{"id":343475,"date":"2026-09-07T08:06:13","date_gmt":"2026-09-07T08:06:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/343475\/"},"modified":"2026-09-07T08:06:13","modified_gmt":"2026-09-07T08:06:13","slug":"antiikin-myyttiset-naiset-teos-esittelee-kansainvaliseksi-kirjallisuusilmioksi-nousseita-sankarihahmoja-amatsoneista-raivottariin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/343475\/","title":{"rendered":"Antiikin myyttiset naiset -teos esittelee kansainv\u00e4liseksi kirjallisuusilmi\u00f6ksi nousseita sankarihahmoja amatsoneista raivottariin"},"content":{"rendered":"

Feministiset uudelleenkirjoitukset antiikin myyteist\u00e4 ovat 1900-luvun j\u00e4lkivuosikymmenist\u00e4 l\u00e4htien nostaneet esiin aiemmin sivuutettuja kirjallisia naishahmoja mieskeskeisen maailmankuvan sijaan. Tampereen yliopiston akatemiaprofessori Sari Kivist\u00f6n Antiikin myyttiset naiset: Sankareiden uusi el\u00e4m\u00e4 nykykirjallisuudessa tarkastelee sankarinaisia modernissa kirjallisuudessa ja filosofiassa Troijan Helenasta Medusaan.<\/strong><\/p>\n

Millainen \u00e4iti Medeia oli? Miksi Medusan katse muuttaa kiveksi? Kuka on Sofokleen Antigone-tragedian todellinen sankari?<\/p>\n

Uudet tulkinnat antiikin myyttisist\u00e4 naishahmoista ovat kasvaneet laajaksi kansainv\u00e4liseksi kirjalliseksi ilmi\u00f6ksi, ja modernissa kirjallisuudessa \u00e4\u00e4neen ovat nousseet aiemmin v\u00e4h\u00e4lle huomiolle j\u00e4\u00e4neet tai jopa tyystin sivuutetut naiset. Nuorille naisille markkinoitujen teosten l\u00e4ht\u00f6kohtana on myyttinen sivuhenkil\u00f6, jonka n\u00e4k\u00f6kulmasta tunnetuista tapahtumista kerrotaan.<\/p>\n

Sari Kivist\u00f6n uutuuskirja Antiikin myyttiset naiset tutkii sankarinaisten uutta el\u00e4m\u00e4\u00e4 modernissa kirjallisuudessa ja filosofiassa. Teos sukeltaa antiikin naisten, raivottarien ja amatsonien maailmaan ja esittelee kahdeksan antiikin kirjallisuuden tunnettua myyttist\u00e4 hahmoa \u2013 niin hirvi\u00f6it\u00e4 kuin hiljaisiakin. K\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4t sankarit ovat Helena, Penelope, Dido, Kassandra, Medeia, Antigone, Lysistrate ja Medusa.<\/p>\n

\u201dPopulaarin myyttifantasian naiset ja noidat polveutuvat antiikin heerosten tapaan yh\u00e4 jumalista. Uusi sankarihahmo voi edelleen olla soturi, nojata epiikan sotaisiin hyveisiin ja taistella amatsonien lailla vihollisia vastaan, mutta t\u00e4llainen sankari voidaan my\u00f6s palauttaa menneisyyteen korostamalla pehme\u00e4mpi\u00e4 uuden maailman arvoja\u201d, Kivist\u00f6 kertoo.<\/p>\n

Antiikin myyttiset naiset -kirjassa esill\u00e4 ovat muun muassa sisaruuden kysymykset, nuoret sankarinaiset, kutominen feminiinisen\u00e4 metaforana, kadonneiden k\u00e4sikirjoitusten mysteerit ja myyttien sarjamainen luonne. Myyttien uusien tulkintojen nousua 2010-luvulta l\u00e4htien on vauhdittanut feministisen ajattelun valtavirtaistuminen, ja intersektionaalisen feminismin my\u00f6t\u00e4 uudelleenkirjoituksiin on tullut n\u00e4k\u00f6kulmia luokkaan ja etnisiin marginaaleihin.<\/p>\n

\u201dFeministisiksi tunnustautuvissa uudelleenkirjoituksissa antiikin mieskeskeinen maailmankuva v\u00e4istyy ja ulkopuolisen kertojan sijaan naiset saavat kertoa tarinansa itse\u201d, Kivist\u00f6 sanoo.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoa kirjasta ja sis\u00e4llys Gaudeamuksen verkkosivuilla.<\/a><\/p>\n

Kansikuva tiedotteen liitteen\u00e4.<\/p>\n

Arvostelukappaleet (my\u00f6s pdf)<\/strong>
lasse.leminen@gaudeamus.fi<\/a>
p. 050 466 4910<\/p>\n

Kirjoittaja<\/strong><\/p>\n

Sari Kivist\u00f6<\/strong> on akatemiaprofessori Tampereen yliopistossa. H\u00e4nen tutkimusalueitaan ovat latinankielinen kirjallisuus, kirjallisuudenhistoria sek\u00e4 kirjallisuuden ja filosofian suhteet.
Yhteydenotot: sari.kivisto@tuni.fi<\/a> | p. 050 406 7129<\/p>\n

Sari Kivist\u00f6
Antiikin myyttiset naiset. Sankareiden uusi el\u00e4m\u00e4 nykykirjallisuudessa
ISBN 9789523453692
Gaudeamus 2026<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Feministiset uudelleenkirjoitukset antiikin myyteist\u00e4 ovat 1900-luvun j\u00e4lkivuosikymmenist\u00e4 l\u00e4htien nostaneet esiin aiemmin sivuutettuja kirjallisia naishahmoja mieskeskeisen maailmankuvan sijaan. Tampereen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":343476,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[130],"tags":[137,33,31,30,32,109],"class_list":["post-343475","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-viihde","tag-entertainment","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-suomi","tag-viihde"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117228731497451175","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/343475","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=343475"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/343475\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/343476"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=343475"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=343475"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=343475"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}