{"id":342701,"date":"2026-09-06T07:58:13","date_gmt":"2026-09-06T07:58:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/342701\/"},"modified":"2026-09-06T07:58:13","modified_gmt":"2026-09-06T07:58:13","slug":"fermentoidut-ruoat-ovat-hyvia-suolistolle-tempe-natto-piima-kefir-ja-5-muuta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/342701\/","title":{"rendered":"Fermentoidut ruoat ovat hyvi\u00e4 suolistolle \u2013 tempe, natto, piim\u00e4, kefir ja 5 muuta"},"content":{"rendered":"

Jos ostoskoristasi l\u00f6ytyy useampi n\u00e4ist\u00e4 suoliston suosikeista, voit onnitella itse\u00e4si.<\/p>\n

\"Tempe<\/p>\n

Tempe on my\u00f6s hyv\u00e4 proteiinin l\u00e4hde. Kuva:\u00a0Shutterstock<\/p>\n

Hapankaalin menekki nousi Suomessa alkuvuodesta<\/a>. Tuote maistui suomalaisille niin hyvin, ett\u00e4 se jopa loppui monista ruokakaupoista.<\/p>\n

Hapankaalin nopeasti noussut suosio perustuu siihen, ett\u00e4 someilmi\u00f6n my\u00f6t\u00e4 yh\u00e4 useampi her\u00e4si sen terveellisyyteen. Hapankaalin terveysvaikutukset taas juontavat juurensa erityisesti valmistustapaan: se on fermentoitu eli nimens\u00e4 mukaan hapatettu.<\/p>\n

Laillistettu ravitsemusterapeutti Reetta Ansela<\/a> kertoi <\/a>aiemmin Me Naisille, ett\u00e4 fermentoidut tuotteet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t paljon hyvi\u00e4 mikrobeja. H\u00e4nen mukaansa suomalaisten kannattaisi sy\u00f6d\u00e4 kaikkea fermentoitua ruokaa enemm\u00e4n.<\/p>\n

\u2013 Suomalaisten ruoka on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 niin steriili\u00e4, ett\u00e4 altistumme mikrobeille liian v\u00e4h\u00e4n, h\u00e4n totesi.<\/p>\n

Laillistettu ravitsemusterapeutti P\u00e4ivi Lassila<\/a> suositteli aiemmin Ilta-Sanomien<\/a> haastattelussa hapankaalia erityisesti \u00e4rtyv\u00e4n suolen oireista k\u00e4rsiville, ja piti muitakin fermentoituja tuotteita terveydelle hy\u00f6dyllisin\u00e4.<\/p>\n

Huffington Postin<\/a> artikkelissa asiantuntijat puolestaan kehuivat fermentoitujen ruokien hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4n jopa aivoterveytt\u00e4. Ruoat, jotka edist\u00e4v\u00e4t ja yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t tervett\u00e4 suolistomikrobiomia, saattavat ehk\u00e4ist\u00e4 tai hidastaa jutun mukaan muistisairauksia.<\/p>\n

Syd\u00e4nliiton<\/a> mukaan fermentoinnin terveyshy\u00f6dyt on yhdistetty elintarvikkeisiin, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t el\u00e4vi\u00e4 mikrobeja. Fermentointi on alkujaan ruoan s\u00e4il\u00f6nt\u00e4tapa, jossa muodostuu maitohappoa ja maitohappobakteerit lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. Esimerkiksi kuumennetut fermentoidut tuotteet eiv\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4 el\u00e4vi\u00e4 mikrobeja.<\/p>\n

El\u00e4vi\u00e4 mikrobeja l\u00f6ytyy esimerkiksi n\u00e4ist\u00e4 tuotteista.<\/p>\n

Hapankaali & kimchi<\/p>\n

Jo mainitun hapankaalin lis\u00e4ksi sen aasialainen versio kimchi on suoliston superruokaa. Kimchin valmistuksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein kiinankaalin lis\u00e4ksi kalakastiketta ja roppakaupalla mausteita, kuten chilijauhetta.<\/p>\n

Piim\u00e4, viili, jogurtti & kefir<\/p>\n

Hapatetut maitotuotteet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t suolistoa hellivi\u00e4 maitohappobakteereja. T\u00e4llaisia ovat esimerkiksi AB-jogurtti, kefir, piim\u00e4 ja viili, listasi Reetta Ansela aiemmin jutussamme.<\/p>\n

\"Kefir<\/p>\n

Kefir eli kefiiri on maitojuoma, joka on yleistynyt Suomessakin. Kuva:\u00a0Shutterstock<\/p>\n

Tempe<\/p>\n

Kuten monelle tutumpi tofu, alun perin Indonesiasta tuleva tempekin on valmistettu soijapavuista.<\/p>\n

Perinteinen tofu ei ole fermentoitua, tempe puolestaan on. Sit\u00e4 l\u00f6ytyy kaupoista usein tofun vierelt\u00e4.<\/p>\n

Miso<\/p>\n

Japanilainen fermentoitu tahna, miso, on noussut suosituksi raaka-aineeksi niin huippu- kuin kotikeitti\u00f6iss\u00e4. Se valmistetaan soijapavuista, riisist\u00e4 tai ohrasta, ja se tuo ruokiin voimakasta umami-makua.<\/p>\n

Misoa voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi n\u00e4in<\/a>.<\/p>\n

\"Miso<\/p>\n

Miso maustaa monet ruoat. Kuva:\u00a0Shutterstock<\/p>\n

Natto<\/p>\n

Nattokin on soijapavuista fermentoimalla valmistettu ruokalaji. Japanilaisen perinneruoan sanotaan olevan avain japanilaisten pitk\u00e4\u00e4n ik\u00e4\u00e4n. Suomessa sit\u00e4 myyd\u00e4\u00e4n joissakin aasialaisissa erikoiskaupoissa.<\/p>\n

Natto kuulostaa<\/a> varsinaiselta ihmeaineelta: se on muun muassa antibakteerinen ja antioksidanttipitoinen, ja sill\u00e4 on havaittu olevan esimerkiksi osteoporoosia ja sy\u00f6p\u00e4\u00e4 ehk\u00e4isevi\u00e4 ominaisuuksia. Natosta eristetty nattokinaasi-entsyymi tehoaa veritulppiin.<\/p>\n

Miksi suolistomikrobiston kannattaa voida hyvin?<\/p>\n

Suolistolla n\u00e4hd\u00e4\u00e4n olevan yh\u00e4 varmemmin yhteys esimerkiksi mielen hyvinvointiin<\/a>.<\/p>\n

My\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 osa elimist\u00f6n immuunij\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 sijaitsee suolistossa. Useissa sairauksissa, kuten tulehduksellisissa suolistosairauksissa, lihavuudessa ja tyypin 2 diabeteksessa on havaittu muutoksia mikrobistossa, kertoo Potilaan l\u00e4\u00e4k\u00e4rilehti<\/a>.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tutkijat selvitt\u00e4v\u00e4t, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin mikrobiston muutokset voisivat olla sairauksien syy.<\/p>\n

L\u00e4hteet: Me Naiset, IS, Huffington Post, Syd\u00e4nliitto, Potilaan l\u00e4\u00e4k\u00e4rilehti, National Library of Medicine<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Jos ostoskoristasi l\u00f6ytyy useampi n\u00e4ist\u00e4 suoliston suosikeista, voit onnitella itse\u00e4si. Tempe on my\u00f6s hyv\u00e4 proteiinin l\u00e4hde. Kuva:\u00a0Shutterstock Hapankaalin…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":342702,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,34,32,167],"class_list":["post-342701","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-terveys","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-health","tag-ilta-sanomat","tag-suomi","tag-terveys"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117223038537219067","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/342701","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=342701"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/342701\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/342702"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=342701"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=342701"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=342701"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}