Donut Lab on mittauttanut kohuakkunsa VTT:ll\u00e4 ja julkisti pitk\u00e4\u00e4n kaivatun tuloksen. Selvitimme akkuasiantuntijan kanssa, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 mittaus tarkoittaa ja mit\u00e4 se ei tarkoita. Lopputulos ei n\u00e4yt\u00e4 Donut Labin kannalta hyv\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n
Kohuyhti\u00f6 Donut Lab on julkistanut uuden VTT:ll\u00e4 tehdyn mittaustestin kiinte\u00e4n olomuodon akulleen, jossa akun energiatiheydeksi todetaan 409 Wh\/kg. Tulos vastaa Donut Labin jo tammikuussa 2026 CES-messuilla kertomaa energiatiheytt\u00e4 yhti\u00f6n ihmeakulle.<\/p>\n
Akun energiatiheytt\u00e4 mittaavaa testi\u00e4 odotettiin Donut Labilta jo kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ensimm\u00e4isten VTT-mittauksien aikaan. Syyst\u00e4 tai toisesta yhti\u00f6 julkistaa energiatiheysmittauksen kennolleen vasta nyt.<\/p>\n
Yli 400 Wh\/kg energiatiheys on vaikuttava suoritus mille tahansa akkukennolle, mutta vastaavia lukemia on toki jo n\u00e4hty muidenkin valmistajien kennoissa t\u00e4h\u00e4n asti.<\/p>\n
Donut Lab uskoo omaan tuotteeseensa vahvasti, eik\u00e4 julkisesti per\u00e4\u00e4nny aiemmista v\u00e4itteist\u00e4\u00e4n lainkaan.<\/p>\n
\u2013 T\u00e4m\u00e4np\u00e4iv\u00e4inen mittaustulos ja muut kev\u00e4\u00e4n aikana todistetut ominaisuudet eiv\u00e4t vain kerro Donut Batteryn olevan poikkeuksellinen innovaatio. Ne kuvastavat my\u00f6s teknologiamme rajattomia mahdollisuuksia, joita voimme lis\u00e4t\u00e4 verrattain kevyill\u00e4 optimoinneilla. Olemme lanseerauksen j\u00e4lkeen keskittyneet seuraavan sukupolven kennojen valmistamiseen ja aiomme skaalata niiden tuotannon teolliseen mittakaavaan, kertoo Donut Labin toimitusjohtaja Marko Lehtim\u00e4ki<\/strong> <\/strong>yhti\u00f6n tiedotteessa.<\/p>\n Mit\u00e4 nyt on tarkalleen testattu?<\/p>\n VTT:n mittauksissa k\u00e4ytetty pussikenno on nimetty DL6:ksi, ja VTT:n raportissa sit\u00e4 kutsutaan Donut Battery V1.5:ksi. Toisin sanoen kenno on eri kuin aiemmissa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 tehdyiss\u00e4 mittauksissa.<\/p>\n T\u00e4llaiselle kennolle suoritettiin VTT:ll\u00e4 energiatiheysmittaus. Kuvankaappaus \/ VTT<\/p>\n Donut Labin tiedotteen mukaan testin alussa kenno punnittiin ja mitattiin. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen akku ladattiin t\u00e4yteen ja purettiin 25 l\u00e4mp\u00f6asteessa koko kennon k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevaa j\u00e4nnitealuetta hy\u00f6dynt\u00e4en.<\/p>\n Lis\u00e4ksi Donut Labin tiedotteessa kerrottiin aiemmin toisen itsen\u00e4isen tutkimuslaitoksen (Intertek) tekemist\u00e4 testeist\u00e4 yhti\u00f6n akuille. N\u00e4it\u00e4 ovat testi, jossa akun todetaan todella olevan rakenteeltaan bipolaarinen, ja kolmas testi, jossa akun l\u00e4pi on ly\u00f6ty naula.<\/p>\n Bipolaarinen akun rakenne on juuri se, joka on aiemmissa Donut Labin ymp\u00e4rille tehdyiss\u00e4 selvityksiss\u00e4 kytketty Nordic Nanoon ja etenkin saksalaisen CT-Coatingin nanopastateknologiaan.<\/p>\n Todistaa energiatiheyden, ei juuri muuta<\/p>\n Kysyimme akkutohtorinakin tunnetulta Sein\u00e4joen ammattikorkeakoulun koulutus- ja kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Juho Heiskalta<\/strong>, onko VTT:n mittaukset suoritettu niin kuin akkutestej\u00e4 yleens\u00e4 riippumattomilla mittauslaitoksilla tehd\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Heiska uskoo mittauksissa k\u00e4ytetyn kennon oikeasti olevan energiatiheydelt\u00e4\u00e4n yli 400 Wh\/kg.<\/p>\n \u2013 Kyll\u00e4 tuon kennon energiatiheys on varmasti se 400 Wh\/kg<\/p>\n VTT:n mittausmetodeihin Heiska ei puutu, mutta kuten kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2026 VTT:ll\u00e4 suoritetuissa testeiss\u00e4, on Donut Labin ohjeistus mittauksille hyvin kapea.<\/p>\n \u2013 Mielest\u00e4ni mittauksia ei ole tehty asiallisesti, koska on tehty vain kaksi sykli\u00e4, ei n\u00e4ytet\u00e4 j\u00e4nnitek\u00e4yr\u00e4\u00e4 tai edes kerrota kapasiteettia, painoa tai kennon kokoa, Heiska kritisoi mittauksia.<\/p>\n Testiss\u00e4 k\u00e4ytetyst\u00e4 kennosta puuttuvat nyt siis ne toiset perusm\u00e4\u00e4rittelyt, joita uusille akkukennoille yleens\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 testiss\u00e4 kennolle on tehty hyvin kapea-alainen ja yksitt\u00e4ist\u00e4 osa-aluetta kuvaileva mittaus. Heiska korostaa sit\u00e4, ett\u00e4 nyt t\u00e4m\u00e4n todistetusti 400 Wh\/kg ylt\u00e4v\u00e4n kennon pit\u00e4isi osoittaa my\u00f6s kaikki muut Donut Labin v\u00e4itteet todeksi.<\/p>\n \u2013 Tuollaisia 400 Wh\/kg kaupallisia kennoja on jo olemassa paljonkin. Ei kukaan pit\u00e4nyt yksin 400 Wh\/kg lukemaa mahdottomana saavuttaa, vaan yhdistettyn\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kyseinen lukema kaikkiin muihin Donut Labin esitt\u00e4miin lupauksiin, Heiska avaa ongelmaa.<\/p>\n Bipolaariakku mullistaa alan<\/p>\n Donut Lab kutsuu bipolaarikennojaan akkuteknologian seuraavan generaation kennoiksi.<\/p>\n Tiedotteessa Donut Lab avaa Bipolar-kennot n\u00e4in:<\/p>\n \u2013 Tutkimuksessa Intertek l\u00f6ysi useita s\u00e4hk\u00f6kemiallisia kerroksia sarjaan kytkettyin\u00e4 yhden kennon sis\u00e4lt\u00e4. Jaetut metallikalvot toimivat elektrodeina kerrosten molemmin puolin. Kyseess\u00e4 on bipolaarinen kennorakenne, jossa korkeampi j\u00e4nnite muodostetaan kennon sis\u00e4ll\u00e4 sarjaan kytkettyjen kerrosten avulla sen sijaan, ett\u00e4 erillisi\u00e4 kennoja kytkett\u00e4isiin ulkoisesti sarjaan, tiedotteessa kerrotaan.<\/p>\n Donut Labin tekninen johtaja Ville Piippo<\/strong> kertoo tiedotteessa, ett\u00e4 nimenomaan t\u00e4m\u00e4 bipolaarinen rakenne todistaa akun olevan kiinte\u00e4n olomuodon akku.<\/p>\n \u2013 Bipolaaristen kennojen valmistus on itsess\u00e4\u00e4n jopa yht\u00e4 suuri harppaus kuin siirtyminen tavallisista litiumioniakuista kiinte\u00e4olomuotoisiin, Marko Lehtim\u00e4ki kehuu tiedotteessa rakenteen mullistavuutta.<\/p>\n Kennot eiv\u00e4t t\u00e4sm\u00e4\u00e4<\/p>\n Pyysimme Heiskalta my\u00f6s kommentteja Intertekill\u00e4 tehtyihin testeihin bipolaariakusta. Heiska ei kiinnit\u00e4 niink\u00e4\u00e4n huomiota bipolaariakun rakenteen mullistavuuteen, vaan eri testien akkukennojen j\u00e4nnitteisiin ja ulkomuotoon sek\u00e4 siihen, ett\u00e4 jokainen testi on tehty eri kennolla.<\/p>\n \u2013 Purkututkimuksen ja naulatestin kennot ovat jo p\u00e4\u00e4lt\u00e4p\u00e4in aivan eri n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 kuin VTT:n energiatiheystestin kenno, ja sekin oli raportin mukaan uusi versio, eri kuin kaikissa aiemmissa testeiss\u00e4 k\u00e4ytetyt, Heiska aloittaa.<\/p>\n \u2013 T\u00e4m\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n kuin auto, jonka huippunopeus mitattaisiin yhdell\u00e4 autolla, kulutus toisella ja kolarikest\u00e4vyys kolmannella, ja lopuksi kaikki luvut liimattaisiin saman auton esitteeseen. Yksik\u00e4\u00e4n Donut Labin kenno ei ole osoittanut kahta luvattua ominaisuutta samaan aikaan, Heiska alleviivaa pointtiaan.<\/p>\n Kuvassa vasemmalla VTT:ll\u00e4 testattu Donut Labin kenno, josta mitattiin 400 Wh\/kg energiatiheys. Oikealla on kenno, jolle tehtiin naulatesti. Eiv\u00e4t n\u00e4yt\u00e4 samalta. Kuvankaappaus \/ Intertek-testiraportti, Kuvankaappaus \/ VTT-testiraportti<\/p>\n Kennoj\u00e4nnitteet eiv\u00e4t t\u00e4sm\u00e4\u00e4<\/p>\n Heiska on pureksinut eri Donut Labin akuille suoritetuista testeist\u00e4 havainnot, joiden mukaan eri testeiss\u00e4 k\u00e4ytetyt akut eiv\u00e4t yksinkertaisesti voi olla samasta akusta.<\/p>\n \u2013 Toinen ongelma l\u00f6ytyy avatusta kennosta. Donut Labin mukaan naulatestin kenno oli t\u00e4yteen ladattu, ja sen j\u00e4nnite oli noin 12 volttia. Purkukuvista n\u00e4kyy, ett\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4 on pino, karkeasti 8\u201312 kerrosta p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in, jolloin yhden kerroksen j\u00e4nnitteeksi j\u00e4\u00e4 noin 1\u20131,5 volttia. Tavallinen t\u00e4yteen ladattu litiumkenno on j\u00e4nnitteelt\u00e4\u00e4n yli nelj\u00e4 volttia, Heiska py\u00f6rittelee eri testeist\u00e4 kerrottuja mittausarvoja.<\/p>\n Heiska palaa perusmatematiikkaan, miksi kennoista kerrotut tiedot eiv\u00e4t t\u00e4sm\u00e4\u00e4.<\/p>\n \u2013 Akun energia on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 j\u00e4nnite kertaa kapasiteetti, joten n\u00e4in matalalla j\u00e4nnitteell\u00e4 toimivan kemian pit\u00e4isi olla kapasiteetiltaan aivan ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6n ylt\u00e4\u00e4kseen luvattuun 400 wattituntiin kilolta. Sellaista kemiaa ei tunneta, Heiska paaluttaa.<\/p>\n Heiskan mukaan VTT-kennon ja bipolar- sek\u00e4 naulatestiss\u00e4 olevien kennojen samankaltaisuus on l\u00e4hes mahdottomuus:<\/p>\n \u2013 Ja t\u00e4m\u00e4 kytkeytyy suoraan siihen uuteen energiatiheystulokseen. VTT:n testaama kenno ladattiin 4,25 volttiin. Jos sen sis\u00e4ll\u00e4 on samaa kemiaa kuin avatussa kennossa, niin VTT:n kennonkin t\u00e4ytyy olla sis\u00e4lt\u00e4 pieni pino, 3\u20134 kerrosta sarjassa, koska muuten j\u00e4nnitteet eiv\u00e4t t\u00e4sm\u00e4\u00e4, Heiska jatkaa.<\/p>\n Heiska ei n\u00e4e kuin kaksi vaihtoehtoa:<\/p>\n \u2013 Joko VTT:n kenno on samaa tekniikkaa ja sekin on monikerrospino, jonka kerrosj\u00e4nnite on kaukana kaikista tunnetuista akkukemioista, tai sitten se on kokonaan eri kemiaa, jolloin naulatesti ja purkututkimus eiv\u00e4t kerro sen turvallisuudesta tai rakenteesta yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Kummassakaan tapauksessa n\u00e4m\u00e4 testit eiv\u00e4t muodosta yht\u00e4 tarinaa samasta akusta.<\/p>\n Miss\u00e4 on l\u00e4mp\u00f6piikki?<\/p>\n Donut Labin kolmannessa testiss\u00e4, joka oli my\u00f6s tehty Intertekill\u00e4 Ruotsissa, oli ly\u00f6ty naula akkukennosta l\u00e4pi. T\u00e4m\u00e4nkin testin on tarkoitus osoittaa, ett\u00e4 kenno on kiinte\u00e4\u00e4 olomuotoa, koska se ei k\u00e4ytt\u00e4ydy kuin perinteinen litiumionikenno.<\/p>\n Kuvan kennolle Donut Lab oli teett\u00e4nyt naulatestin. Mittauksien mukaan akusta ei vapautunut l\u00e4mp\u00f6\u00e4 juuri ollenkaan. Kuvankaappaus \/ Intertek<\/p>\n Heiska kiinnitt\u00e4\u00e4 naulatestiss\u00e4 erityisesti huomiota siihen, miten kennon l\u00e4mp\u00f6tila k\u00e4ytt\u00e4ytyi naulatestin aikana:<\/p>\n \u2013 Kun t\u00e4yteen ladattu akku l\u00e4vistet\u00e4\u00e4n naulalla, sen koko energia purkautuu l\u00e4mm\u00f6ksi, ja pieni pussikenno kuumenee reilusti, usein vaarallisesti, Heiska taustoittaa.<\/p>\n \u2013 T\u00e4ss\u00e4 testiss\u00e4 naula j\u00e4tettiin kennoon y\u00f6n yli, ja l\u00e4mp\u00f6tila liikkui koko aikana alle asteen. Se on fysiikan kielell\u00e4 suora viesti: kennossa ei ollut energiaa mainittavaksi asti.<\/p>\n Heiskan mielest\u00e4 kennossa ei voi olla juuri yht\u00e4\u00e4n energiaa, koska l\u00e4mp\u00f6tilamuutosta ei mittauksissa tapahtunut. Donut Lab kuitenkin kertoo, ett\u00e4 akku oli ennen testi\u00e4 ladattu t\u00e4yteen:<\/p>\n \u2013 Intertekin raportti toteaa poikkeamana, ettei laboratorio ladannut kennoa ennen testi\u00e4, joten kennon varaustila on yksin Donut Labin oman ilmoituksen varassa. Yhti\u00f6 kertoo videollaan kennon olleen t\u00e4yteen ladattu. Jos t\u00e4m\u00e4 pit\u00e4\u00e4 paikkansa, l\u00e4mp\u00f6mittaus kertoo t\u00e4yden kennon koko energiasis\u00e4ll\u00f6n, ja se oli murto-osa luvatusta, Heiska avaa akun k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4.<\/p>\n Karu yhteenveto<\/p>\n Jos Heiskan kaikki huomiot lasketaan yhteen, on h\u00e4nen analyysins\u00e4 selv\u00e4. Donut Labin tuoreessa tiedotteessa esitetyt testit eiv\u00e4t voi olla yhdest\u00e4 ja samasta kennosta. Heiska vet\u00e4\u00e4 asian yhteen n\u00e4in:<\/p>\n \u2013 Testit on tehty eri kennoilla, avatun kennon j\u00e4nnite on v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 suuruusluokkaa v\u00e4itetylle suorituskyvylle, ja naulatestin l\u00e4mp\u00f6data kertoo, ett\u00e4 testatussa kennossa oli energiaa murto-osa luvatusta, jos yhti\u00f6n omaan ilmoitukseen varaustilasta on uskominen.<\/p>\n Uusia mittaustuloksia on siis vaikea pit\u00e4\u00e4 mill\u00e4\u00e4n lailla merkitt\u00e4vin\u00e4, ennen kuin Donut Lab pystyy todistamaan yhden ja saman kennon kykenev\u00e4n heid\u00e4n kaikkiin v\u00e4itteisiins\u00e4.<\/p>\n Donut Labin kommentti<\/p>\n Olemme l\u00e4hett\u00e4neet Donut Labin toimitusjohtaja Marko Lehtim\u00e4elle tiedustelun, ett\u00e4 ovatko VTT:n ja Intertekin mittauksissa k\u00e4ytetyt kennot samankaltaisia kesken\u00e4\u00e4n, ja onko niiden kemiat yht\u00e4l\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n Lehtim\u00e4ki ei ole toistaiseksi vastannut Kauppalehden kysymyksiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Donut Lab on mittauttanut kohuakkunsa VTT:ll\u00e4 ja julkisti pitk\u00e4\u00e4n kaivatun tuloksen. Selvitimme akkuasiantuntijan kanssa, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 mittaus tarkoittaa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":343062,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[76],"tags":[35,79,77,33,31,30,603,32,78,487,472,4744,28908],"class_list":["post-343061","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-talous","tag-24h","tag-business","tag-economy","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-korkeakoulu","tag-suomi","tag-talous","tag-teknologia-yleista","tag-tutkimus","tag-tutkimuslaitokset","tag-vtt-group"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117225448207773514","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/343061","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=343061"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/343061\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/343062"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=343061"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=343061"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=343061"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}