Sara Russell<\/strong> sanoo Phoboksen synnyn olevan edelleen suuri arvoitus.<\/p>\nPhobos on l\u00e4pimitaltaan vain noin 20 kilometri\u00e4 ja perunamaisen ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen. Sen tiheys on alle kaksi grammaa kuutiosenttimetri\u00e4 kohti, joten siin\u00e4 t\u00e4ytyy olla runsaasti huokoista rakennetta. Ominaisuudet ovat osaltaan ruokkineet villej\u00e4 teorioita ontosta kuusta, vaikka tutkijat eiv\u00e4t pid\u00e4 ajatusta keinotekoisesta Phoboksesta uskottavana.<\/p>\n
Yksi keskeinen selitys on, ett\u00e4 Phobos ja Marsin toinen kuu Deimos ovat asteroideja tai komeettoja, jotka Marsin painovoima on kaapannut. Ongelmana on Phoboksen rata: se kiert\u00e4\u00e4 Marsia l\u00e4hes ympyr\u00e4nmuotoisella radalla l\u00e4hell\u00e4 planeetan p\u00e4iv\u00e4ntasaajan tasoa. Satunnaisesti kaapatulta asteroidilta odotettaisiin pikemminkin kaltevaa ja elliptist\u00e4 kiertorataa.<\/p>\n
Toisen teorian mukaan suuri kappale t\u00f6rm\u00e4si muinoin Marsiin ja sinkosi planeetan ymp\u00e4rille ainetta, josta Phobos ja Deimos my\u00f6hemmin muodostuivat. MMX:n hakemat n\u00e4ytteet voivat auttaa erottamaan vaihtoehdot toisistaan.<\/p>\n
Luotain ei varsinaisesti asetu Phoboksen kiertoradalle, sill\u00e4 kuun painovoima on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen heikko. Se liikkuu sen sijaan Marsin ymp\u00e4rill\u00e4 niin sanotulla kvasisatelliittiradalla Phoboksen rinnalla. Luotaimen on tarkoitus tehd\u00e4 yksi tai kaksi laskeutumista ja ker\u00e4t\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n noin kymmenen grammaa pinta-ainesta.<\/p>\n
M\u00e4\u00e4r\u00e4 kuulostaa pienelt\u00e4, mutta nykyaikaisille laboratorioille se on huomattava. Russellin museo sai Nasan OSIRIS-REx-luotaimen Bennu-asteroidilta tuomasta materiaalista vain noin 100 milligrammaa, ja yksitt\u00e4isten hiukkasten tutkiminen on jatkunut pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Phoboksen n\u00e4ytteist\u00e4 saatetaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 my\u00f6s Marsia. Kuu kiert\u00e4\u00e4 vain noin 6 000 kilometrin korkeudella Marsin pinnasta, joten planeettaan osuneiden asteroidien sinkoamia kivenpalasia on todenn\u00e4k\u00f6isesti p\u00e4\u00e4tynyt sen pinnalle. N\u00e4in MMX voisi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 palauttaa Maahan sek\u00e4 Phoboksen ett\u00e4 Marsin koskematonta materiaalia.<\/p>\n
N\u00e4ytteiden rakennetta, mineraaleja ja alkuainekoostumusta voidaan tutkia muun muassa tietokonetomografialla ja kemiallisilla analyyseill\u00e4. Tulokset voivat ratkaista Phoboksen alkuper\u00e4n lis\u00e4ksi laajemman kysymyksen siit\u00e4, kuinka pieni\u00e4 kappaleita siirtyi aurinkokunnan nuoruudessa planeettojen l\u00e4heisyyteen. Asteroidien ja komeettojen mukana kulkeutuneilla j\u00e4ill\u00e4 ja muilla aineilla on voinut olla t\u00e4rke\u00e4 merkitys my\u00f6s veden ja elinkelpoisten olosuhteiden synnyss\u00e4 kiviplaneetoilla.<\/p>\n
Phobokseen liitetyt villeimm\u00e4t v\u00e4itteet eiv\u00e4t ole pelkk\u00e4\u00e4 internet-folklorea. Ne juontavat osittain 1950- ja 1960-lukujen keskusteluun, jossa Neuvostoliiton astrofyysikko Josif \u0160klovski <\/strong>pohti<\/a> Phoboksen havaitun rataliikkeen perusteella mahdollisuutta, ett\u00e4 kuu olisi poikkeuksellisen kevyt ja ehk\u00e4 jopa ontto. Ajatus sai julkisuutta my\u00f6s yhdysvaltalaisen t\u00e4htitieteilij\u00e4n Carl Saganin<\/strong> kanssa kirjoitetussa teoksessa Intelligent Life in the Universe vuodelta 1966, vaikka kyse oli spekulatiivisesta pohdinnasta eik\u00e4 todisteesta keinotekoisesta alkuper\u00e4st\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Marsin Phobos-kuun pinnalla n\u00e4kyy sille tunnusomaisia uurteita. Marsin pient\u00e4 Phobos-kuuta ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t erikoiset teoriat ovat el\u00e4neet vuosikymmeni\u00e4. Ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen muotoinen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":342532,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[114],"tags":[453,33,31,30,118,452,32,119],"class_list":["post-342531","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-avaruus","tag-avaruus","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-science","tag-space","tag-suomi","tag-tiede"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117221641748518882","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/342531","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=342531"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/342531\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/342532"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=342531"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=342531"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=342531"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}