{"id":343549,"date":"2026-09-07T10:14:09","date_gmt":"2026-09-07T10:14:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/343549\/"},"modified":"2026-09-07T10:14:09","modified_gmt":"2026-09-07T10:14:09","slug":"yksi-pieni-kysymys-voi-muuttaa-sen-millaisen-vaikutelman-annat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/343549\/","title":{"rendered":"Yksi pieni kysymys voi muuttaa sen, millaisen vaikutelman annat"},"content":{"rendered":"

\n
\n Hyv\u00e4n vaikutelman tekeminen ei aina vaadi nokkelaa tarinaa tai erityisen kiinnostavaa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Tutkimuksissa keskustelukumppanista pidettiin enemm\u00e4n, kun h\u00e4n esitti kysymyksi\u00e4 ja tarttui toisen vastauksiin. Olennaista on kiinnostuksen osoittaminen, ei kysymysten mekaaninen m\u00e4\u00e4r\u00e4. <\/strong>\n <\/p>\n

Yst\u00e4v\u00e4 kertoo aloittaneensa uuden harrastuksen. Keskustelua voi jatkaa kuvailemalla omaa harrastushistoriaa, vaihtamalla aihetta tai kysym\u00e4ll\u00e4, mik\u00e4 ensimm\u00e4isell\u00e4 kerralla tuntui vaikeimmalta.<\/p>\n

Viimeinen vaihtoehto antaa toiselle mahdollisuuden jatkaa juuri siit\u00e4, mink\u00e4 h\u00e4n toi keskusteluun. Se on esimerkki jatkokysymyksest\u00e4.<\/p>\n

Harvard Business Schoolin Working Knowledge kertoo tutkimuksesta, jossa kysymysten esitt\u00e4minen oli yhteydess\u00e4 my\u00f6nteisemp\u00e4\u00e4n vaikutelmaan keskustelukumppanista. Erityisesti jatkokysymykset nousivat esiin.<\/p>\n

Vuonna 2017 julkaistussa tutkimuskokonaisuudessa tarkasteltiin sek\u00e4 verkossa k\u00e4ytyj\u00e4 tutustumiskeskusteluja ett\u00e4 pikatreffien vuorovaikutusta. Osassa kokeista osallistujia ohjeistettiin esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n joko enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n kysymyksi\u00e4.<\/p>\n

Kysymys voi jatkaa puhetta tai siirt\u00e4\u00e4 sen sivuun<\/p>\n

Kaikki kysymykset eiv\u00e4t tee keskustelussa samaa ty\u00f6t\u00e4. Uuden aiheen avaaminen vie puhetta toiseen suuntaan. Jatkokysymys puolestaan rakentuu sen p\u00e4\u00e4lle, mit\u00e4 toinen juuri kertoi.<\/p>\n

Harrastuksesta puhuttaessa kysymys v\u00e4lineiden hinnasta voi olla aivan luonteva. Jos kertoja kuitenkin painottaa ensimm\u00e4iseen kertaan liittynytt\u00e4 j\u00e4nnityst\u00e4, siihen tarttuva kysymys seuraa tarkemmin h\u00e4nen valitsemaansa n\u00e4k\u00f6kulmaa.<\/p>\n

Tutkijoiden mukaan kysymysten my\u00f6nteist\u00e4 vaikutusta selitti kokemus keskustelukumppanin vastaanottavaisuudesta. T\u00e4h\u00e4n sis\u00e4ltyiv\u00e4t kuunteleminen, ymm\u00e4rt\u00e4minen ja v\u00e4litt\u00e4minen.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kysymyksen hy\u00f6ty riippuu siis my\u00f6s siit\u00e4, mit\u00e4 vastauksella tekee. Ennalta mietitty kysymyslista voi edet\u00e4 sujuvasti, vaikka toisen kertomat asiat eiv\u00e4t vaikuttaisi keskusteluun lainkaan.<\/p>\n


\n
\n Lue my\u00f6s
\n
\n
\n
\n 9 tavallista lausetta, jotka voivat tehd\u00e4 keskustelusta yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n kiusallisen
\n <\/a> <\/p>\n

Pelkk\u00e4 ny\u00f6kk\u00e4ily ei aina v\u00e4lit\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4<\/p>\n

International Journal of Listening -lehdess\u00e4 julkaistussa toisessa tutkimuksessa verrattiin aktiivista kuuntelua, neuvomista ja yksinkertaisia kuittauksia. Mukana oli 115 osallistujaa, jotka keskustelivat teht\u00e4v\u00e4\u00e4n koulutettujen henkil\u00f6iden kanssa.<\/p>\n

Aktiiviseen kuunteluun sis\u00e4ltyi toisen viestin kuvaamista omin sanoin ja tarvittaessa tarkentavia kysymyksi\u00e4. Sen kohteena olleet kokivat tulleensa paremmin ymm\u00e4rretyiksi kuin neuvoja tai pelkki\u00e4 kuittauksia saaneet.<\/p>\n

Tulos ei kuitenkaan ollut jokaisella mittarilla kuuntelun voitto neuvomisesta. Keskustelutyytyv\u00e4isyydess\u00e4 ja kuuntelijan koetussa sosiaalisessa vieh\u00e4tt\u00e4vyydess\u00e4 aktiivinen kuuntelu ja neuvominen eiv\u00e4t eronneet toisistaan.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 tarkennus on arkisen keskustelun kannalta hy\u00f6dyllinen. Hyv\u00e4 neuvo voi olla tervetullut, mutta se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 v\u00e4lit\u00e4 yht\u00e4 selv\u00e4sti, ett\u00e4 toisen kokemus on ymm\u00e4rretty.<\/p>\n

Hyv\u00e4 keskustelu tarvitsee my\u00f6s vastavuoroisuutta<\/p>\n

Harvardin jutussa tutkija Alison Wood Brooks muistuttaa, ett\u00e4 jatkuva kysely ilman omasta itsest\u00e4 kertomista voi tuntua tungettelevalta tai varautuneelta. Kysymysten m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvattaminen ei siksi ole tarkoitus itsess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Esimerkiksi uuden ty\u00f6kaverin kanssa voi kysy\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kokemuksesta, kuunnella vastauksen ja kertoa lyhyesti oman aiheeseen liittyv\u00e4n havaintonsa. Sen j\u00e4lkeen puheelle j\u00e4\u00e4 j\u00e4lleen tilaa liikkua molempiin suuntiin.<\/p>\n


\n
\n Lue my\u00f6s
\n
\n
\n
\n 8 lausetta, joilla keskustelu muuttuu pintaa syvemm\u00e4ksi
\n <\/a> <\/p>\n

My\u00f6s vastaamatta j\u00e4tt\u00e4minen on osa keskustelua. Jos toinen vastaa lyhyesti tai siirt\u00e4\u00e4 aihetta, samaan henkil\u00f6kohtaiseen asiaan palaava kysely ei automaattisesti osoita hyv\u00e4\u00e4 kuuntelua.<\/p>\n

Kokeiltavaksi riitt\u00e4\u00e4 pieni muutos: ennen oman vastaavan tarinan aloittamista voi tarkistaa, j\u00e4ik\u00f6 toisen kertomuksessa jokin asia kesken. Jos j\u00e4i, siit\u00e4 voi kysy\u00e4 lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n

N\u00e4in keskustelutaito muuttuu hyvin konkreettiseksi. Seuraavaa puheenaihetta ei tarvitse keksi\u00e4 tyhj\u00e4st\u00e4, kun toinen on jo tarjonnut jotakin, johon tarttua.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Hyv\u00e4n vaikutelman tekeminen ei aina vaadi nokkelaa tarinaa tai erityisen kiinnostavaa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Tutkimuksissa keskustelukumppanista pidettiin enemm\u00e4n, kun h\u00e4n…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":343550,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,32,167],"class_list":["post-343549","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-terveys","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-health","tag-suomi","tag-terveys"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117229234641182579","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/343549","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=343549"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/343549\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/343550"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=343549"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=343549"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=343549"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}