{"id":340255,"date":"2026-09-03T09:15:15","date_gmt":"2026-09-03T09:15:15","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/340255\/"},"modified":"2026-09-03T09:15:15","modified_gmt":"2026-09-03T09:15:15","slug":"helsinki-linnoitettiin-ensimmaisen-maailmansodan-roihutessa-nyt-rauniolle-on-tulossa-hampurilaisravintola-uusimaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/340255\/","title":{"rendered":"Helsinki linnoitettiin ensimm\u00e4isen maailmansodan roihutessa \u2013 nyt rauniolle on tulossa hampurilais\u00adravintola | Uusimaa"},"content":{"rendered":"<ul class=\"aw__sc-1yb43iq-0 gFXHv yle__article__list yle__article__list--ul\">\n<li class=\"aw__sc-1yb43iq-1 gVAzbt\">McDonald&#8217;s saa rakentaa ravintolan L\u00e4nsi-Pakilaan, vaikka tontilla on ensimm\u00e4isen maailmansodan aikainen miehist\u00f6suoja.<\/li>\n<li class=\"aw__sc-1yb43iq-1 gVAzbt\">Museovirasto my\u00f6nsi luvan, koska linnoitteesta on j\u00e4ljell\u00e4 vain pieni osa ja vastaavia on paljon.<\/li>\n<li class=\"aw__sc-1yb43iq-1 gVAzbt\">Yli puolet Helsingin 650 suojellusta arkeologisesta kohteesta on linnoitteita.<\/li>\n<li class=\"aw__sc-1yb43iq-1 gVAzbt\">Linnoitteet rakennettiin suojaamaan Helsinki\u00e4 mantereelta p\u00e4in tulevalta hy\u00f6kk\u00e4ykselt\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Vuosia kyteneen kiistan p\u00e4\u00e4tteeksi pikaruokaj\u00e4tti McDonald&#8217;s sai vuoden alussa <a class=\"aw__sc-ngllmo-1 bTDnwX yle__article__link\" href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20207255\" role=\"link\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">sinetin<\/a> sille, ett\u00e4 se voi rakentaa uuden pikaravintolan Helsingin L\u00e4nsi-Pakilaan.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Tyhj\u00e4, myll\u00e4tty tontti on Kyl\u00e4kunnantiell\u00e4, keh\u00e4 ykk\u00f6sen kupeessa. Paikalla on sijainnut osa ensimm\u00e4isen maailmansodan aikaista puolustusasemaa. Nyt linnoitteesta on j\u00e4ljell\u00e4 en\u00e4\u00e4 yksi betonista valettu miehist\u00f6suoja.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">T\u00e4m\u00e4 pieni pala historiaa ei kaatanut rakennushanketta, vaikka linnoitteet ovat olleet rauhoitettuja vuodesta 1971 asti.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Nainen k\u00e4velee betonisen syvennyksen reunalla. Taustalla n\u00e4kyy myll\u00e4tty\u00e4 maata.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/09\/1787905715.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw__sc-dklauk-0 LPzKX\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Tutkija Heini H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen esittelee vanhaa suojahuonetta. Taustalla maata on myll\u00e4tty, kun arkeologit ovat tutkineet maan alle peittyneit\u00e4 yhdyshautoja. Kuva: Johannes Blom \/ Yle<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Kun Helsingiss\u00e4 ryhdyt\u00e4\u00e4n suunnittelemaan kaavahanketta, joka koskee kiinte\u00e4\u00e4 muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4, pyydet\u00e4\u00e4n Helsingin kaupunginmuseolta lausuntoa. Kiinte\u00e4t muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6kset pyrit\u00e4\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja suojelemaan kaavamerkinn\u00f6in.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Muinaismuistolaki kielt\u00e4\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti suojeltuun kohteeseen kajoamisen, mutta suojelu voidaan my\u00f6s purkaa. Yleens\u00e4 se tehd\u00e4\u00e4n muinaismuistolain m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mien neuvottelujen kautta.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Neuvotteluissa sovitaan my\u00f6s arkeologisista tutkimuksista, jotka tulee suorittaa ennen kohteen poistamista.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Suojahuone ja tontilla sijainneet hautarakenteet kaivettiin hein\u00e4kuussa esille ja dokumentoitiin, jotta tieto puolustusaseman rakenteista ja sijainnista s\u00e4ilyy, vaikka kohde tuhoutuu rakentamisen yhteydess\u00e4.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Ilmakuva L\u00e4nsi-Pakilasta vuodelta 1943.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/09\/1787904865.jpeg\" class=\"aw__sc-dklauk-0 LPzKX\"\/><img decoding=\"async\" alt=\"Ilmakuva L\u00e4nsi-Pakilasta vuodelta 2025.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/09\/1787904975.jpeg\" class=\"aw__sc-dklauk-0 LPzKX\"\/>L\u00e4nsi-Pakila ilmakuvissa vuosina 1943 ja 2025. Ensimm\u00e4isess\u00e4 kuvassa viiruina n\u00e4kyv\u00e4t kaivanteet ovat linnoitteen yhdyshautoja. Kuvapari n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, miten tukikohta on j\u00e4\u00e4nyt rakentamisen alle. Kuvat: Museovirasto (vasen), Helsingin kaupunki (oikea)<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Helsingin kaupunginmuseon tutkija <strong class=\"aw__sc-ngllmo-2 gdRrun yle__article__strong\">Heini H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen<\/strong> kertoo, ett\u00e4 laki mahdollistaa kiinte\u00e4\u00e4n muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6kseen kajoamisen, jos se aiheuttaa merkitykseens\u00e4 n\u00e4hden kohtuutonta haittaa maank\u00e4yt\u00f6lle.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">L\u00e4nsi-Pakilan tapauksessa hankkeeseen ryhtyj\u00e4 haki kajoamislupaa, jonka Museovirasto my\u00f6nsi.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">\u2013 T\u00e4llaisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 teht\u00e4ess\u00e4 arvioidaan esimerkiksi, kuinka tyypillinen kohde on, kuinka hyvin se on s\u00e4ilynyt ja kuinka havainnollinen se on ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n, H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen sanoo.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Suurin osa L\u00e4nsi-Pakilan linnoitteesta on tuhoutunut rakentamisen alle jo aikap\u00e4ivi\u00e4 sitten. Vanhaa puolustusasemaa halkoo esimerkiksi vilkas keh\u00e4tie.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">\u2013 Suojelu voitiin purkaa sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 puolustusasemasta on j\u00e4ljell\u00e4 en\u00e4\u00e4 vain pieni osa ja esill\u00e4 olevat rakenteet ovat tyypillisi\u00e4 ja yleisi\u00e4.<\/p>\n<p>Puolet Helsingin muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4 on linnoitteita<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen kertoo, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kaltaiset rauniot eiv\u00e4t ole Helsingiss\u00e4 lopulta erityisen harvinaisia: erilaiset linnoitteet kattavat yli puolet kaupungin suojelluista arkeologisista kohteista.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Kiintein\u00e4 muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksin\u00e4 rauhoitettuja linnoitteita on noin 350 kappaletta. Kaikkiaan Helsingin alueella on noin 650 suojeltua arkeologista kohdetta.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Alla olevasta kartasta puuttuvat vuonna 1914 mantereelle rakennetut kohteet Ruskeasuolla, Ilmalassa, K\u00e4pyl\u00e4ss\u00e4, Koskelassa, Herttoniemell\u00e4 ja Roihuvuoressa.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">\u2013 K\u00e4sittelemme l\u00e4hes viikoittain ensimm\u00e4isen maailmansodan linnoituksiin liittyvi\u00e4 hankkeita. Vastaavia suojahuoneita on Helsingiss\u00e4 varmasti satoja, H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen sanoo.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Ensimm\u00e4isen maailmansodan linnoitteet ovat olleet vasta 1970-luvulta asti rauhoitettuja. Kohteita tuhoutui paljon ennen kuin niiden historiallinen arvo tunnistettiin.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">H\u00e4m\u00e4l\u00e4isen mukaan ensimm\u00e4isen maailmansodan aikainen linnoitusketju on sotahistoriallisesti merkitt\u00e4v\u00e4 monumentti. Rakennelmat liittyv\u00e4t Suomen historian t\u00e4rke\u00e4\u00e4n murrosvaiheeseen.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Erityisen arvokkaita ovat laajat, ehj\u00e4n\u00e4 s\u00e4ilyneet kohteet, kuten \u201dTukikohta I\u201d Vuosaaren Mustavuoressa. T\u00e4rkeimm\u00e4t kokonaisuudet on valittu valtakunnallisesti merkitt\u00e4vien arkeologisten kohteiden joukkoon.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Maasta esiin kaivetun linnoitteen rauniot.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/09\/1787833224.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw__sc-dklauk-0 LPzKX\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Tukikohta I:n alueella Vuosaaressa tehtiin kaivauksia vuonna 2016. T\u00e4m\u00e4 suojahuone oli painunut maan syveen vuosien kuluessa. Kuva: Satu Koivisto \/ MuseovirastoViaporin linnalla oli my\u00f6s maarintama<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Suomenlinna eli Viaporin merilinnoitus on suomalaisille historiankirjoista tuttu maamerkki. Harva kuitenkaan tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 linnoitukseen kuului ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana my\u00f6s <a class=\"aw__sc-ngllmo-1 bTDnwX yle__article__link\" href=\"https:\/\/historia.hel.fi\/fi\/kaannekohdat\/1900-luku\/ensimmaisen-maailmansodan-aikaiset-linnoitteet\" role=\"link\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">maarintama<\/a>.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">1910-luvulla Ven\u00e4j\u00e4 pelk\u00e4si Saksan maihinnousua Suomeen ja halusi turvata Viaporin linnoitusta, Katajannokan sotasatamaa ja Kruunuvuoren sel\u00e4n ankkuripaikkaa, jonne keisarikunnan It\u00e4meren laivastoa oli sijoitettuna.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Helsingin edustan saaristoon rakennettiin rannikkolinnakkeita, kuten Isosaari, Kuivasaari, Harmaja ja It\u00e4-Villinki.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Mustavalkoisessa valokuvassa sotalaivoja j\u00e4isell\u00e4 merell\u00e4.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/09\/1787834038.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw__sc-dklauk-0 LPzKX\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Helsinki oli autonomian loppuvuosina t\u00e4rke\u00e4 sotilassatama. Viimeiset ven\u00e4l\u00e4iset alukset seilasivat Helsingist\u00e4 pois Suomen jo itsen\u00e4istytty\u00e4 1918. Alusten siirtoa kutsutaan It\u00e4meren laivaston j\u00e4\u00e4marssiksi. Kuva: Museovirasto<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Mantereelta p\u00e4in tulevan hy\u00f6kk\u00e4yksen varalta Helsingin ymp\u00e4rille rakennettiin vuosina 1914\u20131918 puolustusasemien keh\u00e4, Espoon Haukilahdesta aina Vuosaareen asti \u2013 nykyist\u00e4 keh\u00e4 ykk\u00f6st\u00e4 my\u00f6t\u00e4illen.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Vuonna 1914 oli rakennettu my\u00f6s l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 kantakaupunkia kulkeva vy\u00f6hyke Ruskeasuolta Roihuvuoreen.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">\u2013 Linnoitteilla pyrittiin suojaamaan my\u00f6s Helsinkiin johtavia ratoja ja maanteit\u00e4. Meri- ja maalinnoitteet muodostivat keh\u00e4n silloisen Viaporin ymp\u00e4rille, H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen kertoo.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">P\u00e4\u00e4kaupunkiseudun linnoitteet olivat my\u00f6s osa Pietarin puolustusta.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Sodan j\u00e4lkeen maalinnoitteet j\u00e4iv\u00e4t Helsingin metsiin oman onnensa nojaan, ja niiden puu- ja metalliosia purettiin uusiok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Suomi v\u00e4lttyi ensimm\u00e4isen maailmansodan tuhoilta, mutta uudet taistelut odottivat horisontissa.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1918 saksalaiset nousivat maihin Etel\u00e4-Suomen rannikolla ja eteniv\u00e4t kohti Helsinki\u00e4. H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen kertoo, ett\u00e4 esimerkiksi Ilmalassa linnoitusten alueella taistelivat saksalaiset ja punakaarti.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Toisen maailmansodan kynnyksell\u00e4 linnoitusketjun kohteista kiinnostuttiin uudelleen ja erityisesti luolakohteita tutkittiin, kun etsittiin turvallisia tuotantotiloja ja v\u00e4est\u00f6nsuojia. Osa luolista on edelleen varastoina.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Maalinnoitteet j\u00e4iv\u00e4t unholaan. Pakilan vaatimatonta suojahuonetta ei koskaan k\u00e4ytetty tositoimissa.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Nyt se kasvaa sammalta.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\"><strong class=\"aw__sc-ngllmo-2 gdRrun yle__article__strong\">Kuuntele Ylen kolmiosainen historiasarja Helsinki ensimm\u00e4isess\u00e4 maailmansodassa:<\/strong><\/p>\n<p><strong class=\"aw__sc-1td3why-5 ggOeli\">Helsinki ensimm\u00e4isess\u00e4 maailmansodassa<\/strong><\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/09\/13-1-3854197-1620300077926.jpeg\" class=\"aw__sc-dklauk-0 LPzKX\"\/><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"McDonald&#8217;s saa rakentaa ravintolan L\u00e4nsi-Pakilaan, vaikka tontilla on ensimm\u00e4isen maailmansodan aikainen miehist\u00f6suoja. Museovirasto my\u00f6nsi luvan, koska linnoitteesta on&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":340256,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[5],"tags":[8601,22,23,26,27,33,31,30,17,104,1433,71,24372,24,25,28,29,3000,11126,15,18,21,32,19,20,1168,16],"class_list":["post-340255","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-otsikot","tag-arkeologia","tag-breaking-news","tag-breakingnews","tag-featured-news","tag-featurednews","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-headlines","tag-helsinki","tag-historia","tag-kotimaa","tag-lansi-pakila","tag-latest-news","tag-latestnews","tag-main-news","tag-mainnews","tag-mcdonalds","tag-muinaisjaannokset","tag-news","tag-otsikot","tag-paauutiset","tag-suomi","tag-top-stories","tag-topstories","tag-uusimaa","tag-uutiset"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117206354082378134","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/340255","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=340255"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/340255\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/340256"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=340255"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=340255"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=340255"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}