{"id":342589,"date":"2026-09-06T04:09:17","date_gmt":"2026-09-06T04:09:17","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/342589\/"},"modified":"2026-09-06T04:09:17","modified_gmt":"2026-09-06T04:09:17","slug":"historiallisten-venaja-aineistojen-kaytto-rajoitettiin-yhtakkia-vuoteen-9999-asti-tutkijat-syyttavat-kansallisarkistoa-itsesensuurista-kotimaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/342589\/","title":{"rendered":"Historiallisten Ven\u00e4j\u00e4-aineistojen k\u00e4ytt\u00f6 rajoitettiin yht\u00e4kki\u00e4 vuoteen 9999 asti \u2013 tutkijat syytt\u00e4v\u00e4t Kansallisarkistoa itsesensuurista | Kotimaa"},"content":{"rendered":"

Kansallisarkisto on rajoittanut p\u00e4\u00e4sy\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 tuotuihin historiallisiin aineistoihin. Muun muassa 1900-luvun alun piirroksia Suomenlinnasta voi katsella vain valvotuissa olosuhteissa. Rajoituksen kerrotaan olevan voimassa syksyst\u00e4 2022 vuoden 9999 loppuun. Se perustuu Ven\u00e4j\u00e4n kanssa tehtyihin sopimuksiin.<\/p>\n

Helmikuussa 2022 Ven\u00e4j\u00e4 aloitti t\u00e4ysimittaisen hy\u00f6kk\u00e4yssodan Ukrainassa.<\/p>\n

\"Kuvakaappaus<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Kuvakaappaus Kansallisarkiston sivuilta on otettu 28.8.2026. Kuva: Kansallisarkisto, kuvank\u00e4sittely: Otso Ritonummi \/ Yle<\/p>\n

Yle MOT on haastatellut kymmenen tutkijaa Helsingist\u00e4, Turusta ja Tampereelta. Moni ei halua kommentoida asiaa julkisesti, koska pelk\u00e4\u00e4 ty\u00f6ns\u00e4 vaikeutuvan entisest\u00e4\u00e4n. Haastatteluista nousee vakava huoli suomalaisen historiantutkimuksen tulevaisuudesta. Ven\u00e4j\u00e4-aineistojen rajoitukset ovat osa laajempaa muutosta.<\/p>\n

Turun yliopiston Ven\u00e4j\u00e4n historian dosentti Pia Koivunen kertoo, ett\u00e4 Kansallisarkiston nykyinen toimintakulttuuri hankaloittaa tutkijoiden ty\u00f6t\u00e4 pahasti.<\/p>\n

Kansallisarkisto on suomalaisen historiantutkimuksen kivijalka, sill\u00e4 se s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 ja tarjoaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ne alkuper\u00e4iset l\u00e4hteet, joiden varaan tutkimus ja opetus Suomessa rakentuu. Viraston lakis\u00e4\u00e4teisiin p\u00e4\u00e4teht\u00e4viin kuuluu asiakirjallisen kulttuuriperinn\u00f6n s\u00e4ilymisen turvaaminen ja sen k\u00e4yt\u00f6n edist\u00e4minen tutkimuksessa.<\/p>\n

Miljoona sivua Suomelle merkitt\u00e4vi\u00e4 asiakirjoja<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n arkistoissa on valtavasti Suomea koskevaa aineistoa. Kopioita siit\u00e4 alettiin tuoda Suomeen j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti, kun Kansallisarkisto k\u00e4ynnisti yhteisty\u00f6n ven\u00e4l\u00e4isten arkistojen kanssa vuonna 2005. Tavoitteena oli saada merkitt\u00e4vi\u00e4 asiakirjoja suomalaisten tutkijoiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

15 vuodessa Suomeen saapui miljoona sivua asiakirjoja vuosilta 1500\u20131990.<\/p>\n

\u2013 Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Suomenlinnasta saimme kymmenisentuhatta sivua uutta tutkimusaineistoa. Aiemmin Suomenlinnan vaiheista Ven\u00e4j\u00e4n vallan aikana oli Suomen arkistoissa vain v\u00e4h\u00e4n tietoa, Kansallisarkiston entinen p\u00e4\u00e4johtaja Jussi Nuorteva<\/strong> kertoo.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6s aineistojen kopioinnista yhteisty\u00f6hankkeena syntyi aikoinaan juuri Nuortevan p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4. H\u00e4nen mukaansa yhteisty\u00f6 Ven\u00e4j\u00e4n kanssa toimi hyvin kev\u00e4\u00e4seen 2022 saakka, jolloin se j\u00e4\u00e4dytettiin.<\/p>\n

\u2013 Kun toimin Kansallisarkiston p\u00e4\u00e4johtajana kes\u00e4\u00e4n 2022 saakka, Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 ei tullut painostusta, Nuorteva sanoo.<\/p>\n

\"Jussi<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Jussi Nuortevan mukaan suomalaisten yhteinen historiakuva perustuu tutkimukseen, jota suojaa perustuslaki. Kuva: Marja V\u00e4\u00e4n\u00e4nen \/ Yle<\/p>\n

H\u00e4n ihmettelee, mihin lakeihin rajoitukset voivat perustua.<\/p>\n

\u2013 Kansallisarkisto ei voi yksin tehd\u00e4 ratkaisuja, jotka loukkaisivat tiedon- ja tutkimuksen vapautta.<\/p>\n

L\u00e4ht\u00f6kohtana on aina ollut, ett\u00e4 arkistojen tulee olla mahdollisimman avoimesti kaikkien k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4, se on demokratian perusta, Nuorteva toteaa.<\/p>\n

Nuorteva toimi Kansallisarkiston p\u00e4\u00e4johtajana l\u00e4hes 20 vuoden ajan.<\/p>\n

Frolov: miksi Kansallisarkisto tekee nyt sen, mit\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 aikanaan vaati?<\/p>\n

Suomeen ostettavista aineistoista ja neuvotteluista ven\u00e4l\u00e4isten arkistojen kanssa vastasi historian professori Dmitri Frolov<\/strong>.<\/p>\n

\u2013 Materiaalien kartoitukseen ja kopiointiin k\u00e4ytettiin yli miljoonaa euroa julkista rahaa, h\u00e4n kertoo.<\/p>\n

Frolov ty\u00f6skenteli Kansallisarkistossa kehitysp\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4, kunnes vuoden 2022 lopussa tuli irtisanotuksi muutosneuvotteluissa.<\/p>\n

\"<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Dmitri Frolov ty\u00f6skentelee nyky\u00e4\u00e4n apurahatutkijana Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Kuva: Grigory Vorobyev \/ Yle<\/p>\n

Professori teki vuosia t\u00f6it\u00e4, jotta aineistot saataisiin vapaasti verkkoon. H\u00e4nen mukaansa Ven\u00e4j\u00e4n arkistolaitos vastusti sit\u00e4, mutta pyk\u00e4l\u00e4 saatiin lopulta viimeisimpiin sopimuksiin.<\/p>\n

\u2013 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 asiakirjojen salaisuusluokitus ja henkil\u00f6tietorajoitukset on poistettu. Silti Kansallisarkisto rajoittaa niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Miksi se tekee nyt sen, mit\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 aikanaan vaati?<\/p>\n

Frolov ep\u00e4ilee, ett\u00e4 Kansallisarkistossa on turvauduttu itsesensuuriin.<\/p>\n

\"P\u00e4ivi<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

P\u00e4\u00e4johtaja P\u00e4ivi Happonen Kansallisarkiston tutkijasalissa elokuussa 2025. Kuva: Antti Aimo-Koivisto \/ Lehtikuva<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4-hankkeessa oli mukana Kansallisarkiston tutkimusjohtaja P\u00e4ivi Happonen<\/strong>. H\u00e4nen allekirjoituksensa l\u00f6ytyy sopimusasiakirjoista. Nykyisin Happonen on Kansallisarkiston p\u00e4\u00e4johtaja.<\/p>\n

\u2013 Itsesensuurista olisi kyse, jos Kansallisarkisto oma-aloitteisesti rajoittaisi hankitun aineiston k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 esimerkiksi Ven\u00e4j\u00e4n reaktioiden pelossa. T\u00e4st\u00e4 ei ole kyse, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4johtajan mukaan yhteyksi\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n ei ole ollut helmikuun 2022 j\u00e4lkeen, ja rajoitukset perustuvat aiempiin sopimuksiin.<\/p>\n

\u2013 Sopimusten mukaan aineistoja voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 joko Kansallisarkiston tutkijasaleissa tai tietoturvallisen et\u00e4yhteyden kautta. Koska t\u00e4llaista k\u00e4ytt\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ei viel\u00e4 ole, k\u00e4ytt\u00f6 on rajattu tutkijasaleihin.<\/p>\n

Kansallisarkisto rakentaa parhaillaan tietoturvallista k\u00e4ytt\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, jonka on m\u00e4\u00e4r\u00e4 mahdollistaa aineistojen et\u00e4k\u00e4ytt\u00f6 l\u00e4hitulevaisuudessa, h\u00e4n lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Yle MOT sai tietopyynn\u00f6ll\u00e4 sopimusasiakirjoja Kansallisarkistosta. Niist\u00e4 ilmenee, ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isaineistojen pit\u00e4isi olla vapaasti saatavilla my\u00f6s et\u00e4yhteydell\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Sopimuksen mahdollistama avoin verkkok\u00e4ytt\u00f6 oli meille neuvotteluissa iso voitto, entinen p\u00e4\u00e4johtaja Jussi Nuorteva kertoo.<\/p>\n

Happonen: varovaisuusperiaatetta on saatettu soveltaa liikaa<\/p>\n

Haastateltavien mukaan ongelmat eiv\u00e4t koske vain Ven\u00e4j\u00e4-aineistoa. Tutkijatohtori Liisa Vuonokari-Bomstr\u00f6m<\/strong> Turun yliopistosta kertoo omasta kokemuksestaan. H\u00e4n ei saanut Kansallisarkistosta tilaamaansa digitaalista virkakirjeenvaihtoa vuosilta 1930\u20131960, koska aineiston katsottiin nimien vuoksi muodostavan henkil\u00f6rekisterin.<\/p>\n

Tutkijan mukaan henkil\u00f6tietosuojaan vetoaminen vaikuttaa kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4 ja osa rajoituksista n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 perustuvan \u201dvarmuuden vuoksi\u201d -ajatteluun.<\/p>\n

Entinen p\u00e4\u00e4johtaja Jussi Nuorteva kertoo keskustelleensa tutkijoiden kanssa. H\u00e4nen mukaansa joukossa on selv\u00e4sti rajoitusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 aineistoista, jotka ovat olleet aiemmin vapaasti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Neuvoin pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n Kansallisarkistolta valituskelpoisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, koska jos on ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, onko aineisto avointa vai ei, sit\u00e4 ei ratkaise Kansallisarkisto, vaan asia voidaan vied\u00e4 hallinto-oikeuteen.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4johtaja P\u00e4ivi Happonen my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 varovaisuusperiaatetta on saatettu soveltaa liikaa.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4ss\u00e4 mahdollisesti esiin tulevia asioita selvitet\u00e4\u00e4n ja arvioidaan, miten jatkossa olisi j\u00e4rkevint\u00e4 toimia.<\/p>\n

Verkosta katosi tietokanta<\/p>\n

Yksi esimerkki poistuneista aineistoista on tietokanta tuhansista neuvostoliittolaisista siviilivangeista, joita suomalaiset pitiv\u00e4t siirtoleireill\u00e4 It\u00e4-Karjalassa vuosina 1941\u20131944, Nuorteva kertoo. H\u00e4nen mukaansa vuosikymmeni\u00e4 sitten laadittu tietokanta oli t\u00e4rke\u00e4 tutkijoille ja sukututkijoille.<\/p>\n

Viel\u00e4 alkuvuodesta 2023 se oli verkossa, mutta sittemmin katosi.<\/p>\n

\u2013 Suomen viranomaisten aineistoihin perustuvan tietokannan poistaminen oli t\u00e4ysin k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Kansallisarkisto vastasi minulle vain, ett\u00e4 aineistot ovat tallessa, Nuorteva kertoo.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 aineistojen k\u00e4ytt\u00f6 edellytt\u00e4isi tietokannan rakentamista uudestaan, muuten niiden pohjalta ei voi tehd\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, Nuorteva selvent\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4 on viime vuosina syytt\u00e4nyt Suomea kansanmurhasta It\u00e4-Karjalassa. Presidentti Vladimir Putinin<\/strong> johdolla julkaistiin ensin laaja historiakirjasarja<\/a>, jossa syytteet esitettiin. Kes\u00e4ll\u00e4 2024 Karjalan tasavallan oikeus totesi Suomen syyllistyneen kansanmurhaan<\/a>.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4johtaja P\u00e4ivi Happosen mukaan my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa taustalla oli tietoturvariski, ja tietokanta jouduttiin ajamaan alas, koska se ei ollut tietoturvallinen.<\/p>\n

Jussi Nuorteva kertoo, mist\u00e4 It\u00e4-Karjalan tietokannassa on kyse. Kansallisarkiston digitointi tulee tutkijoille kalliiksi<\/p>\n

Kansallisarkistossa tapahtuu parhaillaan muitakin mullistuksia.<\/p>\n

Meneill\u00e4\u00e4n oleva Helsingin p\u00e4\u00e4rakennuksen peruskorjaus rajoittaa aineistojen saatavuutta parin vuoden ajan. Useat tutkijat ovat t\u00f6rm\u00e4nneet tilanteisiin<\/a>, joissa heid\u00e4n tarvitsemaansa materiaalia ei ole voitu toimittaa remontin takia.<\/p>\n

\"Kansallisarkistossa<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Kansallisarkiston p\u00e4\u00e4rakennus Helsingin Rauhankadulla on remontissa vuoden 2028 loppuun. Asiakkaita neuvotaan tilaamaan aineistot kuukautta ennen k\u00e4ynti\u00e4. Kuva: Silja Viitala \/ Yle<\/p>\n

Virasto my\u00f6s siirtyy yh\u00e4 enemm\u00e4n digiaikaan. Uuden strategian<\/a> mukaan palvelu muuttuu digitaaliseksi vuoteen 2030 menness\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Jo nyt 98 prosenttia palveluiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 on digitaalista, analogisia aineistoja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n ja niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n etsit\u00e4\u00e4n uudenlaisia ratkaisuja, p\u00e4\u00e4johtaja Happonen perustelee.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 tuoduista asiakirjoista suurin osa on digitaalisia kopioita, mutta muusta aineistosta on digitoitu noin 10 prosenttia.<\/p>\n

Useat MOT:n haastattelemat tutkijat kutsuvat Kansallisarkiston linjaa \u201ddigitointimaniaksi, digi-illuusioksi ja paperinhalveksunnaksi\u201d.<\/p>\n

\u2013 Julkisuuteen myyd\u00e4\u00e4n mielikuvaa \u201deteenp\u00e4in menemisest\u00e4\u201d, vaikka k\u00e4ytt\u00e4jien todellinen kokemus on se, etteiv\u00e4t he pysty tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4\u00e4n, tutkijatohtori Liisa Vuonokari-Bomstr\u00f6m toteaa.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Kansallisarkisto digitoi tutkijalle maksutta yhden arkistoyksik\u00f6n kahdessa viikossa. Nopeampi palvelu maksaa l\u00e4hes 60 euroa yksikk\u00f6\u00e4 kohden. Arkistoyksikk\u00f6 tarkoittaa yht\u00e4 sidosta tai yht\u00e4 arkistokansiota. Suomen historian emeritaprofessori Kirsi Vainio-Korhonen<\/strong> kertoo, ett\u00e4 vuositasolla kustannuksia kertyisi keskim\u00e4\u00e4rin useita tuhansia euroja.<\/p>\n

H\u00e4nen mukaansa Kansallisarkiston j\u00e4rjestelm\u00e4 hidastaa tutkimusta olennaisesti.<\/p>\n

\u2013 Etsin \u00e4skett\u00e4in oikeustapausta Turun kaupunginarkistossa ja k\u00e4vin l\u00e4pi kymmenen arkistoyksikk\u00f6\u00e4 tunnissa. Kansallisarkistossa sama ty\u00f6 olisi digitaalisen toimittamisen kautta vienyt viisi kuukautta.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 vuonna voimaan tullut arkistolains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 puolestaan antoi Kansallisarkistolle vapaammat k\u00e4det karsia toimipaikkojaan: Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 ovet sulkeutuvat vuoden lopussa ja H\u00e4meenlinnassa ensi kes\u00e4\u00e4n menness\u00e4. Lakkauttaminen uhkaa my\u00f6s Oulun ja Joensuun yksikk\u00f6j\u00e4. Turussa Kansallisarkisto palvelee asiakkaita kerran kuukaudessa, ja tutkijoille on lis\u00e4ksi viisi itsepalvelup\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4johtaja P\u00e4ivi Happonen perustelee muutoksia asiakask\u00e4yntien v\u00e4henemisell\u00e4 ja m\u00e4\u00e4r\u00e4rahaleikkauksilla. H\u00e4n sanoo, ett\u00e4 vaikka tutkijat on t\u00e4rke\u00e4 asiakasryhm\u00e4, he \u201dmuodostavat kokonaisuutta tarkastellen vain pienen joukon\u201d.<\/p>\n

Jussi Nuorteva: p\u00e4\u00e4johtajan p\u00e4\u00e4t\u00f6svalta on suuri<\/p>\n

Historiantutkijat kertovat, ett\u00e4 ovat yritt\u00e4neet vaikuttaa Kansallisarkiston toimintaan parin vuoden ajan.<\/p>\n

\u2013 Olemme k\u00e4yneet keskusteluja Kansallisarkiston kanssa, esitt\u00e4neet argumentteja. Suomen historiallinen seura on ollut yhteydess\u00e4 ministeri\u00f6\u00f6n. Ei ole ollut mit\u00e4\u00e4n vaikutusta, Kirsi Vainio-Korhonen toteaa.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 el\u00e4kkeelle siirtyv\u00e4n Vainio-Korhosen mukaan muutokset alkoivat nykyisen p\u00e4\u00e4johtajan P\u00e4ivi Happosen kaudella, ja nyt Kansallisarkisto tekee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 kuulematta sidosryhmi\u00e4.<\/p>\n

P\u00e4ivi Happosen mukaan keskustelua tutkijoiden kanssa voidaan k\u00e4yd\u00e4 vasta, kun toimipaikkojen lakkauttamisesta noussut suurin tunnemyrsky on laantunut.<\/p>\n

Teoriassa opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 valvoo Kansallisarkiston toiminnan laillisuutta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4 ei Jussi Nuortevan mukaan ole valvottu, eik\u00e4 oikeusviranomaisten kantaa arkiston linjauksista ole pyydetty.<\/p>\n

\u2013 Aineistojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koskevissa ratkaisuissa Kansallisarkiston p\u00e4\u00e4johtajan p\u00e4\u00e4t\u00f6svalta on suuri, siksi sit\u00e4 olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 valvoa.<\/p>\n

Suomen hallitus pident\u00e4\u00e4 salausaikoja\"Aleksi<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Tammikuussa 2020 Aleksi Mainio selvitti Kansallisarkiston tutkijasalissa Stalinin vainoissa kuolleiden suomalaisten vaiheita. H\u00e4nen mukaansa Ven\u00e4j\u00e4-aineistot ovat Suomen historian tutkimukselle ohittamattomia, ja niiden hankinta on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 kulttuuriteko. Kuva: Jouni immonen \/ Yle<\/p>\n

Samaan aikaan kun p\u00e4\u00e4sy Kansallisarkiston Ven\u00e4j\u00e4-aineistoon takkuaa, hallitus valmistelee lakimuutosta, joka pident\u00e4isi ulkoministeri\u00f6n ja presidentin kanslian asiakirjojen salausaikaa 25 vuodesta 40 vuoteen. Toimia perustellaan<\/a> Suomen turvallisuudella.<\/p>\n

Poliittisen historian tutkija Aleksi Mainio<\/strong> pit\u00e4\u00e4 suunnitelmaa h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Siin\u00e4 haisee kilometrien p\u00e4\u00e4h\u00e4n, ett\u00e4 poliittinen ja virkamieseliitti pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t k\u00e4sitell\u00e4 2000-luvun alun historiaa, Ven\u00e4j\u00e4-suhteita ja niihin liittyneit\u00e4 tapahtumia, Mainio sanoo.<\/p>\n

Suomen historiallinen seura ja Journalistiliitto ovat j\u00e4tt\u00e4neet lakiehdotuksesta kriittiset lausunnot.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kansallisarkisto on rajoittanut p\u00e4\u00e4sy\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 tuotuihin historiallisiin aineistoihin. Muun muassa 1900-luvun alun piirroksia Suomenlinnasta voi katsella vain valvotuissa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":342590,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,29435,71,24,25,28,29,8354,15,18,21,4564,32,19,20,514,16,547,796],"class_list":["post-342589","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-suomi","tag-breaking-news","tag-breakingnews","tag-featured-news","tag-featurednews","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-headlines","tag-kansallisarkisto","tag-kotimaa","tag-latest-news","tag-latestnews","tag-main-news","tag-mainnews","tag-mot","tag-news","tag-otsikot","tag-paauutiset","tag-suomen-historia","tag-suomi","tag-top-stories","tag-topstories","tag-tutkijat","tag-uutiset","tag-venaja","tag-yhteiskunta"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117222137239095487","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/342589","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=342589"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/342589\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/342590"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=342589"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=342589"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=342589"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}