![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/kukko-01.jpg\")
<\/p>\nKev\u00e4taurinko hellii H\u00e4meenlinnan keskustaa. Jean Sibeliuksen syntym\u00e4koti \u2013 s\u00e4velt\u00e4j\u00e4neroon palataan my\u00f6hemmin \u2013 l\u00f6ytyy parin kivenheiton p\u00e4\u00e4st\u00e4, mutta sen ovet eiv\u00e4t ole t\u00e4n\u00e4\u00e4n auki.<\/p>\n
Suuntaamme el\u00e4inrakkaan Sakari Kukon ja h\u00e4nen koiransa kanssa l\u00e4heiseen kahvilaan. Aikomuksenamme on pureutua ennakkoluuloista vapaan muusikon vaiherikkaan uran k\u00e4\u00e4nteisiin. Soundin ohella voisimme tehd\u00e4 juttua vaikkapa matkailulehteen, sill\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n Kuhmossa asuva Kukko teki jo 1970-luvun alkupuolella opintoreissuja maailman \u00e4\u00e4riin.<\/p>\n
Niist\u00e4 ajoista on vier\u00e4ht\u00e4nyt viisikymment\u00e4 vuotta, ja yht\u00e4 kauan on kulunut maailmanmusiikin pioneerin Piirpauken perustamisesta.<\/p>\n
Haastattelua seuranneena iltana ilmeik\u00e4s nyky-Piirpauke (Kukon lis\u00e4ksi kitaristi Matti Salo, basisti Ari Hossi ja rumpali Ilmari Heikinheimo) esiintyy Suistoklubin uumenissa, ja pitk\u00e4 setti todistaa klassikkob\u00e4ndin olevan edelleen v\u00e4kev\u00e4ss\u00e4 iskussa.<\/p>\n
Synnyit Kajaanissa hein\u00e4kuussa 1953. Millaisia ovat varhaisimmat muistikuvasi?<\/b>
\u2013 Meill\u00e4 oli kes\u00e4m\u00f6kki j\u00e4rven rannalla. Siell\u00e4 touhuttiin kaikenlaista, ja pari kertaa meinasin hukkuakin. Paikka myytiin, kun olin viel\u00e4 ihan pieni, mik\u00e4 tuntui hirve\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Esiinnyin liven\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran viisivuotiaana. Kajaanin l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 sijainneella kyl\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6skennellyt opettaja asui perheemme alivuokralaisena ja toi oppilaansa er\u00e4\u00e4n kerran meille. Minulle on kerrottu my\u00f6hemmin, ett\u00e4 olin laulanut koko porukalle. T\u00e4m\u00e4n opettajan veli taas oli k\u00e4ynyt Amerikassa asti ja tutustunut siell\u00e4 Elviksen musiikkiin. Kun h\u00e4n sitten lauloi olkkarissa Elvist\u00e4 tukka hulmuten, se oli ihan mielet\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Opettajalla oli my\u00f6s piano, joka l\u00f6ysi paikan meid\u00e4n olohuoneesta. Ei liene yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 aloin soittaa sit\u00e4 itsekin.<\/p>\n
Ennen kuin lukuisat muutkin instrumentit alkoivat vied\u00e4 menness\u00e4\u00e4n, juttusi oli laulaminen. Mit\u00e4 kappaleita tulkitsit pikkupoikana?<\/b>
\u2013 Kun 60-luku alkoi vieri\u00e4, opettelin italialaisen Robertino Loretin biisej\u00e4. Lauloin O Sole Mioa ja muita paikallisen kioskin kulmalla ja pyysin esiintymisest\u00e4 palkkion. Ensin maksu, sitten laulu. Er\u00e4\u00e4n kerran olin jo saanut liksan ja aloittamassa, kun \u00e4itini ilmestyi paikalle. H\u00e4n ei pit\u00e4nyt bisneksist\u00e4ni, joten seuraavaksi suuri taiteilija palautettiin roskalaatikon p\u00e4\u00e4lt\u00e4 maanpinnalle ja vietiin kotiin korvasta kiskoen!<\/p>\n
<\/p>\n
Liedlaulaja Kukko vuonna 1965.<\/p>\n
Eik\u00f6 ollut niin, ett\u00e4 sukunne oli hyvin musikaalinen?<\/b>
\u2013 Kyll\u00e4, pitk\u00e4lt\u00e4 ajalta. \u00c4idin puolelta olen kaukaista sukua muun\u00a0muassa Jukka Toloselle ja Sibeliukselle. Tolosen kanssa olen serkku kolmen polven takaa.<\/p>\n
\u2013 Is\u00e4ni Pauli Kukko taas lauloi esimerkiksi liedej\u00e4, johti kuoroja ja toimi musiikinopettajana. H\u00e4nen veljens\u00e4 Tauno soitti Dallap\u00e9-orkesterissa. Se muuten t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna sata, aivan kuten is\u00e4nikin. Piirpauke on vasta puolimatkassa.<\/p>\n
\u2013 Geeneiss\u00e4ni oli varmasti musikaalisuutta, mutta ajattelen, ett\u00e4 niin on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kaikilla \u2013 enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n. Kun ihmisen sis\u00e4ll\u00e4 uinuva musikaalisuus her\u00e4tet\u00e4\u00e4n, pian saatetaan sanoa, ett\u00e4 onpa se lahjakas.<\/p>\n
Jos ajatellaan pop- ja rockmusiikin kehityst\u00e4, synnyit oivalliseen aikaan. Mitk\u00e4 artistit iskiv\u00e4t Kajaanissa kovimmin?<\/b>
\u2013 Juuri kun putkahdin maailmaan, Elvis meni ison veden takana studioon ja rock\u2019n\u2019roll sai alkunsa. Kun olin noin kymmenvuotias, Englannista alkoi kuulua kummia Beatlesin ja Rolling Stonesin muodossa. Amerikasta taas tuli esimerkiksi Bob Dylanin kaltaisia artisteja. Kohta joidenkin poikien tukka saattoi kasvaa korvien p\u00e4\u00e4lle, mik\u00e4 oli t\u00e4ysin ennenkuulumatonta. Popkulttuuri kehittyi nopealla tahdilla, ja esimerkiksi proge ja raskaampi ilmaisu alkoivat nousta pinnalle. Se oli huimaa aikaa.<\/p>\n
\u2013 Kun tulin teini-ik\u00e4\u00e4n, aikoinaan p\u00f6lyttym\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4nyt viulu vaihtui s\u00e4hk\u00f6kitaraan. Jimi Hendrix, Cream ja kumppanit olivat kovia juttuja. Asuin kolmannessa kerroksessa ja kaveri kuudennessa \u2013 ja h\u00e4n todellakin kuuli, mit\u00e4 biisej\u00e4 treenasin.<\/p>\n
16-vuotiaana sait suuren oivalluksen: minusta tulee ammattimuusikko. Miten p\u00e4\u00e4dyt tuohon ajatukseen?<\/b>
\u2013 Kun vaikkapa koulun bileiss\u00e4 soitettiin kova\u00e4\u00e4nist\u00e4 rockia, se oli parasta. Silloin tuli vahva fiilis, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 on se juttu, ja sill\u00e4 tiell\u00e4 ollaan edelleen. Mutta ennen kuin kukaan seuraa esimerkki\u00e4ni, kehotan miettim\u00e4\u00e4n kahdesti, sill\u00e4 tie ei tule olemaan tasainen. Mielest\u00e4ni muusikkous sopii l\u00e4hinn\u00e4 sellaiselle, joka ei pysty kuvittelemaan mit\u00e4\u00e4n muuta ammattia.<\/p>\n
Sinut tunnetaan erityisesti saksofonistina. Miten aloit soittaa fonia?<\/b>
\u2013 Kuulin Soulseti\u00e4, joka oli Martti \u201dEdward\u201d Vesalan ja Seppo \u201dParoni\u201d Paakkunaisen vuonna 1968 perustama yhtye, ja innostuin soulista. Halusin tehd\u00e4 samantyylist\u00e4 musiikkia ja aloin etsi\u00e4 saksofonistia. Kun sellaista ei l\u00f6ytynyt, arvelin fonin soittamisen taittuvan itselt\u00e4nikin, koska huilu oli jo ennest\u00e4\u00e4n tuttu soitin. Toki kitaristeja oli jo pilvin pimein muutenkin.<\/p>\n
Muutit Helsinkiin vuonna 1972. Millaista aikaa se oli?<\/b>
\u2013 Kiireist\u00e4\u2026 Jutut alkoivat loksahtaa paikoilleen saman tien. Is\u00e4ni oli auttamassa muuttopuuhissa ja t\u00f6rm\u00e4ttiin Kampissa Hasse Walliin. H\u00e4nt\u00e4 pidettiin silloin Helsingin Jimi Hendrixin\u00e4. Hasse tuumasi, ett\u00e4 Vanhalla ylioppilastalolla on illalla keikka, ota pillit mukaan ja tule soittamaan. Vanhalla t\u00f6rm\u00e4sin muun muassa kitaristi Jukka Hauruun, joka pyysi minut debyyttialbumilleen. Siit\u00e4 alkoi ketjureaktio, ja kohta minua kysyttiin sinne t\u00e4nne. Pian olin vakkarij\u00e4sen seitsem\u00e4ss\u00e4 eri kokoonpanossa.<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/kukko-02.jpg\")
<\/p>\n
Kajaanin Hendrix revittelee vuonna 1967.<\/p>\n
Yksi niist\u00e4 oli Tapiola Big Band, jonka kanssa k\u00e4vit esiintym\u00e4ss\u00e4 K\u00f6\u00f6penhaminassa vuonna 1974. Mit\u00e4 muistat reissusta?<\/b>
\u2013 Tanskassa j\u00e4rjestettiin People to People -festivaali. Osallistuttiin jazzsarjaan ja voitettiin koko homma. Esiinnyttiin my\u00f6s loppugaalassa, jossa t\u00f6rm\u00e4sin mielett\u00f6m\u00e4n hyv\u00e4\u00e4n romanialaiseen kansanmusiikkiyhtyeeseen. Heid\u00e4n keikkansa aikana tajusin, ett\u00e4 Euroopan eri kolkista l\u00f6ytyy mielenkiintoista musiikkia. Ajoitus oli osuva, sill\u00e4 olin n\u00e4ihin aikoihin v\u00e4h\u00e4n turhautunut siihen, ett\u00e4 kaikki yrittiv\u00e4t matkia amerikkalaisia muusikoita.<\/p>\n
Eurooppa ei kuitenkaan riitt\u00e4nyt. Millainen oli ensimm\u00e4inen reissusi Intiaan?<\/b>
\u2013 Elettiin edelleen vuotta 1974. Olin k\u00e4ynyt K\u00f6\u00f6penhaminan-kokemuksen innoittamana Istanbulissa. Siell\u00e4 tuli fiilis, ett\u00e4 minun pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 kauemmas it\u00e4\u00e4n. Matkustin junilla ja busseilla muun muassa Neuvostoliiton, Iranin ja Afganistanin kautta Intiaan. Kaikista maailman ihmisist\u00e4 mukaan l\u00e4hti Ior Bock, ja reissu kesti kaksi ja puoli kuukautta.<\/p>\n
\u2013 Kutsuin tekemi\u00e4ni reissuja opintomatkoiksi, ja sellaisia ne toden totta olivat. Intiassa k\u00e4vin Mangal Sain -gurun vet\u00e4mill\u00e4 soittotunneilla ja tutustuin ikivanhaan sik\u00e4l\u00e4iseen musiikkiin. Kerran soitettiin Mangalin kotona ja paikalle tuli suunnilleen koko korttelin v\u00e4ki. Ja yksi hiiri. Siin\u00e4 se kuunteli soittoa muiden kanssa.<\/p>\n
Piirpauke sai alkunsa samoihin aikoihin. Miten b\u00e4ndi syntyi?<\/b>
\u2013 Vanhalla j\u00e4rjestettiin jazztapahtumia, ja minua pyydettiin kasaamaan yht\u00e4 iltamaa varten uusi kokoonpano. Sen johdosta min\u00e4 ja etnisest\u00e4 musiikista niin ik\u00e4\u00e4n intoillut basisti Antti Hytti alettiin soittaa Hassen ja rumpali Jukka Wasaman kanssa. Kukko\u2212Walli-kvartetti esiintyi ensimm\u00e4isen kerran syyskuussa 1974. Musiikilliset palikkamme olivat v\u00e4h\u00e4n uudessa j\u00e4rjestyksess\u00e4, ja kuulijat tuntuivat havaitsevan, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 b\u00e4ndiss\u00e4 on jotain j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Abba oli voittanut Euroviisut ja Ruotsi j\u00e4rjesti kilpailun vuonna 1975. Tukholmassa oli varsinaisen viisutapahtuman lis\u00e4ksi vaihtoehtofestivaali, jonne\u00a0meid\u00e4t pyydettiin soittamaan. Siell\u00e4 vaihdettiin b\u00e4ndin nimeksi Piirpauke, joka muuten tarkoittaa mekkalaa. My\u00f6hemmin kes\u00e4ll\u00e4 esiinnyttiin Pori Jazzeilla, mink\u00e4 j\u00e4lkeen Atte Blom kiinnitti meid\u00e4t Love Recordsille.<\/p>\n
Muun muassa jazzia, progea ja folkia sulavasti yhdistelev\u00e4 debyyttialbumi <\/b>Piirpauke <\/b>ilmestyi loppuvuodesta 1975. Levyst\u00e4 tuli myyntimenestys <\/b>Konevitsan kirkonkellot <\/b>-kappaleen johdattamana. Aistitteko jo studiossa, ett\u00e4 <\/b>Konevitsassa <\/b>on jotain erityist\u00e4?<\/b>
\u2013 Sen merkitys oli selvinnyt jo aiemmin. Kun soitettiin Konevitsaa liven\u00e4 ennen levytyst\u00e4, ihmiset tuntuivat vaikuttuvan. Studioversio onnistui hyvin ja Hassen kitarasoolo on legendaarinen. Hasse on my\u00f6hemmin todennut olleensa jonkinlaisessa transsissa sooloa purkittaessaan, mik\u00e4 on helppo uskoa. Parhaimmillaan musiikissa on kyse siit\u00e4, ett\u00e4 kun soitetaan, kaikki muu unohtuu.<\/p>\n
\u2013 Jos puhutaan erityisesti livetilanteesta, pienet virheet saattavat jopa riemastuttaa. Piirpauken kitaristiksi my\u00f6hemmin tullut Juha Bj\u00f6rninen pahoitteli er\u00e4\u00e4n konsertin j\u00e4lkeen soittamaansa v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4. Ett\u00e4 \u201dsori Sakke, mokasin sen jutun\u201d. Naurahdin Juhalle, ett\u00e4 kiitoksia hyv\u00e4st\u00e4 keikasta ja erityisesti siit\u00e4 virheest\u00e4.<\/p>\n
Piirpauken on sanottu keksineen maailmanmusiikin jo 1970-luvulla. Mit\u00e4 ajattelet t\u00e4st\u00e4?<\/b>
\u2013 Pist\u00e4isin keksimisen lainausmerkkeihin, mutta toki Piirpauke oli yksi ensimm\u00e4isist\u00e4 l\u00e4nsimaisista b\u00e4ndeist\u00e4, joiden musiikissa kuului vaikutteita eri puolilta maailmaa. Ensin noustiin isoon suosioon Suomessa ja sitten Keski-Euroopassa. T\u00e4m\u00e4 tunnettuus oli varmasti yksi syy siihen, ett\u00e4 meit\u00e4 alettiin pit\u00e4\u00e4 maailmanmusiikin pioneerina. Toki ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 voi kysy\u00e4, mik\u00e4 on maailmanmusiikkia. Tekih\u00e4n esimerkiksi Mozart Turkkilaisen marssin jo 1700-luvulla!<\/p>\n
\u2013 Piirpauken pioneerity\u00f6 liittyi vahvasti siihen, ett\u00e4 olin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kiinnostunut tutustumaan eri maiden musiikillisiin erityispiirteisiin. Kun menin 70-luvulla ihmettelem\u00e4\u00e4n Afrikkaan ja moniin muihin paikkoihin, siell\u00e4 ei todellakaan n\u00e4kynyt muita l\u00e4nsimaisia muusikoita. Eik\u00e4 muuten n\u00e4y pahemmin edelleenk\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4.\u00a0<\/p>\n
Millaisia muistoja sinulla on varhaisista Afrikan-reissuistasi?<\/b>
\u2013 Ensimm\u00e4isell\u00e4 kerralla otin pelk\u00e4n menolipun Keniaan. Pankkien v\u00e4linen rahaliikenne ei silloin oikein toiminut, ja v\u00e4lill\u00e4 n\u00e4in n\u00e4lk\u00e4\u00e4, kun ei ollut rahaa. My\u00f6s majapaikat olivat joskus todella r\u00e4hj\u00e4isi\u00e4 \u2013 kun taas toisinaan asuin sviitiss\u00e4\u2026 Etiopiassa ollessani soitin nimitt\u00e4in paikallisten kanssa hotellien baareissa, ja y\u00f6paikka saattoi olla v\u00e4h\u00e4n parempaa sorttia. Toisinaan esiinnyttiin sellaisissa mestoissa, ettei minulla olisi ollut niihin turistina mit\u00e4\u00e4n asiaa. Joskus oli puukkokin kaulalla, mutta tilanteista selvittiin puhumalla.<\/p>\n
\u2013 Vuonna 1979 l\u00e4hdin Senegaliin ja liityin juuri perustettuun \u00c9toile de Dakar -yhtyeeseen. Ryhm\u00e4ss\u00e4 vaikutti my\u00f6hemmin isoksi t\u00e4hdeksi noussut Youssou N\u00b4Dour. Afrikkalaisten kanssa soittaminen oli mielenkiintoista, sill\u00e4 heill\u00e4 ei ollut l\u00e4nsimaista musiikillista koulutusta, vaan he etsiv\u00e4t oman paikkansa s\u00e4velten joukosta vaistonvaraisesti.<\/p>\n
\u2013 Samalla reissulla l\u00e4hdin k\u00e4ym\u00e4\u00e4n Sierra Leonessa. Maahan saavuttuani tiedustelin, miss\u00e4 voisin kuulla paikallista musaa, ja sain osoitteen. Matkalla huomasin musisoivan ja tanssivan kulkueen, joten hypp\u00e4sin taksista ja liityin porukkaan. Samalla kylkeen liimautui l\u00e4hes alaston leidioletettu ja kutsui minut tanssimaan. Lopulta kulkue p\u00e4\u00e4tyi omakotitalon pihamaalle, jossa hurmoksellinen meininki alkoi saada jo v\u00e4h\u00e4n makaabereja ulottuvuuksia \u2013 siell\u00e4 muun muassa katkottiin kanojen kauloja. Yht\u00e4kki\u00e4 paikalle saapui virkavallan edustajia, jotka k\u00e4skiv\u00e4t minun poistua, sill\u00e4 kanojen ohella Kukkokin oli kuulemma hengenvaarassa. My\u00f6hemmin selvisi, ett\u00e4 kyseess\u00e4 oli jokin feministinen salaseura ja virkavallan huoli oli ihan aiheellinen!<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/piirpauke2023-1.jpg\")
<\/p>\n
Piirpauke vuosimallia 2023.<\/p>\n
Samoihin aikoihin Piirpauken suosio Manner-Euroopassa alkoi nousta kohisten. Mit\u00e4 tapahtui?<\/b>
\u2013 Esiinnyimme saksalaisella festivaalilla kes\u00e4ll\u00e4 1979. Konsertti k\u00e4ynnistyi muun muassa lainakamoista johtuen ep\u00e4vireisesti, mutta pian homma alkoi rullata ja lopulta yleis\u00f6 diggasi ihan mielett\u00f6m\u00e4sti. Soitettiin toiseksi viimeisen\u00e4, ja meid\u00e4n j\u00e4lkeen esiintynyt sen ajan huippunimi Jack DeJohnette\u2019s Special Edition ei meinannut p\u00e4\u00e4st\u00e4 lauteille ollenkaan, kun porukka taputti\u00a0meid\u00e4t lavalle encore toisensa j\u00e4lkeen. Piirpauken musa kuulosti saksalaisissa korvissa varmasti erilaiselta ja tuoreelta.<\/p>\n
1980-luvulla sinua ei juuri n\u00e4hty Suomessa, sill\u00e4 asuit Kolumbiassa ja Kanariansaarilla. Kerrohan hieman n\u00e4ist\u00e4 ajoista.<\/b>
\u2013 Ensinn\u00e4kin Piirpauke toimi tuolloinkin kausiluonteisesti \u2013 levytys silloin ja kiertue tuolloin \u2013 eli pystyin olemaan pitki\u00e4 aikoja muualla. Minulla oli kolumbialainen vaimo ja vietin paljon aikaa Bogot\u00e1ssa. Soitin tietenkin my\u00f6s paikallisten muusikoiden kanssa. Er\u00e4\u00e4n kerran soitimme televisiossa, ja k\u00e4sikirjoitukseen kuului, ett\u00e4 b\u00e4ndin muusikot esitt\u00e4v\u00e4t kokaiinidiilereit\u00e4. Suoriuduin roolista ihan hyvin, mutta muulle b\u00e4ndille homma oli viel\u00e4 helpompaa, sill\u00e4 he olivat oikeastikin diilereit\u00e4. Soitin usein er\u00e4\u00e4ss\u00e4 jazzklubissa, joka oli aina tupaten t\u00e4ynn\u00e4. Toki meid\u00e4n musisointimmekin kiinnosti, mutta b\u00e4ndin rumpalin kokkeli kiinnosti viel\u00e4 enemm\u00e4n.<\/p>\n
\u2013 H\u00e4\u00e4p\u00e4iv\u00e4mme oli varsin ikimuistoinen, olin nimitt\u00e4in kalastamassa Kuusamossa. Meid\u00e4n oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 menn\u00e4 naimisiin Bogot\u00e1ssa, mutta siviilivihkimisen p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 muuttui. Palasin ty\u00f6velvollisuuksien takia Suomeen, mutta pahaksi onneksi naimisiinmenoa varten hankkimani paperit olivat vanhentumassa. Anopilleni tuttu lakimies ehdotti, ett\u00e4 h\u00e4n voisi toimia h\u00e4iss\u00e4 sijaisenani. Niin k\u00e4vi. Katsoin kuusamolaisen j\u00e4rven sel\u00e4ll\u00e4 kelloa ja totesin menev\u00e4ni parhaillaan naimisiin Kolumbiassa!<\/p>\n
\u2013 Kun my\u00f6hemmin mietimme yhteist\u00e4 asuinpaikkaa, p\u00e4\u00e4dyimme Teneriffalle, sill\u00e4 Suomen ilmasto ja yleinen ilmapiiri eiv\u00e4t miellytt\u00e4neet rouvaa. Talvisen Helsingin loska ei toki napannut minuakaan.<\/p>\n
Muutit takaisin Suomeen 1990-luvun alkupuolella. Mik\u00e4 oli suurin syy paluuseen?<\/b>
\u2013 Koti-ik\u00e4v\u00e4. Kyll\u00e4h\u00e4n linnut lauloivat Kanariallakin, mutta eiv\u00e4t ne laulaneet oikein. V\u00e4lkkyv\u00e4n valtameren kanssakaan en p\u00e4\u00e4ssyt koskaan sinuiksi. J\u00e4rvet ja joet ovat ihan eri juttuja.<\/p>\n
\u2013 Minullekin k\u00e4vi niin, ett\u00e4 kun asuin pitk\u00e4\u00e4n muualla, aloin arvostaa Suomea yh\u00e4 enemm\u00e4n. Enk\u00e4 toisaalta koskaan t\u00e4ysin kotiutunut muualle, vaan koin itseni aina vieraaksi.<\/p>\n
Samoihin aikoihin Piirpauke lopetti isojen Euroopan-kiertueiden tekemisen. Miksi?<\/b>
\u2013 Kaikella on aikansa. Rundattiin Euroopassa nelj\u00e4ntoista vuoden ajan \u2013 paljon pidemp\u00e4\u00e4n kuin monet samantyyliset b\u00e4ndit. Esimerkiksi yli tuhat ihmist\u00e4 vet\u00e4v\u00e4 Hampurin Fabrik-klubi tuli tutuksi. Sen lavalla on n\u00e4hty my\u00f6s Nirvanan, B. B. Kingin ja Miles Davisin kaltaisia artisteja.<\/p>\n
\u2013 My\u00f6s rasismi vaikutti keikkailun v\u00e4henemiseen. Piirpauken kokoonpanoon oli tullut tummia ihmisi\u00e4, ja saksalainen ilmapiiri ei ollut kovin suvaitseva. Kun pys\u00e4hdyttiin huoltoasemalle, ihmisten katseet saattoivat olla hyvinkin halveksuvia.<\/p>\n
Piirpauke on julkaissut parikymment\u00e4 studioalbumia. Kysymys voi olla vaikea, mutta onko jokin b\u00e4ndin levytyksist\u00e4 \u2013 debyytin ohella \u2013 erityisen l\u00e4hell\u00e4 syd\u00e4nt\u00e4si?<\/b>
\u2013 Vuonna 1991 julkaistu Tuku tuku on erityistapaus. Levyll\u00e4 vaikuttaa kolme maineikasta senegalilaismuusikkoa [Ismaila San\u00e9, Badu N\u2019djay ja Malang Cissokho], espanjatar [Cinta Hermo] ja allekirjoittanut. Puhallamme hyvin yhteen hiileen. Konserttialbumi Metamorphosis Live 1977\u20131995 puolestaan esittelee yhtyeen ensimm\u00e4ist\u00e4 kahtakymment\u00e4 vuotta ansiokkaasti. Mutta eip\u00e4 sill\u00e4, pid\u00e4n kaikista muistakin Piirpauke-levyist\u00e4.<\/p>\n
Piirpauken ohella olet julkaissut soololevyj\u00e4. <\/b>Virret \u2013 Spirituals from the North <\/b>-albumi ilmestyi vuosituhannen alussa ja siit\u00e4 tuli iso menestys. Ihan hyv\u00e4 saavutus teokselta, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 jazzhenkisi\u00e4 sovituksia virsist\u00e4?<\/b>
\u2013 Kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Virret on k\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni 2000-luvun myydyin instrumentaalinen jazzlevy Suomessa. Me ei juurikaan treenattu ennen nauhoituksia vaan p\u00e4\u00e4tettiin, ett\u00e4 annetaan hengen kuljettaa meit\u00e4 studiossa. Hyvinh\u00e4n se kuljetti.\u00a0<\/p>\n
\u2013 Albumin julkaisun aikoihin ihmiset tuntuivat pohtivan, olenko tullut uskoon. En ollut. Sanotaan vaikka niin, ett\u00e4 kun aloin soittaa nuorena rockia, sen taustalla oli tietty agenda. Kun uudelle vuosituhannelle saavuttaessa oli tullut mainetta ja kunniaa, piti varmistaa taivaspaikka\u2026 Uskonnoista puheen ollen niist\u00e4 l\u00f6ytyy paljon hyv\u00e4\u00e4, mutta fundamentaalisuus \u00e4rsytt\u00e4\u00e4.\u00a0<\/p>\n
Mik\u00e4 sinua \u00e4rsytt\u00e4\u00e4 nyky-Suomessa?\u00a0<\/b>
\u2013 Ensimm\u00e4isen\u00e4 tulevat mieleen rasismi ja petoviha. Kuhmon-taloni pihalla on v\u00e4lill\u00e4 karhun ja muiden isojen kavereiden j\u00e4lki\u00e4, mik\u00e4 ilahduttaa minua suuresti. Ovat vaan v\u00e4h\u00e4n liian arkoja!\u00a0<\/p>\n
\u2013 Arvostan luontoa p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 enemm\u00e4n. Jopa kalastuksesta on tullut v\u00e4h\u00e4n vaikeaa, kun en haluaisi vahingoittaa kaloja.\u00a0<\/p>\n
Palataan musiikin \u00e4\u00e4relle. Kaiken muun ohella olet vieraillut monien artistien levyill\u00e4 ja keikoilla. Millaista oli tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 Kingston Wallin kanssa?\u00a0<\/b>
\u2013 Muistan el\u00e4v\u00e4sti, kun Hasse esitteli minut pikkuvelipuolelleen Petri Wallille. Olin soittanut hieman Kingston Wall -tyylist\u00e4 musaa jo teini-ik\u00e4isen\u00e4, ja senkin vuoksi Peten, Jyllin Jukan ja Kuoppam\u00e4en Samin kanssa ty\u00f6skentely oli aivan mahtavaa.\u00a0<\/p>\n
\u2013 J\u00e4i vaivaamaan, ett\u00e4 Pete oli yritt\u00e4nyt tavoitella minua vain muutamia p\u00e4ivi\u00e4 ennen lopullista ratkaisuaan. H\u00e4n ei valitettavasti saanut minua kiinni, enk\u00e4 saa koskaan tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 asiaa h\u00e4nell\u00e4 olisi ollut.<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/kukko-ja-amorphis-timo-isoaho.jpg\")
<\/p>\n
Amorphisin mukana Wackenissa 2013. Kuva: Timo Isoaho<\/p>\n
Teit yhteisty\u00f6t\u00e4 my\u00f6s Amorphisin kanssa. Mit\u00e4 se tuo mieleesi?\u00a0<\/b>
\u2013 Amorphisin kundit diggasivat Piirpaukesta ja Kingston Wallista. B\u00e4ndi pyysi minut Tuonela\u2013 ja Am Universum -albumeilleen vuosituhannen vaihteen tienoilla. Muistan, kun oltiin studiossa Iso-Roballa, ja Andy McCoy tuli tervehtim\u00e4\u00e4n. V\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin vilkaisin s\u00e4hk\u00f6posteja, ja siell\u00e4 oli viesti Katri Helenalta. Mietin, ett\u00e4 n\u00e4inh\u00e4n t\u00e4m\u00e4n pit\u00e4\u00e4kin menn\u00e4: Amorphis, Andy ja Katri kuvioissa samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4!\u00a0<\/p>\n
\u2013 Vuonna 2013 l\u00e4hdin Amorphisin mukana esiintym\u00e4\u00e4n Wackeniin. Siell\u00e4 oli hirve\u00e4 helle, ja katsoin ihmeiss\u00e4ni, kun Mr. Lordi liikuskeli backstagell\u00e4 t\u00e4ydess\u00e4 varustuksessa. Itse olin pukeutunut hyvin kevyesti, mutta hiki virtasi silti valtoimenaan. Kuumuus johti siihen, ett\u00e4 Mot\u00f6rheadin Lemmy vietiin festareilta sairaalaan l\u00e4mp\u00f6halvauksen tai jonkin vastaavan takia.\u00a0<\/p>\n
Piirpauke juhlii parhaillaan viiden vuosikymmenen mittaista taivalta. Milt\u00e4 se tuntuu?\u00a0<\/b>
\u2013 Ep\u00e4todelliselta\u2026 En koe olevani edes ihmisen\u00e4 viisikymppinen! Eli kyll\u00e4h\u00e4n 50-vuotinen ura tuntuu ihan uskomattomalta. Ehk\u00e4 joku v\u00e4h\u00e4n suurempi voima on vienyt eteenp\u00e4in kaikenlaisten tyrskyjen l\u00e4pi.\u00a0<\/p>\n
Eik\u00e4 loppua n\u00e4y. Kuluvan vuoden aikana Piirpaukea n\u00e4hd\u00e4\u00e4n lavoilla, ja tuloillaan on my\u00f6s uusi studioalbumi <\/b>Lumo<\/b>. Millaista materiaalia on luvassa?\u00a0<\/b>
\u2013 Minua on \u00e4rsytt\u00e4nyt se, ett\u00e4 suomalaiset jazzmuusikot pit\u00e4v\u00e4t maineikasta The Great American Songbook -kaanonia \u201dpyh\u00e4n\u00e4 raamattunaan\u201d. Jos minulta kysyt\u00e4\u00e4n, esimerkiksi Sibeliuksen samoihin aikoihin s\u00e4velt\u00e4m\u00e4 musiikki on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 tasokasta. Lumo sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 versioita ja sovituksia muun muassa Sibeliuksen ja Toivo Kuulan teoksista \u2013 se on siis suuri kunnianosoitus mahtavalle \u201dThe Great Finnish Songbookille\u201d!\u00a0<\/p>\n
\u2013 Jos katson kauemmaksi tulevaisuuteen, suunnitelmissa on tehd\u00e4 \u201dpateettista ja fantastista sinfonista musiikkia\u201d. Minulla on parinkymmenen biisin verran uutta musaa sinfoniaorkesterille, ja hommaa pit\u00e4isi saada eteenp\u00e4in. Toinen mittava idea koskee Mamu & Persu -ty\u00f6nimell\u00e4 kulkevaa oopperaa. Musiikkipuoli on jo l\u00e4hes valmiina, ja Karri \u201dPaleface\u201d Miettinen on luvannut tehd\u00e4 libreton!\u00a0<\/p>\n
10. toukokuuta
Kahvila Villa Marenki, H\u00e4meenlinna\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kev\u00e4taurinko hellii H\u00e4meenlinnan keskustaa. Jean Sibeliuksen syntym\u00e4koti \u2013 s\u00e4velt\u00e4j\u00e4neroon palataan my\u00f6hemmin \u2013 l\u00f6ytyy parin kivenheiton p\u00e4\u00e4st\u00e4, mutta sen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":33990,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[132],"tags":[137,33,31,30,2382,195,47,32,109],"class_list":{"0":"post-33989","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-musiikki","8":"tag-entertainment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-haastattelu","13":"tag-music","14":"tag-musiikki","15":"tag-suomi","16":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33989","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=33989"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33989\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/33990"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=33989"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=33989"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=33989"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}