Tuoreen norjalaisen tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, ett\u00e4 migreeni ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olekaan yksi ja yhten\u00e4inen sairaus, vaan joukko biologisesti erilaisia sairauksia.<\/p>\n
Jokainen migreeni\u00e4 sairastanut tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 oireet ovat yksil\u00f6llisi\u00e4, mutta tunnistettavia. Toisille tulee tuskanhiki, joillakin sahalaitaa n\u00e4k\u00f6kentt\u00e4\u00e4n ja kolmas menett\u00e4\u00e4 n\u00e4k\u00f6ns\u00e4 kokonaan.<\/p>\n
Teko\u00e4ly tunnistaa ilman ominaisuuksia<\/p>\n
Migreeni saatetaan tulevaisuudessa tunnistaa aivan muista seikoista kuin itse p\u00e4\u00e4ns\u00e4ryst\u00e4.<\/p>\n
Teko\u00e4ly onnistui tunnistamaan migreeni\u00e4 sairastavia ihmisi\u00e4, vaikka sille ei kerrottu lainkaan heid\u00e4n p\u00e4\u00e4ns\u00e4rkyns\u00e4 ominaisuuksista.<\/p>\n
Migreeni on neurologinen sairaus, jonka diagnosointi perustuu nykyisin pitk\u00e4lti potilaan kuvaamiin oireisiin. Migreenille ei ole olemassa verikoetta, kuvantamistutkimusta tai muuta vakiintunutta biomarkkeria, jolla diagnoosi voitaisiin yksiselitteisesti varmistaa.<\/p>\n
L\u00e4\u00e4k\u00e4ri arvioi esimerkiksi p\u00e4\u00e4ns\u00e4ryn ominaisuuksia sek\u00e4 siihen liittyv\u00e4\u00e4 pahoinvointia ja valo- tai \u00e4\u00e4niherkkyytt\u00e4.<\/p>\n
\nTeko\u00e4lymalli pystyi erottelemaan ihmisjoukosta migreeni\u00e4 sairastavia.<\/p>\n<\/blockquote>\n
Norjalaiset tutkijat l\u00e4htiv\u00e4t kokeilemaan asiaa aivan toisesta suunnasta. He k\u00e4yttiv\u00e4t aineistona laajaa Tr\u00f8ndelag Health Study -v\u00e4est\u00f6tutkimusta. Analyysiss\u00e4 oli mukana 43 197 ihmist\u00e4, joista l\u00e4hes 9 000 ihmisell\u00e4 oli todettu diagnoosissaan migreeni.<\/p>\n
Sen j\u00e4lkeen teko\u00e4lylle annettiin muita tietoja ihmisten terveydest\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Mukana oli muun muassa tietoja mielenterveydest\u00e4, syd\u00e4n- ja verisuoniterveydest\u00e4, tuki- ja liikuntaelimist\u00f6n vaivoista, unesta, liikunnasta ja l\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Mukana oli my\u00f6s geneettist\u00e4 tietoa.<\/p>\n
Yksi olennainen asia j\u00e4tettiin kuitenkin tarkoituksella pois. Teko\u00e4lylle ei nimitt\u00e4in kerrottu, millainen ihmisen p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky oli ollut tai yleens\u00e4 on.<\/p>\n
T\u00e4st\u00e4 huolimatta teko\u00e4lymalli pystyi erottelemaan ihmisjoukosta migreeni\u00e4 sairastavia. Se erotti heid\u00e4t varsin hyvin ihmisist\u00e4, joilla ei ollut p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4. Geneettisen tiedon lis\u00e4\u00e4minen paransi tulosta vain hieman verrattuna muihin terveystietoihin.<\/p>\n
Migreeni j\u00e4tt\u00e4\u00e4 elimist\u00f6\u00f6n j\u00e4lki\u00e4<\/p>\n
Tutkijoiden mukaan havainto viittaa siihen, ett\u00e4 migreeni j\u00e4tt\u00e4\u00e4 elimist\u00f6\u00f6n j\u00e4lki\u00e4, jotka ulottuvat paljon varsinaisten migreenikohtausten ulkopuolelle.<\/p>\n
Mallin t\u00e4rkein yksitt\u00e4inen ennustava tekij\u00e4 oli ik\u00e4. Sen j\u00e4lkeen merkitt\u00e4viksi nousivat muun muassa niskakipu, kuukautiset ja pahoinvointi. Tutkimuksen ehk\u00e4 kiinnostavin havainto syntyi, kun teko\u00e4lyn annettiin etsi\u00e4 aineistosta kesken\u00e4\u00e4n samankaltaisia migreenipotilaita.<\/p>\n
Migreeniryhm\u00e4 jakautui edelleen nelj\u00e4\u00e4n alaryhm\u00e4\u00e4n. Yksi koostui pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n miehist\u00e4. Toisessa korostuivat niskakivut ja kolmannessa muut tuki- ja liikuntaelimist\u00f6n kivut sek\u00e4 ahdistuneisuus ja masennus.<\/p>\n
Nelj\u00e4s muistutti perinteist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 migreenist\u00e4 ja siihen kuuluivat muun muassa aurallista migreeni\u00e4 sairastavat ihmiset.<\/p>\n
\nLis\u00e4ksi ryhmien geneettisiss\u00e4 ominaisuuksissa havaittiin eroja.<\/p>\n<\/blockquote>\n
Aura voi aiheuttaa ennen kohtausta tai sen aikana esimerkiksi v\u00e4lkkyvi\u00e4 valoja, sahalaitakuvioita ja n\u00e4k\u00f6kent\u00e4n h\u00e4iri\u00f6it\u00e4, mutta my\u00f6s puutumista, pistely\u00e4 tai puhevaikeuksia.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi ryhmien geneettisiss\u00e4 ominaisuuksissa havaittiin eroja. Tutkijoiden mukaan tulokset vahvistavat ajatusta siit\u00e4, ett\u00e4 migreeni ehk\u00e4 olekaan yksi sairaus.<\/p>\n
Aiemmin on ajateltu, ett\u00e4 se vaan ilmenee kaikilla hieman eri tavalla. Kyseess\u00e4 saattaakin olla biologisesti erilaisten sairauksien muodostama kokonaisuus.<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4 voi olla tulevaisuudessa suuri merkitys my\u00f6s hoidossa. Migreenipotilaille tuttu ongelma on, ett\u00e4 yhdelle hyvin toimiva l\u00e4\u00e4ke ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 auta toista lainkaan.<\/p>\n
Yhden l\u00e4\u00e4ke ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 auta toista<\/p>\n
Jos migreenin eri biologiset muodot pystyt\u00e4\u00e4n tunnistamaan nykyist\u00e4 tarkemmin, niin l\u00e4\u00e4k\u00e4rit voisivat tulevaisuudessa ehk\u00e4 my\u00f6s ennustaa toimivan hoitomuodon paremmin.<\/p>\n
Migreeni n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan yhteydess\u00e4 paljon laajempaan joukkoon elimist\u00f6n ja terveyden ominaisuuksia kuin pelkkiin p\u00e4\u00e4ns\u00e4rkyoireisiin. Seuraavaksi t\u00e4ytyy selvitt\u00e4\u00e4, mitk\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ominaisuudet ovat.<\/p>\n
L\u00e4hde: Neurology<\/a><\/p>\n
\n\t\t\t\tVoit lis\u00e4t\u00e4 Staran Googlen ensisijaiseksi l\u00e4hteeksi klikkaamalla t\u00e4st\u00e4<\/a> ja ruksittamalla laatikon. Voit my\u00f6s lukea lis\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n artikkeliin liittyvist\u00e4 teemoista ja aiheista, kuten migreeni<\/a> tai laajemmin samasta aihealueesta Terveys<\/a> -osioistamme.\n\t\t\t<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Tuoreen norjalaisen tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, ett\u00e4 migreeni ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olekaan yksi ja yhten\u00e4inen sairaus, vaan joukko biologisesti…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":341828,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,32,167],"class_list":["post-341827","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-terveys","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-health","tag-suomi","tag-terveys"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117216415760135675","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/341827","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=341827"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/341827\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/341828"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=341827"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=341827"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=341827"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}