Terveyspolitiikalla pyrit\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4est\u00f6 mahdollisimman terveen\u00e4 ja toimintakykyisen\u00e4. V\u00e4est\u00f6n terveyden t\u00e4rkeimpi\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4ji\u00e4 ovat yhteiskunnan rakenteelliset tekij\u00e4t ja el\u00e4m\u00e4ntavat. Terveydenhuollon osuudeksi on useissa arvioissa esitetty vain 10\u201320 prosenttia. V\u00e4est\u00f6n hyv\u00e4 terveys edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikkien v\u00e4est\u00f6ryhmien \u2013 my\u00f6s heikoimmassa asemassa olevien \u2013 terveys on hyv\u00e4.<\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdat ilmenev\u00e4t Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6n WHO:n keskeisiss\u00e4 toimintaohjelmissa \u201dTerveys kaikissa politiikoissa\u201d ja \u201dTerveytt\u00e4 kaikille\u201d.<\/p>\n
\u201dTerveys kaikissa politiikoissa\u201d -periaatteen mukaan kaikkien hallinnonalojen toimenpiteet voivat edist\u00e4\u00e4 terveytt\u00e4. Kansanterveytt\u00e4 voidaan merkitt\u00e4v\u00e4sti parantaa vain siten, ett\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6- ja elinkeinopolitiikassa, opetus- ja kulttuuritoimessa, ymp\u00e4rist\u00f6politiikassa ja talouspolitiikassa tehd\u00e4\u00e4n v\u00e4est\u00f6n terveytt\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja.<\/p>\n
Vastaavasti terve ja toimintakykyinen v\u00e4est\u00f6 on kaikkien yhteiskunnan toimijoiden ja hallinnonalojen keskeinen voimavara. Jos v\u00e4est\u00f6n terveys on huono, on vaikeaa tai mahdotonta saavuttaa hyvi\u00e4 tuloksia mill\u00e4\u00e4n hallinnonalalla.<\/p>\n
\u201dTerveytt\u00e4 kaikille\u201d -periaate ohjaa kohdentamaan terveytt\u00e4 kohentavat toimenpiteet heikoimmassa asemassa olevia v\u00e4est\u00f6ryhmi\u00e4 suosivasti. N\u00e4in voidaan tehokkaimmin parantaa koko v\u00e4est\u00f6n terveytt\u00e4 ja edist\u00e4\u00e4 v\u00e4est\u00f6ryhmien yhdenvertaisuutta.<\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 kaksi periaatetta ovat aiemmin olleet Suomen terveyspolitiikan kulmakivi\u00e4. Niit\u00e4 t\u00e4hdennettiin esimerkiksi vuonna 2001 k\u00e4ynnistetyss\u00e4 Terveys 2015 -ohjelmassa, jota valmisteli ja koordinoi laaja-alainen kansanterveyden neuvottelukunta.<\/p>\n
T\u00e4llaista neuvottelukuntaa ei ole vuoden 2023 j\u00e4lkeen asetettu. Periaatteet n\u00e4kyv\u00e4t konkreettisina toimina aiempaa v\u00e4hemm\u00e4n my\u00f6s vuosien 2024\u20132027 kansallisessa Terveydeksi-ohjelmassa.<\/p>\n
Suomen v\u00e4est\u00f6n terveys on viime vuosina monessa suhteessa heikentynyt. Erityisiin huolenaiheisiin kuuluvat yksin\u00e4isyyden lis\u00e4\u00e4ntyminen, lihavuuden yleistyminen, lasten ja nuorten pahenevat mielenterveysongelmat, ty\u00f6ik\u00e4isten entist\u00e4 suurempi psyykkinen kuormittuneisuus sek\u00e4 i\u00e4kk\u00e4iden toimintakyvyn heikkeneminen.<\/p>\n
Terveys- ja hyvinvointierot eiv\u00e4t ole supistuneet. Kehityksen k\u00e4\u00e4nt\u00e4miseksi tarvitaan laaja-alaista terveyspolitiikkaa \u2013 eli v\u00e4est\u00f6n terveytt\u00e4 ja toimintakyky\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteiskuntapolitiikkaa.<\/p>\n
Terveyspolitiikasta vastaavien p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on motivoida ja vet\u00e4\u00e4 mukaan muita toimijoita sek\u00e4 koordinoida yhteisty\u00f6t\u00e4 niiden kanssa. Nyt huomio keskittyy hyvinvointialueiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja rahoitusj\u00e4rjestelyihin.<\/p>\n
Pit\u00e4\u00e4 ottaa huomioon my\u00f6s ne tekij\u00e4t, jotka vaikuttavat eniten v\u00e4est\u00f6n terveyteen ja v\u00e4est\u00f6ryhmien yhdenvertaisuuteen. Hyvinvointialueiden mahdollisuudet vaikuttaa terveyden rakenteellisiin taustatekij\u00f6ihin ovat rajalliset.<\/p>\n
K\u00f6yhyys on sek\u00e4 itsen\u00e4inen terveysriski ett\u00e4 v\u00e4est\u00f6ryhmien terveyseroja selitt\u00e4v\u00e4 taustatekij\u00e4. Osa sen terveysvaikutuksista v\u00e4littyy elintapojen kautta: tupakointi, alkoholin ja muiden p\u00e4ihteiden k\u00e4ytt\u00f6, lihavuus ja v\u00e4h\u00e4inen liikunta heikent\u00e4v\u00e4t terveytt\u00e4 olennaisesti, ja ne kasautuvat pienituloisimpiin v\u00e4est\u00f6ryhmiin.<\/p>\n
P\u00e4ihteiden saatavuuden rajoittaminen ja terveysverot ovat kustannustehokkaita keinoja parantaa v\u00e4est\u00f6n terveytt\u00e4. My\u00f6s riitt\u00e4v\u00e4n toimeentulon turvaaminen ja palvelujen saatavuuden parantaminen etenkin niit\u00e4 kipeimmin tarvitsevissa ryhmiss\u00e4 on tarpeen. Palvelujen saatavuutta parantaisi esimerkiksi omal\u00e4\u00e4k\u00e4rij\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n
Suomen tulee edist\u00e4\u00e4 laaja-alaisesti v\u00e4est\u00f6n terveytt\u00e4 ja kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja. Onnistunut terveyspolitiikka tukee my\u00f6s julkista taloutta: terve ja toimintakykyinen v\u00e4est\u00f6 on tuottava ja aiheuttaa terveen\u00e4 pysyess\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia.<\/p>\n
Seppo Koskinen on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori emeritus. Heikki Hiilamo on sosiaalipolitiikan professori Helsingin yliopistossa. Juho Saari on sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Tampereen yliopistossa.<\/p>\n
Vieraskynien kirjoitusohjeet: www.hs.fi\/vieraskyna\/<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Terveyspolitiikalla pyrit\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4est\u00f6 mahdollisimman terveen\u00e4 ja toimintakykyisen\u00e4. V\u00e4est\u00f6n terveyden t\u00e4rkeimpi\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4ji\u00e4 ovat yhteiskunnan rakenteelliset tekij\u00e4t ja el\u00e4m\u00e4ntavat.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":343994,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":["post-343993","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-suomi","tag-breaking-news","tag-breakingnews","tag-featured-news","tag-featurednews","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-headlines","tag-helsingin-sanomat","tag-latest-news","tag-latestnews","tag-main-news","tag-mainnews","tag-news","tag-otsikot","tag-paauutiset","tag-suomi","tag-top-stories","tag-topstories","tag-uutiset"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117232360950056210","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/343993","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=343993"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/343993\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/343994"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=343993"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=343993"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=343993"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}