{"id":340807,"date":"2026-09-03T23:37:43","date_gmt":"2026-09-03T23:37:43","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/340807\/"},"modified":"2026-09-03T23:37:43","modified_gmt":"2026-09-03T23:37:43","slug":"tulevaisuus-voi-muuttaa-menneisyytta-tieku-fi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/340807\/","title":{"rendered":"Tulevaisuus voi muuttaa menneisyytt\u00e4 | tieku.fi"},"content":{"rendered":"<p>Meid\u00e4n maailmassamme tapahtumat noudattavat tunnetusti aikaj\u00e4rjestyst\u00e4 niin, ett\u00e4 menneisyys vaikuttaa nykyisyyteen ja nykyhetki tulevaisuuteen.\u00a0<\/p>\n<p>Kuvittele kuitenkin tilanne, jossa kaadut huomenna polkupy\u00f6r\u00e4ll\u00e4, katkaiset jalkasi \u2013 ja murtuma kipsataan jo t\u00e4n\u00e4\u00e4n.\u00a0<\/p>\n<p>N\u00e4in saattaa k\u00e4yd\u00e4 niin sanotussa <a href=\"https:\/\/tieku.fi\/luonto\/kvanttimekaniikkaa-viidessa-minuutissa\" rel=\"follow nofollow noopener\" target=\"_blank\" class=\"hover:font-bold\">kvanttimekaniikassa<\/a>, joka on atomi- ja hiukkastason fysiikkaa.\u00a0<\/p>\n<p>Uuden kvanttiteorian mukaan atomaariset hiukkaset, kuten elektronit ja fotonit, pystyv\u00e4t liikkumaan esteett\u00f6m\u00e4sti eteen- ja taaksep\u00e4in ajassa ja vaikuttamaan fyysisiin tiloihin.<\/p>\n<p>Hiukkasilla on kytk\u00f6s matkojen takaa<\/p>\n<p>Teoria perustuu uuteen tulkintaan maailman merkillisimm\u00e4st\u00e4 koetyypist\u00e4, jossa hiukkaset lomittuvat.\u00a0<\/p>\n<p>Kun kaksi elektronia t\u00f6rm\u00e4\u00e4 kokeissa, niiden kvanttitilat lomittuvat \u2013 ne ovat v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 niin, ett\u00e4 niiden tilat koordinoituvat. Kytk\u00f6s voi olla olemassa siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 elektronit sijaitsevat kilometrien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 toisistaan<\/p>\n<p>Ennen kuin kahden elektronin spin mitataan, hiukkaset py\u00f6riv\u00e4t sek\u00e4 my\u00f6t\u00e4- ett\u00e4 vastap\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Spin ilmenee vasta, kun itse mittaus tapahtuu.\u00a0<\/p>\n<p>Ja juuri sill\u00e4 hetkell\u00e4, kun m\u00e4\u00e4ritys todistaa toisen elektronin py\u00f6riv\u00e4n vastap\u00e4iv\u00e4\u00e4n, toinen valitsee aina p\u00e4invastaisen spinin \u2013 siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 elektronien on mahdotonta vaihtaa tietoa, vaikka signaalit kulkisivat valon nopeudella.<\/p>\n<p>Bohr ja Einstein v\u00e4itteliv\u00e4t hiukkasista<\/p>\n<p>Fyysikoiden perinteinen selitys ilmi\u00f6lle on tanskalaisen kvanttimekaniikan is\u00e4n, Niels Bohrin, k\u00e4sialaa.\u00a0<\/p>\n<p>Bohr uskoi lomittuvien hiukkasten muodostavan yhteisen j\u00e4rjestelm\u00e4n, jossa ne kytkeytyv\u00e4t toisiinsa ajassa ja paikassa ja voivat koordinoitua kesken\u00e4\u00e4n silloinkin, kun ne ovat liian kaukana toisistaan kyet\u00e4kseen vaihtamaan viestej\u00e4. Kyse on kaukovaikutuksesta.<\/p>\n<p>Niels Bohr v\u00e4\u00e4nsi 1930-luvulla k\u00e4tt\u00e4 <a href=\"https:\/\/tieku.fi\/fysiikka\/albert-einstein-10-keksintoa-joista-voit-kiittaa-einsteinia\" rel=\"follow nofollow noopener\" class=\"hover:font-bold\" target=\"_blank\">Albert Einsteinin<\/a> kanssa, joka ei v\u00e4litt\u00e4nyt kvanttimekaniikan ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isyydest\u00e4.\u00a0<\/p>\n<p>Einstein piti atomaarisia hiukkasia yht\u00e4 todellisina kuin biljardipalloja ja t\u00e4ysin riippumattomina siit\u00e4, mitataanko niit\u00e4 vai ei.\u00a0<\/p>\n<p>Einsteinin k\u00e4sityksen mukaan hiukkanen on aina tietyss\u00e4 tilassa, vaikka tilaa ei tunnetakaan ennen sen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4mist\u00e4.\u00a0<\/p>\n<p>\u201dJumala ei heit\u00e4 noppaa\u201d, fyysikko totesi hiukkasten kaksoistilasta kvanttimekaniikassa.<\/p>\n<p>Einstein ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n uskonut selitykseen hiukkasten koordinoinnista, jota h\u00e4n kutsui \u201daavemaiseksi kaukovaikutukseksi\u201d.<\/p>\n<p>Se soti h\u00e4nen erityist\u00e4 <a href=\"https:\/\/tieku.fi\/fysiikka\/suhteellisuusteoria\/albert-einstein-ja-suhteellisuusteoria-aloittelijoille\" rel=\"follow nofollow noopener\" target=\"_blank\" class=\"hover:font-bold\">suhteellisuusteoriaansa<\/a> vastaan, jonka oletuksiin kuuluu, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ei voi ylitt\u00e4\u00e4 valon nopeutta \u2013 ei edes kahden hiukkasen koordinointi.<\/p>\n<p>Einstein uskoi sen sijaan, ett\u00e4 fyysisen prosessin alkamiseen on paikallinen syy.\u00a0<\/p>\n<p>Uudet kokeet ratkaisevat kiistan \u2013 ehk\u00e4&#8230;<\/p>\n<p>Kyse on paikallisesta reaalisuudesta. Bohrin ja Ein\u00adsteinin puntit olivat tasan vuoteen 1982 asti, jolloin ranskalaisfyysikko Alain Aspect sai vaa\u2019an kallistumaan Bohrin puolelle.\u00a0<\/p>\n<p>Aspect l\u00e4hetti kaksi lomittunutta hiukkasta omiin ilmaisimiinsa, jotka olivat niin kaukana toisistaan, ett\u00e4 hiukkaset eiv\u00e4t voineet vaihtaa tietoa signaaleilla mittaus\u00adhetkell\u00e4.\u00a0<\/p>\n<p>Aspect todisti, ett\u00e4 hiukkaset olivat koordinoituneet kvanttimekaniikan kaukovaikutuksen mukaisesti. Sittemmin monissa vastaavanlaisissa tutkimuksissa on p\u00e4\u00e4dytty samaan tulokseen.<\/p>\n<p>Vaikka kysymys vaikutti ratkaistulta, Matthew Leifer yhdysvaltalaisesta Chapmanin yliopistosta ja Matthew Pusey kanadalaisesta teoreettisen fysiikan tutkimuslaitoksesta PI:st\u00e4 esittiv\u00e4t vuonna 2018 uuden niin sanotun retrokausaliteetin teorian, joka voi lopulta yhdist\u00e4\u00e4 Bohrin kvanttimekaniikan ja Einsteinin suhteellisuusteorian.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Meid\u00e4n maailmassamme tapahtumat noudattavat tunnetusti aikaj\u00e4rjestyst\u00e4 niin, ett\u00e4 menneisyys vaikuttaa nykyisyyteen ja nykyhetki tulevaisuuteen.\u00a0 Kuvittele kuitenkin tilanne, jossa&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":340808,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[115],"tags":[33,31,30,455,454,118,32,119],"class_list":["post-340807","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-fysiikka","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-fysiikka","tag-physics","tag-science","tag-suomi","tag-tiede"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117209742867907835","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/340807","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=340807"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/340807\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/340808"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=340807"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=340807"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=340807"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}