{"id":339551,"date":"2026-09-02T11:38:14","date_gmt":"2026-09-02T11:38:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/339551\/"},"modified":"2026-09-02T11:38:14","modified_gmt":"2026-09-02T11:38:14","slug":"tutkimus-ensimmaiset-kiviplaneetat-ovat-voineet-syntya-100-miljoonaa-vuotta-alkurajahdyksen-jalkeen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/339551\/","title":{"rendered":"Tutkimus: Ensimm\u00e4iset kiviplaneetat ovat voineet synty\u00e4 100 miljoonaa vuotta alkur\u00e4j\u00e4hdyksen j\u00e4lkeen"},"content":{"rendered":"

Kiviplaneettojen muodostumiseen tarvittavia aineksia saattoi brittil\u00e4isen Portsmouthin yliopiston uuden tutkimuksen mukaan olla olemassa jo sata miljoonaa vuotta alkur\u00e4j\u00e4hdyksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 sijoittaisi planeettojen muodostumisen alkuvaiheet hyvin l\u00e4helle maailmankaikkeuden synty\u00e4, jopa aikaan ennen kuin ensimm\u00e4iset galaksit olivat t\u00e4ysin muodostuneet.<\/p>\n

Tutkimus on julkaistu<\/a> The Astrophysical Journal Letters -tiedejulkaisussa.<\/p>\n

Tutkijat ovat pitk\u00e4\u00e4n ajatelleet, ett\u00e4 planeettojen muodostuminen tuli mahdolliseksi vasta paljon my\u00f6hemmin ja ett\u00e4 planeettojen muodostuminen alkoi kunnolla vasta useita miljardeja vuosia maailmankaikkeuden historian alkamisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Uudet havainnot viittaavat siihen, ett\u00e4 tarvittavat olosuhteet saattoivat kehitty\u00e4 huomattavasti aiemmin kuin on luultu.<\/p>\n

Jotkin varhaisimmista t\u00e4hdist\u00e4 olivat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen massiivisia ja p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 rajuissa supernovar\u00e4j\u00e4hdyksiss\u00e4.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 t\u00e4htien kuolinr\u00e4j\u00e4hdykset levittiv\u00e4t ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n avaruuden kaasun sekaan suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 alkuaineita, kuten hiilt\u00e4, happea ja rautaa.<\/p>\n

Populaatio III supernovina eli pop III -supernovina tunnetut t\u00e4htien kuolinr\u00e4j\u00e4hdykset olivat maailmankaikkeuden ensimm\u00e4isi\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 planeettojen ja lopulta el\u00e4m\u00e4n muodostumiseen tarvittavien raskaampien alkuaineiden l\u00e4hteit\u00e4.<\/p>\n

\u201dUusi tutkimuksemme osoittaa, ett\u00e4 maankaltaisten planeettojen esiasteita voi muodostua pienimassaisten, pitk\u00e4ik\u00e4isten t\u00e4htien ymp\u00e4rille ensimm\u00e4isten kosmisten r\u00e4j\u00e4hdysten j\u00e4\u00e4nteiss\u00e4 sata miljoonaa vuotta alkur\u00e4j\u00e4hdyksen j\u00e4lkeen. Asian voi suhteuttaa siihen, ett\u00e4 maailmankaikkeus on noin 13,8 miljardia vuotta vanha, joten t\u00e4m\u00e4 on h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n varhainen ajankohta kosmisessa historiassa\u201d, kertoo<\/a> tutkijaryhm\u00e4n j\u00e4sen, Portsmouthin yliopiston tohtori<\/a> Daniel Whalen<\/strong> tiedotteessa.<\/p>\n

Er\u00e4s erityisen voimakas pop III -supernovan tyyppi, jota kutsutaan pari-instabiliteettisupernovaksi, voi yhdess\u00e4 r\u00e4j\u00e4hdyksess\u00e4 sy\u00f6st\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n avaruuteen raskaita alkuaineita yli sadan Auringon massan verran.<\/p>\n

T\u00e4llainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 materiaalia voi lis\u00e4t\u00e4 raskaiden alkuaineiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 l\u00e4heisiss\u00e4 kaasupilviss\u00e4 huomattavasti.<\/p>\n

Kun painovoima vet\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 raskailla alkuaineilla rikastuneita pilvi\u00e4 kokoon, ne voivat muodostaa nuorten t\u00e4htien ymp\u00e4rille py\u00f6rivi\u00e4 kiekkoja, jotka muistuttavat sit\u00e4 ainekiekkoa, josta oma Aurinkokuntamme lopulta muodostui.<\/p>\n

\u201dVarhaista maailmankaikkeutta koskevissa tietokonesimulaatioissamme l\u00f6ysimme t\u00e4llaisen kiekon nuoren t\u00e4hden ymp\u00e4rilt\u00e4, jonka massa oli noin 70 prosenttia Auringon massasta. Kiekkoon kertyi riitt\u00e4v\u00e4sti kiinte\u00e4\u00e4 ainetta muodostamaan useiden Maan massojen verran planeettojen rakennusaineita suunnilleen samalla et\u00e4isyydell\u00e4 t\u00e4hdest\u00e4 kuin Maa on Auringosta\u201d, Whalen kuvailee tiedotteessa.<\/p>\n

Simulaatiot paljastivat my\u00f6s sen, ett\u00e4 kiekossa oli huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4 vett\u00e4.<\/p>\n

\u201dKaikkein yll\u00e4tt\u00e4vint\u00e4 oli, ett\u00e4 kiekossa oli my\u00f6s huomattavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 vett\u00e4, vain muutamia kertoja v\u00e4hemm\u00e4n kuin sit\u00e4 oli saatavilla oman Aurinkokuntamme muodostuessa. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 siell\u00e4 muodostuvat planeetat olisivat mahdollisesti voineet saada vett\u00e4 samalla tavoin kuin Maa, jonka uskotaan saaneen suuren osan vedest\u00e4\u00e4n planeettojen muodostumisprosessista j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4neest\u00e4 aineksesta\u201d, Whalen arvioi tiedotteessa.<\/p>\n

\u201dTuloksemme viittaavat siihen, ett\u00e4 planeettojen muodostumiseen tarvittavat olosuhteet saattoivat olla olemassa paljon aiemmin kuin t\u00e4h\u00e4n asti on ajateltu. Jos n\u00e4in on, se her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kiehtovan kysymyksen: olisivatko my\u00f6s mahdollisesti elinkelpoiset maailmat voineet ilmaantua paljon aiemmin maailmankaikkeuden historiassa?\u201d Whalen pohtii.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kiviplaneettojen muodostumiseen tarvittavia aineksia saattoi brittil\u00e4isen Portsmouthin yliopiston uuden tutkimuksen mukaan olla olemassa jo sata miljoonaa vuotta alkur\u00e4j\u00e4hdyksen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":339552,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[114],"tags":[13042,13747,453,33,31,30,1068,7341,118,452,32,14673,9460,119],"class_list":["post-339551","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-avaruus","tag-alkuaineet","tag-alkurajahdys","tag-avaruus","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-maailmankaikkeus","tag-planeetat","tag-science","tag-space","tag-suomi","tag-supernovat","tag-tahdet","tag-tiede"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117201253822924974","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/339551","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=339551"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/339551\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/339552"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=339551"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=339551"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=339551"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}