{"id":342127,"date":"2026-09-05T12:44:08","date_gmt":"2026-09-05T12:44:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/342127\/"},"modified":"2026-09-05T12:44:08","modified_gmt":"2026-09-05T12:44:08","slug":"missa-viipyy-elokuva-reidar-sarestoniemesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/342127\/","title":{"rendered":"Miss\u00e4 viipyy elokuva Reidar S\u00e4rest\u00f6niemest\u00e4?"},"content":{"rendered":"

Vuosi 2025 oli kittil\u00e4l\u00e4isen suuren taiteilijan Reidar S\u00e4rest\u00f6niemen<\/a> syntym\u00e4n 100-vuotisjuhlavuosi. S\u00e4rest\u00f6niemen museossa vuosi oli vilkas. Hienoja n\u00e4yttelyit\u00e4 oli S\u00e4rest\u00f6ss\u00e4 kaksi erillist\u00e4 ja muualla Suomessa ainakin kolmessa paikassa: Rovaniemell\u00e4, Didrichsenin taidemuseossa Helsingiss\u00e4 ja Vuohij\u00e4rvell\u00e4. K\u00e4vij\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t kaikissa n\u00e4yttelyiss\u00e4 olivat eritt\u00e4in suuria, ja monet nuoremmatkin ihmiset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa ihastelemaan Reidarin v\u00e4rikyll\u00e4ist\u00e4 maailmaa.<\/p>\n

Reidarin museon j\u00e4rjest\u00e4miss\u00e4 seminaareissa kuultiin viel\u00e4 aikalaisten muisteloita Reidarista ja S\u00e4rest\u00f6n entisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4, jossa mieleenpainuvia tapahtumia ei puuttunut. Museon toiminta vakuutti museov\u00e4ke\u00e4, ja Suomen vuoden museoksi palkittiin juuri S\u00e4rest\u00f6niemen museo.<\/p>\n

Olemme saaneet seurata S\u00e4rest\u00f6niemen veljesten Reidarin ja Antun eloa ja iloa sek\u00e4 museon kehittymist\u00e4 noin 50 vuoden ajan Antun lahjoitettua perint\u00f6osuutensa museoksi. Presidentti Urho Kekkosen<\/a> kanssa toinen meist\u00e4 sai ensikosketuksen Reidariin vuonna 1973. 1970-luvulla ja aina Reidarin varhaiseen kuolemaan toukokuussa 1981 S\u00e4rest\u00f6ss\u00e4 vieraili useampia kuninkaallisia Euroopasta ja muita valtiomiehi\u00e4. Reidarin eloisat juhlat ja vieraanvaraisuus vetiv\u00e4t v\u00e4ke\u00e4 S\u00e4rest\u00f6\u00f6n tiett\u00f6m\u00e4n taipaleen taakse.<\/p>\n

Reidar itse ehti ja p\u00e4\u00e4si kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n maailman taidemuseoita ja opiskeli Suomen taidekoulujen lis\u00e4ksi Leningradissa Ilja Repin -instituutissa vuosina 1956\u20131959. H\u00e4n matkusti paljon maailmalla k\u00e4yden kaikissa maanosissa ja tuoden sielt\u00e4 vaikutteita S\u00e4rest\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Olemme aina ihmetelleet, miksi kukaan suomalainen elokuvantekij\u00e4 ei ole tehnyt Reidarin ja koko S\u00e4rest\u00f6n el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kunnollista kansainv\u00e4liseen levitykseen varmasti kelpaavaa elokuvaa. Reidarin aikalaiset ovat kohta kaikki kuolleet, viimeksi Rovaniemell\u00e4 asunut ylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri Pekka Raudaskoski<\/a> 98 vuoden i\u00e4ss\u00e4. Museon v\u00e4ki ehti nauhoittaa Raudaskosken tarkkoja muisteluksia nauhalle S\u00e4rest\u00f6n ajoista. Oulussa elelee viel\u00e4 95-vuotiaana kuvataiteilija ja televisio-ohjaaja Eeli Aalto<\/a>, joka on tehnyt Reidarista kirjan vuonna 1976 ja kuvannut Reidarista filmej\u00e4kin.<\/p>\n

Tiet\u00e4j\u00e4t katoavat. Reidarin ja S\u00e4rest\u00f6n maailma pit\u00e4isi kiireesti saada elokuvaksi. Kukahan rohkenisi tarttua aiheeseen?<\/p>\n