{"id":340161,"date":"2026-09-03T06:10:19","date_gmt":"2026-09-03T06:10:19","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/340161\/"},"modified":"2026-09-03T06:10:19","modified_gmt":"2026-09-03T06:10:19","slug":"tutkijat-tunnistivat-lajeja-jotka-voivat-kutsua-lajitoveriaan-nimella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/340161\/","title":{"rendered":"Tutkijat tunnistivat lajeja, jotka voivat kutsua lajitoveriaan nimell\u00e4"},"content":{"rendered":"

Delfiineill\u00e4, norsuilla, papukaijoilla ja k\u00e4dellisill\u00e4 tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, ett\u00e4 el\u00e4imet saattavat kutsua toisiaan nimelt\u00e4 todetaan Live Science<\/a> -julkaisun artikkelissa.<\/p>\n

Tutkimusten perusteella jotkin nis\u00e4kk\u00e4\u00e4t ja linnut k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t yksil\u00f6ihin viittaavia \u00e4\u00e4ntelymerkkej\u00e4. <\/p>\n

Delfiinit osaavat yhdist\u00e4\u00e4 erilaiset vihellykset tiettyihin lajitovereihin<\/p>\n

1960-luvulla tutkijat havaitsivat, ett\u00e4 nuoret pullokuonodelfiinit (Tursiops<\/a>) kehitt\u00e4v\u00e4t yksil\u00f6llisesti tunnistettavia vihellyksi\u00e4, joita kutsutaan tunnusvihellyksiksi. Sen j\u00e4lkeen tutkijat ovat tehneet kokeita, joissa n\u00e4it\u00e4 vihellyksi\u00e4 on soitettu vedenalaisista kaiuttimista ja seurattu delfiinien reaktioita.<\/p>\n

Delfiinit j\u00e4ljittelev\u00e4t muiden delfiinien tunnusvihellyksi\u00e4 ottaakseen niihin yhteytt\u00e4 \u2013 hieman samaan tapaan kuin ihmiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t nimi\u00e4. Ne my\u00f6s tunnistavat yksitt\u00e4isi\u00e4 delfiinej\u00e4 vihellyksen taajuuden ja \u201dmuodon\u201d perusteella riippumatta siit\u00e4, mink\u00e4 delfiinin \u00e4\u00e4nell\u00e4 vihellys tuotetaan.<\/p>\n

Delfiinit n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t siis yhdist\u00e4v\u00e4n tietyt vihellykset tiettyihin yksil\u00f6ihin ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n niit\u00e4 melko symbolisella tavalla, Floridassa toimivan Dolphin Research Centerin kognitiivinen psykolog<\/a>i Kelly Jaakkola <\/strong>kuvailee toimintaa. <\/p>\n

Tutkimusten mukaan delfiinit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vihellyksi\u00e4 toistensa tunnistamiseen monimutkaisissa sosiaalisissa yhteis\u00f6iss\u00e4<\/a> sek\u00e4 tehdess\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Norsut puhuttelevat toisiaan yksil\u00f6llisesti<\/p>\n

Toistokokeiden avulla tutkijat ovat havainneet my\u00f6s, ett\u00e4 luonnonvaraiset afrikkalaiset norsut (Loxodonta) puhuttelevat toisiaan yksil\u00f6llisill\u00e4 \u00e4\u00e4ntelyill\u00e4. <\/p>\n

Kyse on matalista jyrisevist\u00e4 \u00e4\u00e4nist\u00e4, jotka liittyv\u00e4t tiettyihin yksil\u00f6ihin. Tutkimusryhm\u00e4 julkaisi havaintonsa vuonna 2024 Nature Ecology & Evolution <\/a>-lehdess\u00e4 ja tutkimuksen vastaava Michael Pardo<\/strong> kuvaili \u00e4\u00e4ntely\u00e4 \u201dvaltavan kissan kehr\u00e4ykseksi\u201d.<\/p>\n

Norsut l\u00e4hestyiv\u00e4t kaiuttimia nopeammin ja \u00e4\u00e4nteliv\u00e4t enemm\u00e4n silloin, kun niille soitettiin niiden omaa \u201dnime\u00e4\u201d.<\/p>\n

\"Afrikan<\/a>
\n Afrikan norsut kutsuvat toisiaan yksil\u00f6llisesti \u00e4\u00e4ntelem\u00e4ll\u00e4. <\/p>\n

\u00a9 iStock <\/p>\n

Papukaijat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t \u00e4\u00e4ntelymerkkej\u00e4 toisistaan<\/p>\n

Toistokokeet ovat viitanneet my\u00f6s siihen, ett\u00e4 silm\u00e4lasivarpuspapukaijat <\/a>(Forpus conspicillatus<\/a>) eli Etel\u00e4- ja Keski-Amerikan osissa el\u00e4v\u00e4t pienikokoiset papukaijat, k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t yksil\u00f6llisi\u00e4 \u00e4\u00e4ntelymerkkej\u00e4 toisista lajitovereistaan.<\/p>\n

Vankeudessa el\u00e4vien lintujen tutkiminen voi puolestaan auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n niiden kyky\u00e4 oppia t\u00e4llaisia \u00e4\u00e4nellisi\u00e4 tunnisteita. Papukaijojen omistajille tehdyss\u00e4 kyselytutkimuksessa <\/a>noin puolet 800 tutkitusta linnusta k\u00e4ytti yksitt\u00e4isist\u00e4 ihmisist\u00e4 ja el\u00e4imist\u00e4 \u00e4\u00e4nellisi\u00e4 nimityksi\u00e4, jotka ne olivat oppineet ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n olevilta ihmisilt\u00e4.<\/p>\n

\u201dPapukaijat omaksuvat ihmisilt\u00e4 valtavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n asioita. Ne eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4, mit\u00e4 jokin ilmaus tarkoittaa ihmiskieless\u00e4, mutta ne tiet\u00e4v\u00e4t, milloin sit\u00e4 kuuluu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4\u201d, Pohjois-Coloradon yliopiston biologi ja kyselytutkimuksen p\u00e4\u00e4kirjoittaja Lauryn Benedict<\/strong> kuvailee artikkelissa.<\/p>\n

Er\u00e4s kyselyyn vastannut kertoi papukaijansa korjaavan ihmisi\u00e4, jos sit\u00e4 kutsutaan v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 nimell\u00e4. Toisten mukaan heid\u00e4n papukaijansa k\u00e4yttiv\u00e4t oikein kaikkien kotitalouden ihmisten ja koirien nimi\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4llainen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen eroaa kuitenkin luonnonvaraisten papukaijojen k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4. Lis\u00e4\u00e4 tutkimusta tarvitaan sen selvitt\u00e4miseksi, ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 silm\u00e4lasivarpuspapukaijat todella nimen k\u00e4sitteen ja antavatko ne nimi\u00e4 toisille linnuille.<\/p>\n

\"Papukaijat<\/a>
\n Papukaijat toimivat eri tavoin luonnossa ja vankeudessa. <\/p>\n

\u00a9 iStock <\/p>\n

Miten nimi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

On vaikeaa v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jokin el\u00e4imen tuottama \u00e4\u00e4ni olisi nimi siin\u00e4 merkityksess\u00e4 kuin ihmiset nimen ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t eli tiettyyn yksil\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4 symbolinen \u00e4\u00e4nellinen tunniste.<\/p>\n

Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 marmosettiapinoilla tehdyss\u00e4 tutkimuksessa <\/a>esitettiin, ett\u00e4 ne k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t yksil\u00f6llisi\u00e4 \u00e4\u00e4nellisi\u00e4 tunnisteita. Toistokokeissa tutkijat havaitsivat, ett\u00e4 apinat suuntasivat tietynlaisia \u00e4\u00e4ntelyj\u00e4 tietyille yksil\u00f6ille ja oppivat n\u00e4it\u00e4 \u00e4\u00e4ntelytapoja perheenj\u00e4senilt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Tutkimuksesta julkaistussa vastineessa Kelly Jaakkola kuitenkin totesi, ettei \u00e4\u00e4ntelyj\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 voida verrata nimiin, sill\u00e4 ne tunnistettiin oikein vain 16\u201361 prosentissa tapauksista. H\u00e4nen mukaansa marmosetit saattoivat yksinkertaisesti j\u00e4ljitell\u00e4 toistensa \u00e4\u00e4ntely\u00e4.<\/p>\n

\"Marmosetit<\/a>
\n Marmosetit el\u00e4v\u00e4t Etel\u00e4-Amerikan sademetsiss\u00e4. <\/p>\n

\u00a9 iStock <\/p>\n

Kelly Jaakkola korosti kuitenkin, ettei yhden lajin k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 koskevaa tulkintaa voi yleist\u00e4\u00e4 kaikkiin el\u00e4imiin. H\u00e4nen mukaansa norsujen tapaus on hyvin erilainen kuin marmosettien tai silm\u00e4lasivarpuspapukaijojen.<\/p>\n

\u201dYhten\u00e4isen keskustelun k\u00e4yminen eri lajien v\u00e4lill\u00e4 voi olla todella vaikeaa, jos kaikki eiv\u00e4t oikeastaan puhu samasta asiasta.\u201d<\/p>\n

Hein\u00e4kuussa 2026 julkaistussa tutkimusartikkelissa Jaakkola kollegoineen ehdotti kolmea v\u00e4himm\u00e4iskriteeri\u00e4, joita voitaisiin soveltaa lajista riippumatta.
Heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n tulisi olla yksil\u00f6llinen viittaus eli \u00e4\u00e4ntelyn t\u00e4ytyy viitata nimenomaan yhteen tiettyyn yksil\u00f6\u00f6n. Toiseksi tarvitaan symbolinen esitys eli nimen t\u00e4ytyy k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n mieless\u00e4 edustaa tietty\u00e4 yksil\u00f6\u00e4. Ja kolmanneksi tulisi olla jaettu merkitys eli v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kahden yksil\u00f6n t\u00e4ytyy yhdist\u00e4\u00e4 kyseinen nimi samaan yksil\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Valaiden laululla on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon yhteist\u00e4 ihmisten kielen kanssa \u2212 Valastutkija avaa merten j\u00e4ttil\u00e4isten mystist\u00e4 maailmaa<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Delfiineill\u00e4, norsuilla, papukaijoilla ja k\u00e4dellisill\u00e4 tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, ett\u00e4 el\u00e4imet saattavat kutsua toisiaan nimelt\u00e4 todetaan Live Science…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":340162,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[117],"tags":[31863,33,31,30,72,476,16459,25977,41951,118,32,119,472,477],"class_list":["post-340161","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-luonto","tag-delfiini","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-luonto","tag-nature","tag-nimet","tag-norsut","tag-papukaijat","tag-science","tag-suomi","tag-tiede","tag-tutkimus","tag-wildlife"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117205626014871498","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/340161","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=340161"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/340161\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/340162"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=340161"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=340161"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=340161"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}