{"id":342577,"date":"2026-09-06T03:44:12","date_gmt":"2026-09-06T03:44:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/342577\/"},"modified":"2026-09-06T03:44:12","modified_gmt":"2026-09-06T03:44:12","slug":"tutkijat-tekivat-hyytavan-loydon-atlantin-syvyyksista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/342577\/","title":{"rendered":"Tutkijat tekiv\u00e4t hyyt\u00e4v\u00e4n l\u00f6yd\u00f6n Atlantin syvyyksist\u00e4"},"content":{"rendered":"

Euroopan maat upottivat Koillis-Atlanttiin yli 200\u202f000 tynnyri\u00e4 radioaktiivista j\u00e4tett\u00e4 1950- ja 1990-lukujen v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Nyt Ranskan valtion CNRS:n johdolla tutkitaan j\u00e4tett\u00e4 ja sen vaikutusta meren ekosysteemiin. <\/p>\n

\"\"\/\"\"\/<\/p>\n

Yli 200\u202f000 tynnyri\u00e4. Tutkijat dokumentoivat useassa tynnyriss\u00e4 pitk\u00e4lle edenneen rapistumisen ja havaitsivat, ett\u00e4 osa niist\u00e4 oli vuotanut sis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4 mereen. Campagne NODSSUM, CNRS, Flotte oc\u00e9anographique fran\u00e7aise<\/p>\n

1950-luvun ja 1990-luvun v\u00e4lill\u00e4 Euroopan maat upottivat Koillis-Atlanttiin yli 200\u202f000 tynnyri\u00e4 radioaktiivista j\u00e4tett\u00e4.<\/p>\n

Ranskan valtion tutkimusorganisaatio CNRS johti kes\u00e4\u2013hein\u00e4kuussa 2025 NODSSUM-tutkimushankkeen ensimm\u00e4ist\u00e4 kartoitusmissiota, kerrotaan tiedotteessa.<\/a> Missiossa kartoitettiin Koillis-Atlantin syv\u00e4nteisiin vuosikymmeni\u00e4 sitten upotettuja matala- ja keskiaktiiviseksi luokiteltua radioaktiivista j\u00e4tett\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 tynnyreit\u00e4.<\/p>\n

Touko\u2013kes\u00e4kuussa 2026 noin 30 tutkijaa oli Pourquoi Pas? -tutkimusaluksella, ja miehitetty Nautile-sukellusvene teki 20 sukellusta yli 4 700 metrin syvyyteen. T\u00e4m\u00e4 mahdollisti useiden tynnyreiden ja niiden v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6n suoran havainnoinnin.<\/p>\n

Tutkijat pystyiv\u00e4t dokumentoimaan useiden tynnyreiden pitk\u00e4lle edenneen rapistumisen ja havaitsemaan, ett\u00e4 osa niist\u00e4 oli vuotanut sis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4 mereen. Samalla saatiin my\u00f6s selville kapseloinnissa k\u00e4ytetyt eri materiaalit, kuten hartsi, bitumi ja sementti.<\/p>\n

Paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 tehdyt mittaukset vahvistivat kyseiselle j\u00e4tteelle tyypillisten radionuklidien l\u00e4sn\u00e4olon. Radionuklidien aktiivisuustasot olivat kyseisell\u00e4 alueella odotettua korkeampia, mutta silti kokonaisuutena matalia.<\/p>\n

Laboratorioanalyysit mahdollistavat radionuklidien tarkan m\u00e4\u00e4rityksen. Mittaukset osoittavat s\u00e4teilytasojen pysyv\u00e4n alhaisina, mik\u00e4 mahdollistaa n\u00e4ytteiden k\u00e4sittelyn ilman merkitt\u00e4vi\u00e4 s\u00e4teilysuojausrajoituksia.<\/p>\n

N\u00e4ytteit\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4<\/p>\n

Lis\u00e4ksi ker\u00e4ttiin n\u00e4ytteit\u00e4 vedest\u00e4, sedimentist\u00e4 ja el\u00e4vist\u00e4 organismeista, jotta radioaktiivisuuden levi\u00e4mist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja siirtymisen mekanismeja voitaisiin tutkia. Tutkijat kartoittivat alueiden biodiversiteetti\u00e4. Lis\u00e4ksi havainnot ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja tynnyreist\u00e4 saattavat auttaa tunnistamaan joidenkin tynnyreiden alkuper\u00e4n.<\/p>\n

Tutkimus jatkuu l\u00e4hikuukausina. Tavoitteena on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin mekanismeja, jotka ohjaavat radionuklidien siirtymist\u00e4 ja kulkeutumista syv\u00e4nmeren alueella sek\u00e4 niiden vuorovaikutusta syv\u00e4nmeren ekosysteemien kanssa.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 juttu on julkaistu alun perin Tekniikka&Taloudessa<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Euroopan maat upottivat Koillis-Atlanttiin yli 200\u202f000 tynnyri\u00e4 radioaktiivista j\u00e4tett\u00e4 1950- ja 1990-lukujen v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Nyt Ranskan valtion CNRS:n…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":342578,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[5],"tags":[22,23,1628,26,27,33,31,30,17,30094,24,25,72,28,29,15,18,21,32,19,20,16,872,534],"class_list":["post-342577","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-otsikot","tag-breaking-news","tag-breakingnews","tag-energia-ja-energiavarat","tag-featured-news","tag-featurednews","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-headlines","tag-ihmisen-aiheuttama-katastrofi","tag-latest-news","tag-latestnews","tag-luonto","tag-main-news","tag-mainnews","tag-news","tag-otsikot","tag-paauutiset","tag-suomi","tag-top-stories","tag-topstories","tag-uutiset","tag-vesistot","tag-ymparisto-ja-luonto"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117222039341171448","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/342577","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=342577"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/342577\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/342578"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=342577"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=342577"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=342577"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}