{"id":33993,"date":"2025-09-13T17:56:09","date_gmt":"2025-09-13T17:56:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/33993\/"},"modified":"2025-09-13T17:56:09","modified_gmt":"2025-09-13T17:56:09","slug":"suomen-naisilta-jarisyttava-temppu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/33993\/","title":{"rendered":"Suomen naisilta j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4 temppu"},"content":{"rendered":"

100 metrin aitajuoksu voi Suomessa paremmin kuin koskaan.<\/p>\n

\"\"\/\"\"\/<\/p>\n

Vilma M\u00e4ki (vas.), Lotta Harala ja Nooralotta Neziri ovat juosseet 100 metrin aidat alle 13 sekuntiin kaudella 2025. Kuva Espoon Kalevan kisoista t\u00e4lt\u00e4 kaudelta. Jenni G\u00e4stgivar<\/p>\n

Ei t\u00e4llaista tapahdu suomalaisessa yleisurheilussa kuin miesten keih\u00e4\u00e4nheitossa, ett\u00e4 valintakelpoisia urheilijoita MM-kisoihin on enemm\u00e4n kuin maakohtainen maksimi kolme.<\/p>\n

Naisten 100 metrin aitajuoksussa niin k\u00e4vi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa, kun Lotta Harala<\/strong>, Nooralotta Neziri<\/strong>, Saara Keskitalo<\/strong> ja Reetta Hurske<\/strong> olisivat tulosten tai ranking-pisteiden my\u00f6t\u00e4 p\u00e4\u00e4sseet Tokioon.<\/p>\n

Vaikka Suomen kokoonpano Japanissa kutistui kahteen urheilijaan Nezirin loukkaantumisen ja Hurskeen kielt\u00e4ytymisen j\u00e4lkeen, naisten pika-aitajuoksussa on k\u00e4sill\u00e4 Suomen historian kultaisimmat vuodet ja suorastaan buumi.<\/p>\n

1970-luvulla naisten satasen aitojen kotimaan kauden k\u00e4rkiajan keskiarvo oli 13,94 sekuntia. 2020-luvulla se on 12,76 sekuntia.<\/p>\n

\u2013 Lajissa on otettu rajuja askeleita eteenp\u00e4in. Evoluutio on hieno, sanoo Iltalehden yleisurheiluasiantuntija Arto Bryggare<\/strong>.<\/p>\n

Vauhtia meill\u00e4 ja maailmalla on kiihdytt\u00e4nyt rata- ja ennen muuta piikkariteknologian kehitys. Uusien hiilikuitupiikkareiden aikakausi alkoi vuonna 2023.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 l\u00e4hti<\/p>\n

Nooralotta Neziri (vas.), Matilda Bogdanoff ja Ida Aidanp\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4siv\u00e4t mukaan Z\u00fcrichin vuoden 2014 EM-kisoihin. Mika Kanerva<\/p>\n

100 metrist\u00e4 tuli naisten pika-aitamatka vuonna 1969. Siihen asti oltiin kilpailtu 80 metrill\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Naisten aitajuoksu oli pitk\u00e4\u00e4n alamaissa Suomessa, kunnes Lena Spoofin<\/strong> nuorten Euroopan mestaruus vuonna 1979 yleisen sarjan uudella Suomen enn\u00e4tyksell\u00e4 13,24 sekuntia her\u00e4tti porukkaa.<\/p>\n

Spoofin SE piti per\u00e4ti 25 vuotta, kunnes Hanna Korell<\/strong> pinkoi aitasuoran 13,13 sekuntiin.<\/p>\n

\u2013 Korell ja Manuela Bosco<\/strong>, joka valitettavasti lopetti vammojen my\u00f6t\u00e4 liian aikaisin, toivat 2000-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 uuden aallon. Samoihin aikoihin Neziri ja Harala olivat ik\u00e4luokissaan juniorit\u00e4hti\u00e4.<\/p>\n

Vuoden 2014 EM-kisoihin Suomi sai ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa maksimim\u00e4\u00e4r\u00e4n naisia 100 metrin aitoihin, kun Z\u00fcrichiss\u00e4 kilpailivat Neziri, Ida Aidanp\u00e4\u00e4<\/strong> ja Matilda Bogdanoff<\/strong>.<\/p>\n

\u2013 Muun muassa Mikael Yl\u00f6stalo<\/strong>, Kai Kyll\u00f6nen<\/strong> ja Antti Haapakoski<\/strong> j\u00e4iv\u00e4t omien kilpauriensa j\u00e4lkeen aitajuoksun pariin. Heid\u00e4n ansiostaan sek\u00e4 naisten ett\u00e4 miesten pika-aitavalmennuksen kansallinen tietotaito kasvoi merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ymm\u00e4rrettiin muutamat faktat, jotka liittyv\u00e4t voimantuottoon ja r\u00e4j\u00e4ht\u00e4vyyteen, Bryggare analysoi.<\/p>\n

Neziri oli SE:ss\u00e4 kiinni 2012\u201319, Annimari Korte<\/strong> 2019\u201323, Hurske 2023\u201324 ja Harala (12,65 sekuntia) alkaen hein\u00e4kuusta 2024.<\/p>\n

Hurske saavutti viime vuonna Rooman EM-kisoissa kuudennen sijan ja voitti vuonna 2023 hallissa 60 metrin aidoissa EM-kultaa.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4laji<\/p>\n

Annimari Korte oli vuonna 2020 SE-nainen, kun h\u00e4n tuuletti Kalevan kisojen mestaruutta. Roni Lehti<\/p>\n

Pika-aitajuoksusta on kehittynyt Suomessa naisten yleisurheilun suosituin laji, joka ker\u00e4\u00e4 eniten huomiota, rahaa ja junioreita. Esimerkiksi 15- ja 17-vuotiaiden tytt\u00f6jen SM-viesteiss\u00e4 on ollut s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti yli 70 joukkuetta pika-aitakilpailuissa.<\/p>\n

Kotimaan gp-sarjan osakilpailu p\u00e4\u00e4ttyy yleens\u00e4 100 metrin aitoihin.<\/p>\n

\u2013 Valovoimaiset ja sanavalmiit urheilijat ovat kilpailujen p\u00e4\u00e4t\u00e4hti\u00e4. Kisaj\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t Suomessa haluavat tuoda t\u00e4nne Euroopasta ja maailmaltakin kovia naisaitureita. Juniorit n\u00e4kev\u00e4t l\u00e4helt\u00e4 hienoja suorituksia ja haluavat tehd\u00e4 samoin, Bryggare kommentoi.<\/p>\n

Kausi 2025 on ollut historiallinen suomalaisessa 100 metrin aitajuoksussa my\u00f6s siksi, ett\u00e4 per\u00e4ti viisi eri naista on alittanut 13 sekuntia. Tokio-kelpoisen kvartetin lis\u00e4ksi siihen on pystynyt Vilma M\u00e4ki<\/strong>.<\/p>\n

Hyvin menee, mutta kriittisin askel suomalaisilta on ottamatta. Se tarkoittaa EM-mitalia tai globaalin arvokisan finaalipaikkaa.<\/p>\n

Istanbulissa vuoden 2023 EM-hallikisoissa 60 metrin aitajuoksussa hopeaa saavutti Nadine Visser (vas,), Reetta Hurske voitti kultaa ja pronssia pokkasi Ditaji Kambundji. AOP<\/p>\n

L\u00e4hde: Vesa Virtasen raportti<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"100 metrin aitajuoksu voi Suomessa paremmin kuin koskaan. Vilma M\u00e4ki (vas.), Lotta Harala ja Nooralotta Neziri ovat juosseet…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":33994,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[158],"tags":[35,33,31,30,2987,41,2666,159,32,160,161,162],"class_list":{"0":"post-33993","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-urheilu","8":"tag-24h","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-juoksu-urheilu","13":"tag-liikunta-ja-urheilu","14":"tag-olympia","15":"tag-sports","16":"tag-suomi","17":"tag-urheilu","18":"tag-urheilutapahtumat","19":"tag-yleisurheilu"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33993","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=33993"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33993\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/33994"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=33993"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=33993"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=33993"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}