{"id":343195,"date":"2026-09-06T22:09:14","date_gmt":"2026-09-06T22:09:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/343195\/"},"modified":"2026-09-06T22:09:14","modified_gmt":"2026-09-06T22:09:14","slug":"tama-on-maailman-korkein-pato","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/343195\/","title":{"rendered":"T\u00e4m\u00e4 on maailman korkein pato"},"content":{"rendered":"

Voimalan kaikkiaan nelj\u00e4st\u00e4 tuotantoyksik\u00f6st\u00e4 kolme on k\u00e4ynnistetty ja liitetty s \u00e4hk\u00f6verkkoon. <\/p>\n

\"\"\/\"\"\/<\/p>\n

T\u00e4lt\u00e4 j\u00e4ttipato n\u00e4ytti rakennusvaiheessa. Kiinassa Sichuan maakunnassa sijaitsevaa Shuangjiangkoun vesivoimalaa on rakennettu vuodesta 2008. Lu Youyi<\/p>\n

Kiinassa Sichuanin maakunnassa otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vesivoimalaa, jossa sijaitsee maailman korkein pato. Nyt voimalan kaikkiaan nelj\u00e4st\u00e4 tuotantoyksik\u00f6st\u00e4 kolme on k\u00e4ynnistetty ja liitetty s\u00e4hk\u00f6verkkoon, uutisoi Tekniikka&Talous-lehti<\/a>.<\/p>\n

Shuangjiangkoun vesivoimalan pato on 315 metri\u00e4 korkea. Patoaltaaseen mahtuu kerrallaan 2,9 miljardia kuutiometri\u00e4 vett\u00e4.<\/p>\n

Vesivoimalan kaikkien nelj\u00e4n turbiinin yhteenlaskettu teho on 2\u202f000 megawattia.<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4 Tekniikka&Taloudesta:<\/strong><\/p>\n

Vesivoimalan turbiinit ovat Francis-tyypin reaktioturbiineja, jotka toimivat kokonaan veden alla. Reaktioturbiinien toiminta perustuu paine-eroon, joka muodostuu turbiiniin virtaavan ja sielt\u00e4 poistuvan veden v\u00e4lille. Francis-turbiinissa vesi kulkee juoksupy\u00f6r\u00e4n ulkokeh\u00e4lt\u00e4 sis\u00e4keh\u00e4lle ja poistuu juoksupy\u00f6r\u00e4n keskelt\u00e4.<\/p>\n

Francis-turbiinin lis\u00e4ksi reaktioturbiineihin kuuluu Suomessakin yleinen Kaplan-turbiini, joka soveltuu erityisen hyvin matalan putouskorkeuden voimalaitoksiin.<\/p>\n

Shuangjiangkoun vesivoimalan patoa alettiin rakentaa vuonna 2008. Kyseess\u00e4 on maapato, jonka pengerrys on rakennettu tiivistetyst\u00e4 kiviaineksesta.<\/p>\n

Koska voimala sijaitsee vuoristoisella alueella, jossa on talvisin kovia pakkasia, rakennuskaudet ovat olleet verrattain lyhyit\u00e4.<\/p>\n

Voimalan ensimm\u00e4inen tuotantoyksikk\u00f6 otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kes\u00e4kuussa. Nyt voimalassa on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kaksi tuotantoyksikk\u00f6\u00e4 lis\u00e4\u00e4. Kun nelj\u00e4s ja viimeinen yksikk\u00f6 otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, voimalan arvioidaan tuottavan vuosittain noin 7,7 terawattituntia (TWh) s\u00e4hk\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4 Tekniikka&Taloudesta:<\/strong><\/p>\n

FAKTATYleiset vesiturbiinityypit<\/p>\n

Vesiturbiinit voidaan jakaa reaktioturbiineihin ja impulssiturbiineihin riippuen siit\u00e4, muodostuuko turbiinin juoksupy\u00f6r\u00e4n sis\u00e4\u00e4nmenon ja ulostulon v\u00e4lille paine-ero.<\/p>\n

Impulssiturbiinien juoksupy\u00f6r\u00e4 sijaitsee avoimessa tilassa. Impulssiturbiineissa paine-energia muutetaan liike-energiaksi jo suuttimessa, josta voimakas vesisuihku ohjataan turbiinin juoksupy\u00f6r\u00e4\u00e4n. Juoksupy\u00f6r\u00e4 alkaa py\u00f6ri\u00e4, kun vesisuihku iskeytyy siihen ja py\u00f6r\u00e4n siivet muuttavat virtauksen suuntaa.<\/p>\n

Reaktioturbiinit voidaan sijoittaa kokonaan veden alle. Reaktioturbiinien toiminta perustuu paine-eroon, joka muodostuu turbiinin juoksupy\u00f6r\u00e4\u00e4n virtaavan ja sielt\u00e4 poistuvan veden v\u00e4lille. Py\u00f6rimisliike syntyy sek\u00e4 veden suorasta iskusta ett\u00e4 juoksupy\u00f6r\u00e4ss\u00e4 tapahtuvasta veden paineen laskusta.<\/p>\n

Vertailun vuoksi kerrottakoon, ett\u00e4 Suomessa s\u00e4hk\u00f6n kokonaisk\u00e4ytt\u00f6 oli vuonna 2025 noin 85 terawattituntia<\/a>. N\u00e4iden lukujen perusteella Shuangjiangkoun vesivoimala voisi yksin\u00e4\u00e4n kattaa reilut yhdeks\u00e4n prosenttia suomalaisten s\u00e4hk\u00f6n kokonaisk\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Kiinassa vesivoimaa on rakennettu viime vuosina paljon. Kes\u00e4kuun lopussa asennetun vesivoiman kokonaiskapasiteetti oli 454 miljoonaa kilowattia eli 454 gigawattia. Kokonaisuuteen kuuluu sek\u00e4 perinteist\u00e4 vesivoiman tuotantoa ett\u00e4 pumppuvoimalaitoksia.<\/p>\n

Tekniikka&Talous on aiemmin kertonut esimerkiksi Tiibetin kaakkoisosiin Himalajan alueelle Yarlung Tsangpo -joelle rakennettavasta j\u00e4ttim\u00e4isest\u00e4 vesivoimalasta. Valmistuessaan siit\u00e4 on m\u00e4\u00e4r\u00e4 tulla maailman suurin vesivoimalaitos<\/a>.<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4 Tekniikka&Taloudesta:<\/strong><\/p>\n

Toimituksen huomio: juttu julkaistiin erehdyksess\u00e4 kotimaan uutisosiossa. Se siirrettiin ulkomaan uutisiin kello 0:33.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Voimalan kaikkiaan nelj\u00e4st\u00e4 tuotantoyksik\u00f6st\u00e4 kolme on k\u00e4ynnistetty ja liitetty s \u00e4hk\u00f6verkkoon. T\u00e4lt\u00e4 j\u00e4ttipato n\u00e4ytti rakennusvaiheessa. Kiinassa Sichuan maakunnassa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":343196,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[5],"tags":[22,23,124,1628,26,27,33,31,30,17,2822,24,25,28,29,15,18,21,2007,2821,32,19,20,16,5750],"class_list":["post-343195","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-otsikot","tag-breaking-news","tag-breakingnews","tag-energia-sektori","tag-energia-ja-energiavarat","tag-featured-news","tag-featurednews","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-headlines","tag-jakelu-ja-myynti","tag-latest-news","tag-latestnews","tag-main-news","tag-mainnews","tag-news","tag-otsikot","tag-paauutiset","tag-sahko","tag-sahkon-tuotanto","tag-suomi","tag-top-stories","tag-topstories","tag-uutiset","tag-voimalaitos"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117226384609944562","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/343195","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=343195"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/343195\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/343196"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=343195"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=343195"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=343195"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}