{"id":340883,"date":"2026-09-04T01:29:34","date_gmt":"2026-09-04T01:29:34","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/340883\/"},"modified":"2026-09-04T01:29:34","modified_gmt":"2026-09-04T01:29:34","slug":"kuusiston-piispanlinna-heraa-virtuaalisesti-1500-luvun-elamaan-markku-pohjola-vie-linnan-viimeisena-isantana-nihtien-keskelle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/340883\/","title":{"rendered":"Kuusiston Piispanlinna her\u00e4\u00e4 virtuaalisesti 1500-luvun el\u00e4m\u00e4\u00e4n \u2013 Markku Pohjola vie linnan viimeisen\u00e4 is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 nihtien keskelle"},"content":{"rendered":"

Artikkeli on yli 5 vuotta vanha<\/p>\n

Kustaa Vaasa m\u00e4\u00e4r\u00e4si vuonna 1528 linnan purettavaksi. Nyt se on saanut uuden el\u00e4m\u00e4n tietokonemallina, pelin\u00e4 ja elokuvana.<\/p>\n

Kuusiston piispanlinnan rauniot her\u00e4siv\u00e4t henkiin<\/p>\n

KAARINA<\/strong> Kuusiston piispanlinnan rauniot her\u00e4\u00e4v\u00e4t uudella tavalla eloon kaarinalaisen historian harrastajan ansiosta.<\/p>\n

Markku Pohjola<\/strong> on tehnyt linnasta tarkan tietokonemallinnuksen. Virtuaalilasien avulla linnaa p\u00e4\u00e4see ihastelemaan ulkoa ja sis\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

\u2013 L\u00e4ht\u00f6kohtana oli, ett\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n mallista mahdollisimman autenttinen. Linnan rauniot on kuvattu droonilla. Se kuva on otettu mallin pohjaksi. Siit\u00e4 voi n\u00e4hd\u00e4 muun muassa linnan muurien tarkat paikat, kertoo Pohjola.<\/p>\n

Virtuaalilasisovelluksen lis\u00e4ksi Pohjola on tehnyt Kuusiston linnassa tapahtuvan videopelin. H\u00e4n on taustaltaan ohjelmistosuunnittelija ja insin\u00f6\u00f6ri, ja arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 voi ihailla linnan raunioita kotilaituriltaan.<\/p>\n

Markku Pohjola teki virtuaalimallin 1500-luvun Kuusiston piispanlinnasta<\/strong><\/p>\n

\"\"\"Kuusiston<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Kuusiston piispanlinnan rauniot ilmasta kuvattuna. Kuva: Kimmo Gustafsson<\/p>\n

Kuusiston kivisen piispanlinnan rakentaminen alkoi 1300-luvulla<\/a>. Sen loistokkain kausi oli 1400-luku, ja 1500-luvun alussa linna oli laajimmillaan. Kuningas Kustaa Vaasa<\/strong> antoi vuonna 1528 k\u00e4skyn purkaa linna.<\/p>\n

Linnan kivi\u00e4 on k\u00e4ytetty muun muassa Turun linnan esilinnan ja Kastelholman linnan rakentamiseen.<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n rauniot ovat suosittu retkeilykohde. Viime vuonna k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 oli 28 500.<\/a><\/p>\n

Virtuaalimallin esikuvat Puolasta<\/p>\n

Markku Pohjola on tutkinut kirjallisia l\u00e4hteit\u00e4 ja vieraillut lukuisissa linnoissa l\u00f6yt\u00e4\u00e4kseen Kuusiston linnalle oikean esikuvan.<\/p>\n

Vaikka linna oli merkitt\u00e4v\u00e4 rakennus Suomessa, siit\u00e4 ei ole olemassa aikalaisten tekemi\u00e4 kuvia tai piirroksia.<\/p>\n

Parhaat esikuvat Pohjola on l\u00f6yt\u00e4nyt Puolasta. Varsinkin Gdanskin l\u00e4hell\u00e4 sijaitseva Malborkin linna on Pohjolan mielest\u00e4 yksi hienoimmista keskiaikaisista linnoista Euroopassa.<\/p>\n

\u2013 Puolassa linnat ovat edelleen 1500-luvun asussa. Ruotsiin on ihan turha menn\u00e4, koska siell\u00e4 on renessanssiaikana kaikki linnat muutettu ihan erin\u00e4k\u00f6isiksi. Uskon, ett\u00e4 malli on l\u00e4hell\u00e4 totuutta. Ei linnoja ole rakennettu monella eri tavalla.<\/p>\n

Mallinnuksessa linnan huoneet on sisustettu 1500-luvun asuun. Kun fakta loppuu, on jatkettu fiktiolla. Linnan huoneista ei tiedet\u00e4 paljoakaan t\u00e4ydell\u00e4 varmuudella. Huoneiden k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus on p\u00e4\u00e4telty arkeologien tekemien arvioiden mukaan.<\/p>\n

\"Kuusiston<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Virtuaalimallissa piispa on pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 messua Kuusiston piispanlinnan kappelissa. Kuva: Markku PohjolaTy\u00f6l\u00e4st\u00e4, mutta palkitsevaa<\/p>\n

Markku Pohjola on tehnyt Kuusiston piispanlinnasta elokuvan Custu Castrum 1522, jonka esitykset olivat hyvin suosittuja ennen koronaepidemian aiheuttamaa keskeytyst\u00e4.<\/p>\n

Elokuvassa elet\u00e4\u00e4n vuotta 1522. Kuusiston viimeiseksi j\u00e4\u00e4nyt piispa Arvid Kurki<\/strong> on juuri pakenemassa linnastaan.<\/p>\n

\"Kuusiston<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Markku Pohjolan luoman virtuaalimallin kansikuva. Kuva: Markku Pohjola<\/p>\n

Tarkkojen mallinnusten teko vaatii aikaa ja rahaa.<\/p>\n

\u2013 Syy siihen, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 virtuaalimalleja ei tehd\u00e4 enemm\u00e4n, on rahoitus. N\u00e4m\u00e4 ovat ty\u00f6l\u00e4it\u00e4 tehd\u00e4. Minulta on mennyt mallin, elokuvan ja pelin tekemiseen 1250 tuntia, eli kahdeksan ja puoli kuukautta. Olen lis\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00e4nyt ulkopuolisia asiantuntijoita VR- ja fotogrammisten mallien tekemiseen ja linnan historian selvitt\u00e4miseen. Kaikkea ei voi yksin hallita.<\/p>\n

\"Ohjelmistosuunnittelija<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Markku Pohjola on iloinen elokuvan saamasta kiinnostuksesta. Ennen koronaa Kaarinan kaupungintalon elokuvaesitys oli t\u00e4p\u00f6t\u00e4ynn\u00e4. Kun korona hellitt\u00e4\u00e4, esityksi\u00e4 saadaan toivottavasti lis\u00e4\u00e4. Kuva: Minna Rosvall \/ Yle<\/p>\n

Markku Pohjolan ty\u00f6 on huomattu h\u00e4nen kotikaupungissaan Kaarinassa. H\u00e4n sai vuonna 2020 Kaarinan kaupungin kulttuuripalkinnon ty\u00f6st\u00e4\u00e4n Kuusiston linnan el\u00e4v\u00f6itt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n

Pohjola toivoo, ett\u00e4 h\u00e4n voisi tulevaisuudessa esitell\u00e4 peli\u00e4 yleis\u00f6lle VR-lasien kanssa jossain n\u00e4yttelytilassa.<\/p>\n

\"Ovi<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Ken lienee t\u00e4st\u00e4kin ovesta kulkenut 1500-luvulla. Aika moni vuonna 2020. Korona sai v\u00e4en luontokohteisiin. Kuva: Minna Rosvall \/ Yle<\/p>\n

On hauskaa n\u00e4hd\u00e4, kuinka innostunut Pohjola on linnan ja historian henkiin her\u00e4tt\u00e4misest\u00e4. H\u00e4n on itse pukeutunut piispaksi virtuaalilaseilla koettavaa sovellusta ja peli\u00e4 varten.<\/p>\n

Mukaan Markku Pohjola on saanut historiallisia aseita harrastavia Warussepp\u00e4in killan j\u00e4seni\u00e4. N\u00e4m\u00e4 seikkailevat nihtien puvuissa ja tekev\u00e4t temppuja pelaajan koputtaessa heit\u00e4 olalle. Linnan uumenissa voi kohdata my\u00f6s linnanneidon.<\/p>\n

\u2013 Jos t\u00e4ytyy valita luenko 500-sivuisia arkeologin tutkimuksia vai liikun virtuaalisessa linnassa, valitsen virtuaalisen kokemuksen. Tavalliselle katsojalle t\u00e4m\u00e4 on kulttuuria parhaimmillaan, sanoo Pohjola.<\/p>\n

Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella<\/a>. Kommentointi sulkeutuu 28.3. kello 23.00.<\/p>\n

\"Portaat<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Kuusiston piispanlinnan raunioissa p\u00e4\u00e4see tunnelmoimaan edes v\u00e4h\u00e4n my\u00f6s seinien sis\u00e4ll\u00e4. Kuva: Minna Rosvall \/ Yle<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Artikkeli on yli 5 vuotta vanha Kustaa Vaasa m\u00e4\u00e4r\u00e4si vuonna 1528 linnan purettavaksi. Nyt se on saanut uuden…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":340884,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[88],"tags":[33,31,30,1433,7583,71,42017,42018,42015,42016,1885,16835,32,91,92,662,663,424,422,423],"class_list":["post-340883","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-virtuaalitodellisuus","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-historia","tag-kaarina","tag-kotimaa","tag-kuusisto","tag-linnanrauniot","tag-linnat","tag-linnoitukset","tag-mallintaminen","tag-rauniot","tag-suomi","tag-technology","tag-teknologia","tag-turku","tag-varsinais-suomi","tag-virtuaalitodellisuus","tag-virtual-reality","tag-vr"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117210184344488191","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/340883","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=340883"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/340883\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/340884"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=340883"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=340883"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=340883"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}