voisi l\u00e4hte\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n siit\u00e4, miten kokonaisvaltaisesti oireet ovat vaikuttaneet tai vaikuttavat el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Yleens\u00e4 neurokirjon piirteet vaikuttavat el\u00e4m\u00e4n useilla osa-alueilla ja niiden intensiteetti on suuri.\u201d<\/p>\n Haasteita on yleens\u00e4 sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, aistikuormituksessa, toiminnanohjauksessa tai muutostilanteissa. Diagnoosin kriteerin\u00e4 on, ett\u00e4 oireita on n\u00e4kynyt jo lapsuudessa ja niit\u00e4 esiintyy kahdessa tai useammassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Diagnoosiin ei siis riit\u00e4 se, ett\u00e4 kotona on vaikeaa, jos kuitenkin suoriutuu t\u00f6iss\u00e4 tai koulussa.<\/p>\n Riikka Sepp\u00e4l\u00e4n mukaan tyt\u00f6ll\u00e4 ja naisella voi kuitenkin olla esimerkiksi adhd tai autismi, vaikkei h\u00e4n t\u00e4ytt\u00e4isi virallisia kriteerej\u00e4. Kriteerit eiv\u00e4t Sepp\u00e4l\u00e4n mukaan usein vastaa tytt\u00f6jen ja naisten oireita ja el\u00e4m\u00e4ntarinaa. Siksi tyt\u00f6ill\u00e4 ja naisilla neurokirjo j\u00e4\u00e4 usein tunnistamatta.<\/p>\n Esimerkiksi adhd:sta tulee useimmille ensimm\u00e4isen\u00e4 mieleen ylivilkas poika. Tyt\u00f6ll\u00e4 adhd voi kuitenkin oirehtia pikemminkin toiminnan ohjauksen vaikeutena, tunnes\u00e4\u00e4telyn pulmina ja omiin ajatuksiin vaipumisena.<\/p>\n Tytt\u00f6jen tunnistamista vaikeuttaa sekin, ett\u00e4 kasvatuksen ja sukupuolirooliodotusten vuoksi tyt\u00f6t oppivat maskaamaan poikia enemm\u00e4n. Maskaamisella tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 neurokirjolla oleva henkil\u00f6 peitt\u00e4\u00e4 tietoisesti tai tiedostamatta piirteit\u00e4\u00e4n sopeutuakseen sosiaalisiin normeihin ja ymp\u00e4rist\u00f6n odotuksiin sek\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen negatiivisen huomion.<\/p>\n \u201dKansainv\u00e4lisiss\u00e4 tutkimuksissa n\u00e4kyy, ett\u00e4 neurokirjon naisten kokemat haasteet ovat enemm\u00e4n sis\u00e4inen kokemus. Ne eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 n\u00e4y ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4lle maailmalle.\u201d<\/p>\n Sinnittely\u00e4 \u00e4\u00e4rirajoilla<\/p>\n Riikka Sepp\u00e4l\u00e4 kehottaa aikuisia naisia pohtimaan mahdollista neurokirjolla olemistaan mieluummin koetun kuormituksen kuin yksitt\u00e4isten piirteiden kautta.<\/p>\n Se, ett\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n kuormittunut, on nyky-yhteiskunnassa normaalia. Normaalia ovat my\u00f6s kohtuulliset keskittymisvaikeudet, etenkin jos arki on kiireist\u00e4, opiskelut tai ty\u00f6t vaativat paljon ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u00e4lylaitteita runsaasti. Sellainen tilanne voi johtaa adt:hen eli hankinnaiseen keskittymisvaikeuteen. Se ei ole l\u00e4\u00e4ketieteellinen diagnoosi eik\u00e4 osa neuroep\u00e4tyypillisyytt\u00e4.<\/p>\n Neurov\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n kuulumiseen voi viitata se, jos el\u00e4m\u00e4 on ollut jo pitk\u00e4\u00e4n sinnittely\u00e4 jaksamisen \u00e4\u00e4rirajoilla.<\/p>\n \u201dNaisille tyypillinen korkean toimintakyvyn neurokirjon piirteist\u00f6 n\u00e4kyy niin, ett\u00e4 ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n ajan jaksaa sinnitell\u00e4 ja selviytyy korkeistakin tavoitteista, mutta kotona mist\u00e4\u00e4n tavallisesta ei en\u00e4\u00e4 tule mit\u00e4\u00e4n\u201d, Sepp\u00e4l\u00e4 kuvailee.<\/p>\n Naisella voi olla takanaan useita masennus- ja uupumisjaksoja, ja jopa itsetuhoisuutta. H\u00e4n on voinut selviyty\u00e4 suhteellisen hyvin lapsena ja nuorena esimerkiksi koulussa. Lopulta ongelmat ovat pahentuneet aikuisuudessa, kun el\u00e4m\u00e4\u00e4n tulee lis\u00e4\u00e4 eri osa-alueita ja painetta.<\/p>\n Hormonimuutokset voivat paljastaa ongelmat murrosi\u00e4ss\u00e4 tai vasta vaihdevuosissa.<\/p>\n Siksi my\u00f6s ty\u00f6terveyshuollon erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Hanna Ker\u00e4nen<\/strong> on sit\u00e4 mielt\u00e4, ettei naisen kannata ensisijaisesti alkaa itse puntaroida, miten hyvin tai huonosti t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 neurokirjon kriteerit.<\/p>\n Olennaisempaa on ottaa ty\u00f6paikalla tai ty\u00f6terveydess\u00e4 puheeksi se, jos ei jaksa. Siit\u00e4 l\u00e4htee k\u00e4yntiin ratkaisujen etsiminen ja tarvittaessa my\u00f6s diagnosointi.<\/p>\n \u201dJos on enemm\u00e4nkin haasteita ja tuntee, ettei arjessa tai t\u00f6iss\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4 ollenkaan, niin sitten voi jo mietti\u00e4 diagnoosinkin tarvetta\u201d, sanoo Ty\u00f6terveyslaitoksen Neuromoninaisuus ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 -hankkeessa ty\u00f6skentelev\u00e4 Ker\u00e4nen.<\/p>\n Kuka tarvitsee diagnoosin?<\/p>\n Neurokirjolle arvioidaan kuuluvan 15\u201320 prosenttia v\u00e4est\u00f6st\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 100 ty\u00f6ntekij\u00e4n ty\u00f6paikalla neuroep\u00e4tyypillisi\u00e4 on keskim\u00e4\u00e4rin noin parikymment\u00e4, 1\u2009000 ty\u00f6ntekij\u00e4n ty\u00f6paikalla jo pari sataa.<\/p>\n Erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Hanna Ker\u00e4nen korostaa, ettei kaikilla heist\u00e4 ole diagnoosia eik\u00e4 neuroep\u00e4tyypillisen tarvitse hakeutua tutkimuksiin.<\/p>\n Diagnoosilla on merkityst\u00e4 siin\u00e4 tapauksessa, jos kokisi hy\u00f6tyv\u00e4ns\u00e4 sen mahdollistamista asioista. Diagnoosi oikeuttaa tarvittaessa esimerkiksi adhd-l\u00e4\u00e4kitykseen ja kuntoutukseen.<\/p>\n Joillakin ty\u00f6paikoilla diagnoosi voi my\u00f6s olla edellytys sopeuttamistoimille. Diagnoosilla voi olla suuri merkitys my\u00f6s ihmisen omalle mielelle. Se voi antaa vihdoin selityksen omille kokemuksille ja usein rikkonaiselle el\u00e4m\u00e4ntarinalle.<\/p>\n Neuropsykiatrinen valmentaja Riikka Sepp\u00e4l\u00e4 n\u00e4kee diagnoosin merkityksen usein ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n \u201dKohtaan viikoittain sellaisia nuoria ja aikuisia, jotka tulevat valmennukseen sen ajatuksen kanssa, ett\u00e4 minussa on jotain vikaa, kun en jaksa tai p\u00e4rj\u00e4\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 tilanteissa samalla tavalla kuin muut. Diagnoosin tuoma selitys vapauttaa syyllisyydest\u00e4\u201d, Sepp\u00e4l\u00e4 kertoo.<\/p>\n H\u00e4nen mukaansa neurokirjon diagnoosi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tutkitusti itsekriittisyytt\u00e4, itsens\u00e4 rankaisemista ja negatiivista vertailua muihin.<\/p>\n Mediassa on keskusteltu, haetaanko ja saadaanko neurokirjon diagnooseja nyky\u00e4\u00e4n liian helposti. Riikka Sepp\u00e4l\u00e4\u00e4 keskustelun s\u00e4vy huolestuttaa.<\/p>\n \u201dKun kyseenalaistamista tulee joka puolelta, moni nainen miettii, ett\u00e4 min\u00e4 nyt varmaan sitten vain olen laiska ja tyhm\u00e4 ja haen diagnoosista selityst\u00e4 sille, ettei tarvitsisi sinnitell\u00e4. Tosiasiassa sit\u00e4 sinnittely\u00e4 on el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 todella tehty.\u201d<\/p>\n Parasta olisi, jos kaikki ihmiset hyv\u00e4ksytt\u00e4isiin sellaisina kuin he ovat.<\/p>\n<\/blockquote>\n Sepp\u00e4l\u00e4 huomauttaa my\u00f6s, ett\u00e4 diagnoosiin vaadittava, psykiatrin k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4 selvitys on pitk\u00e4 ja vaativa. H\u00e4n ei usko kenenk\u00e4\u00e4n ryhtyv\u00e4n siihen huvikseen.<\/p>\n Ker\u00e4nen puolestaan toteaa, ettei potilaiden taipumus pohdiskella omia neurokirjon piirteit\u00e4\u00e4n ole l\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanotolla sen poikkeavampi ilmi\u00f6 kuin muidenkaan tilojen ja sairauksien pohdinta.<\/p>\n \u201dOn normaali ilmi\u00f6, ett\u00e4 ihmiset haluavat nimen kokemalleen k\u00e4rsimykselle tai valtav\u00e4est\u00f6st\u00e4 poikkeaville piirteille, joita ajattelee itsess\u00e4\u00e4n olevan.\u201d<\/p>\n Ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6 ratkaisee<\/p>\n Ihanneyhteiskunnassa neurokirjon h\u00e4iri\u00f6n diagnoosia ei tarvittaisi, ajattelevat Sepp\u00e4l\u00e4 ja Ker\u00e4nen. Parasta olisi, jos kaikki ihmiset hyv\u00e4ksytt\u00e4isiin sellaisina kuin he ovat sen kummemmitta perusteluitta ja jokainen my\u00f6s saisi t\u00f6iss\u00e4 tarvitsemaansa tukea.<\/p>\n T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4in ei ole. Sepp\u00e4l\u00e4n mukaan esimerkiksi niinkin pieni asia kuin vastamelukuulokkeet voi t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6paikalla diagnoosia.<\/p>\n Tilanne on harmillinen, sill\u00e4 neurov\u00e4hemmist\u00f6ill\u00e4 on tutkitusti paljon potentiaalia ja vahvuuksia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, jos ymp\u00e4rist\u00f6 tukee heid\u00e4n onnistumistaan. Jos ymp\u00e4rist\u00f6 on v\u00e4\u00e4r\u00e4, ongelmat korostuvat.<\/p>\n Joidenkin jaksamista verottavat eniten sosiaaliset kohtaamiset, kuten kahvip\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 odotettu jutustelu ja jopa silmiin katsominen.<\/p>\n<\/blockquote>\n Joillakin suurin vaikeus on toiminnanohjaus ja ajanhallinta, toisilla paljon \u00e4rsykkeit\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6n siet\u00e4minen. Joidenkin jaksamista verottavat eniten sosiaaliset kohtaamiset, kuten kahvip\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 odotettu jutustelu ja jopa silmiin katsominen.<\/p>\n Hoitoalalla koetuissa ongelmissa voi korostua neurokirjon naisten tavallista suurempi tarve oikeudenmukaisuuteen.<\/p>\n \u201dKun on paljon kuormitusta ja pulaa resursseista, hoitaja ei pysty tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4\u00e4n niin hyvin kuin toivoisi ja tilanne tuntuu henkisesti tosi kuormittavalta\u201d, Sepp\u00e4l\u00e4 sanoo.<\/p>\n H\u00e4nen mukaansa neurokirjon naiset ovat usein my\u00f6s muita tarkempia havainnoimaan ja pohtimaan sit\u00e4, millainen tunnelma ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 on.<\/p>\n Milloin kuormitun liikaa?<\/p>\n Neurov\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n kuuluva voi itse parantaa ty\u00f6ss\u00e4 jaksamistaan. Riikka Sepp\u00e4l\u00e4n mukaan keskeinen taito on opetella tunnistamaan, milloin oma kokemus kuormituksesta alkaa k\u00e4yd\u00e4 liian suureksi.<\/p>\n Ty\u00f6ss\u00e4 jaksamista voi haastaa sekin, ettei neurokirjolla oleva v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tunnista yht\u00e4 hyvin kuin muut kehon tarpeita, kuten n\u00e4lk\u00e4\u00e4, vessah\u00e4t\u00e4\u00e4 tai v\u00e4symyst\u00e4.<\/p>\n \u201dKuormitus tulee hyvin erilaisista tekij\u00f6ist\u00e4 kuin neurotyypillisill\u00e4\u201d, Sepp\u00e4l\u00e4 sanoo.<\/p>\n Neurov\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n kuuluvan olisi hyv\u00e4 uskaltaa kertoa esimiehelleen, mik\u00e4 auttaisi h\u00e4nt\u00e4 jaksamaan t\u00f6iss\u00e4. Vastamelukuulokkeiden lis\u00e4ksi voi pyyt\u00e4\u00e4 esimerkiksi pienempiin osiin pilkottuja tai kuvallisia ohjeita sek\u00e4 mahdollisuutta oleskella hetken hiljaisessa tilassa.<\/p>\n Mahdollista diagnoosia ei tarvitse kertoa ty\u00f6nantajalle.<\/p>\n \u201dToiveitaan voi perustella sill\u00e4, mik\u00e4 auttaisi onnistumaan t\u00f6iss\u00e4. Voi vaikkapa sanoa, ett\u00e4 aistiyst\u00e4v\u00e4lliset tilat auttaisivat minua, koska kuormitun h\u00e4lyst\u00e4\u201d, Sepp\u00e4l\u00e4 ehdottaa.<\/p>\n Ty\u00f6nantajien olisi hyv\u00e4 helpottaa neurov\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n kuuluvien ty\u00f6ntekoa my\u00f6s oma-aloitteisesti. Esimerkiksi aistiyst\u00e4v\u00e4lliset tilat ja eri muodoissa annetut ohjeet eiv\u00e4t ole vain harvojen suosimista, vaan viime k\u00e4dess\u00e4 ne auttavat koko ty\u00f6yhteis\u00f6\u00e4.<\/p>\n \u201dKaikille meille ihmisille voi tulla el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 eteen tilanteita, jolloin kuormitumme herkemmin\u201d, Ker\u00e4nen huomauttaa.<\/p>\n T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s se, ett\u00e4 kollegat hyv\u00e4ksyv\u00e4t erilaisia oppimisen ja kommunikaation tapoja.<\/p>\n Kun neurov\u00e4hemmist\u00f6 saa tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4 heille sopivassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, vahvuudet p\u00e4\u00e4sev\u00e4t esiin. Vahvuudetkin ovat yksil\u00f6llisi\u00e4.<\/p>\n \u201dNeurov\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n kuuluvan ty\u00f6skentely voi esimerkiksi olla hyvin keskittynytt\u00e4 ja luovaa\u201d, Ker\u00e4nen sanoo.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"T\u00f6iss\u00e4 on vaikea keskitty\u00e4. Palaverissa saa pinnistell\u00e4, ett\u00e4 muistaa sanotusta mit\u00e4\u00e4n. El\u00e4m\u00e4 tuntuu selviytymiselt\u00e4 ja aina on ollut…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":339400,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,32,167,20174],"class_list":["post-339399","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-terveys","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-health","tag-suomi","tag-terveys","tag-tyohyvinvointi"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117200254925462940","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/339399","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=339399"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/339399\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/339400"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=339399"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=339399"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=339399"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n
\n