![\"Jako](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/xO8bZ-0pj1Ag1lWYXAWhoH5CNnI.jpg\")
<\/a><\/p>\nJako meihin ja muihin n\u00e4kyy my\u00f6s kanojen k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4. Kuvituskuva.\u00a0Kuva: Petteri Kivim\u00e4ki<\/p>\n
<\/p>\n
Pihakanalaamme kuoriutui kes\u00e4ll\u00e4 tipuja muutamaankin otteeseen. Onnen lahjat eiv\u00e4t menneet kuitenkaan tasan. Kolme mustaa tipua pit\u00e4\u00e4 tiiviisti yht\u00e4. Ne v\u00e4istelev\u00e4t aikuisia kanoja \u2013 etenkin pienempien tipujen emoa, joka nokkaisee \u00e4k\u00e4isesti, jos ne osuvat l\u00e4helle. N\u00e4m\u00e4 kolme kuoriutuivat hautomakoneessa, kun ei ilmaantunut halukasta hautojaa. <\/p>\n
Jako meihin ja muihin ei rajoitu siis vain ihmisten maailmaan. Tipujen kesken vallitsee kuitenkin solidaarisuus: illan tullen kaikki tiput ovat yhdess\u00e4 l\u00e4mp\u00f6lampun alla. L\u00e4heisyys ja l\u00e4mp\u00f6 ovat niille t\u00e4rkeit\u00e4.<\/p>\n
Ihmist\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole tarkoitettu selvi\u00e4m\u00e4\u00e4n yksin. Siksi meill\u00e4 on yhteiskunta. Tosin yhteiskunnan palvelut ovat heikentyneet 15 vuotta jatkuneen taloudellisen matalasuhdanteen aikana. On hyv\u00e4 kysymys, millaiseen hyvinvointiin meill\u00e4 on jatkossa varaa.<\/p>\n
Hallituksen leikkaukset valtion budjetista t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t talouden tasapainottamiseen, sill\u00e4 valtion velan nopea paisuminen uhkaa yhteist\u00e4 tulevaisuutta. Mutta yht\u00e4 lailla kipe\u00e4t leikkaukset heikoimpien toimeentulosta ovat heille uhka.<\/p>\n
Lahden torilla vietettiin viime viikolla diakonian p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Sen aluksi professori Heikki Hiilamo totesi puheessaan, ett\u00e4 Suomi sijoittuu joillakin mittareilla Euroopan h\u00e4nt\u00e4p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Tilanne on meille uusi. Olemmehan tottuneet olemaan yleens\u00e4 k\u00e4rjess\u00e4. Ty\u00f6tt\u00f6myydess\u00e4 ja terveyspalveluiden saatavuudessa Suomi on toiseksi viimeisen\u00e4. <\/p>\n
H\u00e4nt\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olemme my\u00f6s syntyvyydess\u00e4, sek\u00e4 nuorten itsemurhien ja yksin\u00e4isyyden luvuissa. N\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6t lienev\u00e4t toisistaan riippuvaisia. Liian moni joutuu selvi\u00e4m\u00e4\u00e4n ilman aikuisen tukea.<\/p>\n
L\u00e4himm\u00e4isyys ei tunne rajoja.<\/p>\n
Diakonia on kirkon el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluvaa l\u00e4himm\u00e4isen rakkautta ja tekoja. 1990-luvun lamassa syntyi kirkon toimintamuotoja vastaamaan h\u00e4t\u00e4\u00e4n. Ruokapankit antavat apua n\u00e4lk\u00e4\u00e4n, talous- ja velkaneuvonta rahahuoliin.<\/p>\n
Tulevana viikonloppuna vietet\u00e4\u00e4n l\u00e4himm\u00e4isen sunnuntaita. Tavallinen arkipyh\u00e4 on noussut yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi, samalla kun l\u00e4himm\u00e4isist\u00e4 on tullut kauimmaisia. <\/p>\n
Er\u00e4s mies kysyi Jeesukselta: \u201dKuka on minun l\u00e4himm\u00e4iseni?\u201d Vastaukseksi Jeesus kertoi tarinan. Halveksittuun v\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n, samarialaisiin kuuluva auttoi hyvinvoivaan enemmist\u00f6\u00f6n kuuluvaa. Kyseinen v\u00e4hemmist\u00f6 on monille t\u00e4n\u00e4\u00e4n vieras. Etenkin nuorille kertomusta Laupiaasta samarialaisesta on avattava.<\/p>\n
Parikymment\u00e4 vuotta sitten rippikoulussa nuoret saivat tehd\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4n, jossa Laupias samarialainen oli siirretty t\u00e4h\u00e4n aikaan. Poikaporukka teki vauhdikkaan n\u00e4ytelm\u00e4n, jossa gangsterit ry\u00f6stiv\u00e4t tiell\u00e4 kulkijan ja pieksiv\u00e4t henkihieveriin. Kalliita laatuautoja ajoi pys\u00e4htym\u00e4tt\u00e4 tien penkalla viruvan ohi. Sitten paikalle tuli ruosteinen Samara ja ladakuski pys\u00e4htyi auttamaan. <\/p>\n
Poikien n\u00e4ytelm\u00e4 laupiaasta Samarasta on j\u00e4\u00e4nyt mieleeni. L\u00e4himm\u00e4isyys ei tunne rajoja, sill\u00e4 jokainen voi olla vuorollaan autettava tai auttaja.<\/p>\n
Kirjoittaja on kentt\u00e4piispa evp., Salpaussel\u00e4n kappalainen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Iltaisin tiput ker\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t l\u00e4mp\u00f6pumpun alle, vaikka p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 ne hakeutuvat eri porukoihin, kirjoittaa Pekka S\u00e4rki\u00f6 kolumnissaan. Jako meihin ja…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":34278,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[33,31,30,118,32,119],"class_list":{"0":"post-34277","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-science","12":"tag-suomi","13":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/34277","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=34277"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/34277\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/34278"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=34277"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=34277"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=34277"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}