{"id":3434,"date":"2025-08-12T14:52:16","date_gmt":"2025-08-12T14:52:16","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/3434\/"},"modified":"2025-08-12T14:52:16","modified_gmt":"2025-08-12T14:52:16","slug":"luonto-suomen-matoilta-lenni-poika-soitti-radioon-ja-esitti-tiukan-kysymyksen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/3434\/","title":{"rendered":"Luonto-Suomen Matoilta: Lenni-poika soitti radioon ja esitti tiukan kysymyksen"},"content":{"rendered":"

Luonto-Suomen Matoillan juhlal\u00e4hetys kirvoitti vilkkaan keskustelun. Yksi innokkaista soittajista oli kuusivuotias Lenni-poika Helsingist\u00e4.<\/p>\n

Matojen omituinen massak\u00e4yt\u00f6s golfkent\u00e4ll\u00e4 h\u00e4mmensi viime syksyn\u00e4. Asiantuntija kertoo, mist\u00e4 voi olla kyse.Video: Pekka Hannila<\/p>\n

30.7. 19:00<\/p>\n

Radio Suomessa tiistai-iltana (29.7.) kuultu Luonto-Suomen Matoilta oli ohjelman kymmenvuotisl\u00e4hetys.<\/p>\n

Ensimm\u00e4ist\u00e4 Matoiltaa vuonna 2015 pohjusti lokakuussa 2014 TV1:ll\u00e4 esitetty Ulos luontoon -ohjelma, jonka t\u00e4rkein el\u00e4in -jakso k\u00e4sitteli matoja.<\/p>\n

\u2013\u2009T\u00e4n\u00e4\u00e4n piti olla Matoillan 11. l\u00e4hetys, mutta t\u00e4m\u00e4 onkin vasta kymmenes. Yksi peruuntui, kun Vesa-Matti Loiri<\/a> kuoli, ja h\u00e4n vei meilt\u00e4 tuolloin (vuonna 2022) Matoillan, pohjusti ohjelmaa Matti Yl\u00f6sen<\/a> kanssa juontava Markku Sipi<\/a>.<\/p>\n

Ohjelman \u201dmestarilieroina\u201d kuuntelijoiden kysymyksiin vastasivat el\u00e4k\u00f6ityneet asiantuntijat, emeritusprofessori Heikki Set\u00e4l\u00e4<\/a> ja vieraileva asiantuntija Visa Nuutinen<\/a>.<\/p>\n

Juontajien mielest\u00e4 \u201dt\u00e4ydellisen hyv\u00e4t kysymykset\u201d esitti kuusivuotias helsinkil\u00e4inen Lenni<\/a>-poika.<\/p>\n

Lennill\u00e4 oli kaksikin kysymyst\u00e4: miksi madot ovat lieroja ja miksi ne ovat limaisia?<\/p>\n

Visa Nuutinen vastasi Lennille lieroista.<\/p>\n

\u2013\u2009Ne hengitt\u00e4v\u00e4t ihon kautta, eik\u00e4 niill\u00e4 ole keuhkoja kuten ihmisill\u00e4. Niiden ihon on oltava kostea; jos pinta kuivuu, liero tukehtuu. Sis\u00e4lt\u00e4 aukeaa ulkopintaan aukkoja, joista pystyy eritt\u00e4m\u00e4\u00e4n limaa.<\/p>\n

\u2013\u2009Kun ne kaivautuvat maassa, ruumiin limaisuus auttaa, se on kuin voitelu\u00f6ljy\u00e4 etenemisess\u00e4 maan sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Lenni kertoi n\u00e4hneens\u00e4 matoja puutarhapalstalla. H\u00e4n my\u00f6s ihmetteli, miksi madot kiemurtelevat, eik\u00e4 niill\u00e4 ole jalkoja.<\/p>\n

\u2013\u2009Kun liero joutuu p\u00e4iv\u00e4nvaloon, se s\u00e4ik\u00e4ht\u00e4\u00e4 ja yritt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon kiusallisesta tilanteesta, Nuutinen selitti.<\/p>\n

\"Kasteliero<\/p>\n

Kasteliero on noussut maanpinnalle. Kuva:\u00a0Juha Salminen<\/p>\n

Moni muukin matokysymys askarrutti kuuntelijoita.<\/p>\n

Miksi ne l\u00e4htev\u00e4t liikkeelle sateella? Miksi ne pystyv\u00e4t panemaan voimakkaasti vastaan, kun niit\u00e4 nostaa onkimadoiksi? Sattuuko lieroihin, kun ne pistet\u00e4\u00e4n ongenkoukkuihin.<\/p>\n

Kunttamato voi vaaran uhatessa pilkkoa itsens\u00e4 viiteen osaan.<\/p>\n

\u2013\u2009Noin senttimetrin pituista l\u00e4pikuultavaa lierolajia ei vain n\u00e4e. Niit\u00e4 saattaa olla jopa satatuhatta yksil\u00f6\u00e4 neli\u00f6metrill\u00e4, Set\u00e4l\u00e4 kertoi.<\/p>\n

Kastelierojen koko ja pituus puhuttivat.<\/p>\n

J\u00e4ttiliero voi painaa Suomessa 15 grammaa, Lounais-Saksassa jopa 40 grammaa.<\/p>\n

Sen sijaan somessa n\u00e4kyv\u00e4t patongin paksuiset Amazonin j\u00e4ttilierot ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

\u2013\u2009Voivat olla trikkikuvia. \u201dPatonki\u201d ei ole mahdollinen. Pituutta kyll\u00e4 voi olla, Nuutinen kertoi.<\/p>\n

Luonto-Suomi Matoilta Yle Areena<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Luonto-Suomen Matoillan juhlal\u00e4hetys kirvoitti vilkkaan keskustelun. Yksi innokkaista soittajista oli kuusivuotias Lenni-poika Helsingist\u00e4. Matojen omituinen massak\u00e4yt\u00f6s golfkent\u00e4ll\u00e4 h\u00e4mmensi…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":3435,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,34,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-3434","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-ilta-sanomat","12":"tag-luonto","13":"tag-nature","14":"tag-science","15":"tag-suomi","16":"tag-tiede","17":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3434","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3434"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3434\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3435"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3434"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3434"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3434"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}