{"id":3439,"date":"2025-08-12T15:00:33","date_gmt":"2025-08-12T15:00:33","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/3439\/"},"modified":"2025-08-12T15:00:33","modified_gmt":"2025-08-12T15:00:33","slug":"mita-tapahtui-esineiden-internetille-josta-piti-tulla-seuraava-iso-mullistus-kehitys-vei-eri-suuntaan-ja-eri-nopeudella-kuin-ennustettiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/3439\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 tapahtui esineiden internetille, josta piti tulla seuraava iso mullistus? Kehitys vei eri suuntaan ja eri nopeudella kuin ennustettiin"},"content":{"rendered":"

Artikkeli on yli 5 vuotta vanha<\/p>\n

Hype esineiden internetist\u00e4 on v\u00e4hentynyt. Laitteita kehitet\u00e4\u00e4n koko ajan, mutta ihmisten el\u00e4m\u00e4 ei viel\u00e4 ole mullistunut. <\/p>\n

\"L\u00e4mp\u00f6tilaa<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 pieni verkkoon liitett\u00e4v\u00e4 sensori maksaa vain kaksi euroa. Sen avulla saadaan tietoja kiinteist\u00f6n l\u00e4mp\u00f6tilasta ja ilmankosteudesta. Kuva: Timo Sihvonen \/ Yle<\/p>\n

Nelj\u00e4 vuotta sitten esineiden internetist\u00e4, eli internet of thingsist\u00e4 oltiin jopa povaamassa kovinta mullistusta sitten s\u00e4hk\u00f6n keksimisen<\/a>.<\/p>\n

IoT:n kehitys ei kuitenkaan ole viel\u00e4 mennyt siihen suuntaan eik\u00e4 sill\u00e4 vauhdilla, mit\u00e4 aiemmin odotettiin.<\/p>\n

VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto<\/strong> muistaa, kuinka p\u00f6hin\u00e4 IoT:n ymp\u00e4rill\u00e4 oli viisi vuotta sitten huipussaan.<\/p>\n

\u2013 IoT-laitteet eiv\u00e4t viel\u00e4 ole muuttaneet maailmaa. IoT kehittyy pikku hiljaa ja luultavasti 20 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 muutoksen voi huomata, Ailisto kertoo.<\/p>\n

Innokkaan alkuvaiheen j\u00e4lkeen IoT on el\u00e4nyt hiljaiseloa, mutta siit\u00e4 huolimatta ala kasvaa ja verkossa olevien laitteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 maailmassa lis\u00e4\u00e4ntyy.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 IoT-laitteita on useita miljardeja ja seuraavalla vuosikymmenell\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousee kymmeniin tai jopa satoihin miljardeihin.<\/p>\n

Yhten\u00e4 syyn\u00e4 laitteiden lis\u00e4\u00e4ntymiseen on, ett\u00e4 viime vuosien aikana laitteiden verkkoon liitt\u00e4misen hinta on laskenut. Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n tutkimuslaitoksen johtava tutkija Timo Sepp\u00e4l\u00e4<\/strong> kertoo t\u00e4m\u00e4n mahdollistavan uusien IoT-sovellusten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton.<\/p>\n

Datalaskenta tapahtuu pilvess\u00e4 tai paikallisesti<\/p>\n

Yleens\u00e4 verkkoon liitetyt sensorit ovat hyvin pieni\u00e4, vain noin peukalonp\u00e4\u00e4n kokoisia ja maksavat vain muutamia senttej\u00e4.<\/p>\n

IoT:n kehityksen my\u00f6t\u00e4 t\u00e4llaisia laitteita voi siis l\u00f6yt\u00e4\u00e4 pikku hiljaa l\u00e4hes mist\u00e4 vain. Sensorista saapuva data pit\u00e4\u00e4 kuitenkin pysty\u00e4 jalostamaan, jotta siit\u00e4 saadaan hy\u00f6ty\u00e4.<\/p>\n

\"Kajaanin<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

IoT-laitteen ker\u00e4\u00e4m\u00e4 data k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n datakeskuksessa, jolloin siit\u00e4 saadaan hy\u00f6ty irti. Kajaanin ammattikorkeakoululla on t\u00e4llainen datakeskus opetusk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Kuva: Timo Sihvonen \/ Yle<\/p>\n

Suurin osa IoT:n kustannuksista liittyy datan hy\u00f6dynt\u00e4miseen. Laitteen tekij\u00e4n t\u00e4ytyy saada k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 sen verran suuri hy\u00f6ty, ett\u00e4 se kattaa laitteen lis\u00e4ksi datalaskennan kustannukset.<\/p>\n

Datakeskusten k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 maksetaan Ailiston mukaan kuukausimaksulla tai k\u00e4ytetyn datam\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaan. Keskusten v\u00e4lill\u00e4 kilpaillaankin jo siit\u00e4, miss\u00e4 datalaskenta on halvinta tehd\u00e4.<\/p>\n

Yksinkertaisia mittav\u00e4lineit\u00e4 kodinkoneiden sijaan<\/p>\n

Moni saattaa yhdist\u00e4\u00e4 esineiden internetin kodinkoneisiin tai \u00e4lykk\u00e4\u00e4seen valaistukseen, joita voi ohjata et\u00e4n\u00e4 \u00e4lypuhelimella.<\/p>\n

N\u00e4ist\u00e4 laitteista puhuttiin paljon viel\u00e4 muutama vuosi sitten, mutta Sepp\u00e4l\u00e4 ep\u00e4ilee \u00e4lykk\u00e4iden kodinkoneiden hy\u00f6tyj\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 on k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 pesukone tai kahvinkeitin \u00e4lypuhelimella, jos ne pit\u00e4\u00e4 kuitenkin itse olla t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4?<\/p>\n

Internet saattaa toki levit\u00e4 edelleen my\u00f6s kodinkoneisiin, mutta niiden pitk\u00e4hk\u00f6 k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4 hidastaa laitteiden uusiutumista. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Suomen yleisin IoT-laite on edelleen et\u00e4luettava s\u00e4hk\u00f6mittari.<\/p>\n

Monet muutkin nykyp\u00e4iv\u00e4n IoT-laitteet ovat erilaisia mittareita, joilla voi s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 energiankulutusta tai tehostaa toimintaa. Esimerkiksi johonkin koneeseen asennettu IoT-laite pystyy tarkkailemaan laitteen kuntoa ja ilmoittamaan milloin huoltomiest\u00e4 tarvitaan.<\/p>\n

Milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esineiden internetin energiankulutus?<\/p>\n