{"id":341377,"date":"2026-09-04T14:03:09","date_gmt":"2026-09-04T14:03:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/341377\/"},"modified":"2026-09-04T14:03:09","modified_gmt":"2026-09-04T14:03:09","slug":"afrikka-on-kyllastynyt-sita-kutistavaan-maailmankarttaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/341377\/","title":{"rendered":"Afrikka on kyll\u00e4stynyt sit\u00e4 kutistavaan maailmankarttaan"},"content":{"rendered":"

Afrikka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yleisimmin k\u00e4ytetyll\u00e4 maailmankartalla Gr\u00f6nlannin kokoiselta. Todellisuudessa sen pinta-ala on noin 14-kertainen pohjoiseen saareen verrattuna.<\/p>\n

Nyt Afrikan maat haluavat maanosan n\u00e4kyv\u00e4n maailmankartalla oikeassa mittakaavassa. Ne esitt\u00e4v\u00e4t YK:n yleiskokoukselle, ett\u00e4 maailman tulisi virallisesti luopua perinteisest\u00e4 Mercatorin karttaprojektiosta ja siirty\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n karttaa, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Afrikan koon tarkemmin.<\/p>\n

Afrikan maat esitt\u00e4v\u00e4t vaihtoehdoksi Equal Earth -karttaprojektiota, jonka kansainv\u00e4linen kartografiryhm\u00e4 <\/a>kehitti vuonna 2018. Se korjaa Mercatorin projektiossa esiintyvi\u00e4 v\u00e4\u00e4ristymi\u00e4, kuten Pohjois-Amerikan ja Euroopan pinta-alaa pienemm\u00e4ksi.<\/p>\n

Equal Earth -projektiokaan ei pysty esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n pallomaista maapalloa t\u00e4ysin v\u00e4\u00e4ristym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 kaksiulotteisella kartalla. Karttaprojektioita maapallosta on olemassa yhteens\u00e4 noin 200.<\/p>\n

YK:n yleiskokous k\u00e4sittelee asiaa perjantaina illalla Suomen aikaa. Esityksen asiasta teki L\u00e4nsi-Afrikassa sijaitseva Togo, ja sit\u00e4 tukee 54 muuta Afrikan unionin j\u00e4senvaltiota, kertoo <\/a>etel\u00e4afrikkalainen yleisradioyhti\u00f6 SABC.<\/p>\n

\u201dPid\u00e4n hyvin perusteltuna, ett\u00e4 siirtyisimme p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti Equal Earth -projektion k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, jotta kartan kautta v\u00e4littyisi totuudenmukaisempi kuva maanosien ja valtioiden laajuudesta\u201d, sanoo soveltavan digitaalisen paikkatietotutkimuksen professori Niina K\u00e4yhk\u00f6 <\/a>Turun yliopistosta.<\/p>\n

K\u00e4yhk\u00f6n mukaan totuudenmukainen esitystapa on hyv\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta sille, etteiv\u00e4t ihmiset rakenna v\u00e4\u00e4ri\u00e4 poliittisia mielikuvia maailmasta.<\/p>\n

\"Mercatorin<\/p>\n

Mercatorin karttaprojektio on per\u00e4isin 1500-luvulta, jolloin sen oli tarkoitus palvella merenkulkua. Kuva:\u00a0Strebe \/ Wikimedia Commons<\/p>\n

\"Afrikan<\/p>\n

Afrikan unioni esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 YK ottaisi k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Equal Earth -karttaprojektion maailmasta. Kuva:\u00a0Strebe \/ Wikimedia Commons<\/p>\n

Flaamilainen maantieteilij\u00e4 ja matemaatikko Gerardus Mercator <\/a>kehitti edelleen yleisimmin k\u00e4ytetyn karttaprojektion vuonna 1569 merenkulkuun.<\/p>\n

Mercatorin karttaversio pyrkii s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kulmat ja paikalliset muodot, mik\u00e4 helpottaa suunnistamista. Samalla pinta-alat v\u00e4\u00e4ristyv\u00e4t voimakkaasti maapallon napa-alueilla.<\/p>\n

Afrikan maiden vaatimusta tukee #CorrectTheMap-kampanja, jonka kansainv\u00e4linen kartografiryhm\u00e4 kehitti vuonna 2018. Se korjaa Mercatorin projektiossa esiintyvi\u00e4 v\u00e4\u00e4ristymi\u00e4.<\/p>\n

Togon viranomaiset toivovat, ett\u00e4 jos asiasta \u00e4\u00e4nestet\u00e4\u00e4n, k\u00e4visi samoin kuin toisessa Afrikan unionin tukemassa YK-p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 aiemmin t\u00e4n\u00e4 vuonna, kertoo<\/a> the Guardian.<\/p>\n

Maaliskuussa YK:ssa hyv\u00e4ksyttiin Ghanan esitt\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselma<\/a>, jossa Afrikasta suuntautuvaa transatlanttista orjakauppaa kuvattiin \u201dvakavimmaksi rikokseksi ihmisyytt\u00e4 vastaan\u201d. Sen puolesta \u00e4\u00e4nesti 123 valtiota. Kolme valtiota \u00e4\u00e4nesti vastaan ja 52 pid\u00e4tt\u00e4ytyi \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Erilaisten maailmankarttojen esitt\u00e4mien pinta-alojen suhteiden vaikutus maailmanpoliittisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin on kiistaton.<\/p>\n

Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump<\/a> on kertonut<\/a> \u201drakastavansa karttoja\u201d, kun h\u00e4n alkoi haaveilla Gr\u00f6nlannin saamisesta Yhdysvaltojen hallintaan.<\/p>\n

\u201dOlen aina sanonut, katsokaa t\u00e4m\u00e4n [Gr\u00f6nlannin] kokoa. Se on massiivinen ja sen pit\u00e4isi olla osa Yhdysvaltoja\u201d, h\u00e4n sanoi toimittajalle vuonna 2021 Valkoisessa talossa.<\/p>\n

Aivan maapallon etel\u00e4kolkassa on my\u00f6s saarivaltio, joka on karttojen julkaisijoille katkera.<\/p>\n

Uusi-Seelanti j\u00e4tet\u00e4\u00e4n usein kokonaan pois maailmankartasta, koska se sijoittuu Eurooppaan keskitetyss\u00e4 esityksess\u00e4 aivan oikeaan alakulmaan. Tosin se on tehnyt<\/a> maailmasta puuttumisestaan my\u00f6s vitsin.<\/p>\n

Oikaisu 4. syyskuuta kello 16.53: Jutusta korjattu v\u00e4ite, ett\u00e4 Uusi-Seelanti sijoittuisi Mercatorin projektion mukaisessa kartassa aivan vasempaan alakulmaan. Todellisuudessa se sijoittuu oikeaan alakulmaan. Lis\u00e4ksi t\u00e4smennetty kohtaa, jossa sanottiin Ghanan p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselman nimitt\u00e4v\u00e4n orjakauppaa \u201dvakavimmaksi rikokseksi ihmisyytt\u00e4 vastaan\u201d. P\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmassa puhuttiin nimenomaan transatlanttisesta Afrikasta suuntautuvasta orjakaupasta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Afrikka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yleisimmin k\u00e4ytetyll\u00e4 maailmankartalla Gr\u00f6nlannin kokoiselta. Todellisuudessa sen pinta-ala on noin 14-kertainen pohjoiseen saareen verrattuna. Nyt Afrikan…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":341378,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":["post-341377","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-ulkomaat","tag-breaking-news","tag-breakingnews","tag-featured-news","tag-featurednews","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-headlines","tag-helsingin-sanomat","tag-latest-news","tag-latestnews","tag-main-news","tag-mainnews","tag-news","tag-otsikot","tag-paauutiset","tag-suomi","tag-top-stories","tag-topstories","tag-ulkomaat","tag-uutiset","tag-world","tag-world-news","tag-worldnews"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117213148730978455","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/341377","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=341377"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/341377\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/341378"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=341377"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=341377"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=341377"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}