{"id":342993,"date":"2026-09-06T16:27:13","date_gmt":"2026-09-06T16:27:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/342993\/"},"modified":"2026-09-06T16:27:13","modified_gmt":"2026-09-06T16:27:13","slug":"maailma-uppoaa-yha-syvemmalle-velkaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/342993\/","title":{"rendered":"Maailma uppoaa yh\u00e4 syvemm\u00e4lle velkaan"},"content":{"rendered":"<p class=\"article-body mb-(--paragraph-margin-b) px-nof-16\">Kerrankin Suomi on maailmanlaajuisessa trendiss\u00e4 tiukasti mukana. Maailman maat velkaantuvat eik\u00e4 loppua n\u00e4y. Velkaantuminen tulee todenn\u00e4k\u00f6isesti vain kiihtym\u00e4\u00e4n. Velkaantuminen kun on poliittisesti paljon kivuttomampaa kuin velkaantumisen lopettaminen.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-(--paragraph-margin-b) px-nof-16\">Velka ei ole ongelma, jos talous kasvaa kovempaa tahtia kuin velka. L\u00e4hes kaikissa velkaantuvissa maissa kasvu kuitenkin j\u00e4\u00e4 velan kyydist\u00e4. Velan kasvu voi olla siedett\u00e4v\u00e4\u00e4 my\u00f6s siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 sill\u00e4 luodaan todistettavasti tulevaisuuden kasvua tai estet\u00e4\u00e4n menojen kasvua tulevina vuosina.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-(--paragraph-margin-b) px-nof-16\">Yhdysvallat ei t\u00e4yt\u00e4 n\u00e4it\u00e4 lievent\u00e4vi\u00e4 kriteerej\u00e4. Maan velka vastaa summaa, joka ylitt\u00e4\u00e4 jo Yhdysvaltain bruttokansantuotteen. Ja kun bkt on valtava, on velkakin valtava. Samalla my\u00f6s velanhoitokulut ovat valtavat. Maa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 presidentti Donald Trumpin johdolla rahaa p\u00e4\u00e4tt\u00f6miin tarkoitusperiin. Sota Irania vastaan on valtavan kallista eik\u00e4 tuota mit\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 Yhdysvaltain taloudelle.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-(--paragraph-margin-b) px-nof-16\">Monet Trumpin kotimaan hankkeet ovat kalliita ja turhia. H\u00e4n v\u00e4itt\u00e4\u00e4 hankkivansa tuontimailta tuloja velkaantumisen vastikkeeksi erilaisilla tuontiin kohdistuvilla veroilla ja tulleilla. Ensi sijassa niiden maksajat ovat kuitenkin tavallisia amerikkalaisia. Tilannetta korjaavia verojen korotuksia ei Trumpin aikana tule.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-(--paragraph-margin-b) px-nof-16\">Yhdysvaltojen velkaantuminen ei edes pienenn\u00e4 tulevaisuuden menoja. Ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan lis\u00e4\u00e4 menoja niin Yhdysvalloissa kuin muuallakin maailmassa. Trump satsaa teollisuus- ja talouspolitiikkaan, joka ennemminkin kiihdytt\u00e4\u00e4 ilmastonmuutosta kuin auttaa maataan joko taistelemaan sit\u00e4 vastaan tai sopeutumaan muutokseen.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-(--paragraph-margin-b) px-nof-16\">Yhdysvaltojen pelastus on se, ett\u00e4 maan talous on maailman suurin, ja dollari on edelleen maailman reservivaluutta. Dollarin kysynt\u00e4 on yh\u00e4 vahvaa, mik\u00e4 pit\u00e4\u00e4 velkojen korot kurissa. Silti tilanne k\u00e4y kaiken aikaa vaarallisemmaksi. Ennen finanssikriisi\u00e4 kaikki olivat tiet\u00e4vin\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 amerikkalaisille arvopapereille, niiden vakuuksille ja maan pankeille ei voi k\u00e4yd\u00e4 pahasti \u2013 koska neh\u00e4n olivat amerikkalaisia ja dollarin suojassa. Tiet\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t tienneet.<\/p>\n<blockquote class=\"citation p-(--citation-padding) border-y-(length:--citation-border-width) border-y-(color:--citation-border-color)\">\n<p>Ranska on suuri huoli Euroopassa.<\/p>\n<\/blockquote>\n<p class=\"article-body mb-(--paragraph-margin-b) px-nof-16\">Yhdysvallat voi hallita dollariaan, mutta maan p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t hallitse globaaleja mielialoja. Finanssikriisi\u00e4 pohjustanut subprime-kriisi oli rahoituslaitosten ja lainoittajien keskuuteen levinnyt uskottavuuskriisi, jonka alla oli oikeaa taloudellista m\u00e4t\u00e4\u00e4 vain lusikallinen. Yhdysvallatkaan ei tartunnalta s\u00e4\u00e4stynyt, vaan suojaus petti ilman ennakkovaroitusta.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-(--paragraph-margin-b) px-nof-16\">Dollari on ollut suojasatama, mutta valtionlainojen korot nousevat kaikkialla ja Trumpin m\u00f6l\u00e4ytykset heiluttelevat herkistyneess\u00e4 mielialassa ja nousevien korkojen aikana yh\u00e4 helpommin korkoja.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-(--paragraph-margin-b) px-nof-16\">Ilmaston l\u00e4mpenemisen vastainen kamppailu ja l\u00e4mpenemisen aiheuttamat tuhot kasvattavat julkisen rahan tarvetta kaikkialla. Euroopassa menot kasvavat my\u00f6s puolustusinvestointien vuoksi.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-(--paragraph-margin-b) px-nof-16\">Euroopan maista huolestuttavinta kehitys on Ranskassa. Velkasuhde voi olla esimerkiksi Kreikassa pahempi, mutta Ranska on euroalueen kakkostalous ja potentiaalinen poliittinen kriisipes\u00e4ke. Ranskan p\u00e4\u00e4tt\u00e4jill\u00e4 ei tunnu olevan kykyj\u00e4, haluja eik\u00e4 uskallusta muuttaa velkaantumisen kurssia mill\u00e4\u00e4n tavalla.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-(--paragraph-margin-b) px-nof-16\">Britannian tilanne ei ole helpompi. Sen velkasuhde l\u00e4hentelee Ranskan lukemia. Britannia k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yli 100 miljardia vuodessa velkojen korkoihin, eik\u00e4 punta ole yht\u00e4 vahva turva kuin euro tai dollari. Kiina on todella syv\u00e4ll\u00e4 veloissa ja Japanin lainakorot nousevat, koska kasvu on hitaampaa kuin velkaantuminen.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-(--paragraph-margin-b) px-nof-16\">Velkakriisi on spekulaationa sukua sille, jota Suomessakin harrastetaan, kun Ven\u00e4j\u00e4n tulevaisuutta pohditaan. Ven\u00e4j\u00e4n taloutta ei uhkaa mik\u00e4\u00e4n \u2013 kunnes silt\u00e4 vaan putoaa pohja. Kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole luotettavaa kuvaa siit\u00e4, milloin se tapahtuisi ja mit\u00e4 se k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarkoittaisi. Mutta p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 ollaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kerrankin Suomi on maailmanlaajuisessa trendiss\u00e4 tiukasti mukana. Maailman maat velkaantuvat eik\u00e4 loppua n\u00e4y. Velkaantuminen tulee todenn\u00e4k\u00f6isesti vain kiihtym\u00e4\u00e4n.&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":342994,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,46,32,78],"class_list":["post-342993","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-talous","tag-business","tag-economy","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-helsingin-sanomat","tag-suomi","tag-talous"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117225039164228443","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/342993","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=342993"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/342993\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/342994"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=342993"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=342993"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=342993"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}