{"id":344993,"date":"2026-09-09T04:21:11","date_gmt":"2026-09-09T04:21:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/344993\/"},"modified":"2026-09-09T04:21:11","modified_gmt":"2026-09-09T04:21:11","slug":"tallainen-on-virolainen-huippukoulu-rehtorilta-viesti-suomelle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/344993\/","title":{"rendered":"T\u00e4llainen on virolainen huippukoulu \u2013 rehtorilta viesti Suomelle"},"content":{"rendered":"

Viro haki aikanaan koulutusoppia Suomesta. Nyt se on Euroopan Pisa-k\u00e4rke\u00e4, kun Suomi on luisunut alasp\u00e4in. IS vieraili maineikkaassa tallinnalaiskoulussa, jonka rehtorilla on suomalaisille pys\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 viesti.<\/p>\n

Tallinna<\/p>\n

Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n

Viro on noussut Euroopan k\u00e4rkimaaksi luonnontieteellist\u00e4 osaamista mittaavassa Pisa-tutkimuksessa. Suomen tulokset ovat laskeneet vuodesta 2006 per\u00e4ti 59 pistett\u00e4 luonnontieteiss\u00e4.<\/p>\n

Tallinnan 21. koulun rehtori Meelis Kond muistuttaa, ett\u00e4 Viro haki aikanaan koulutusoppia Suomesta, mutta ei kopioinut j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 suoraan.<\/p>\n

Kondin mukaan Viron vahvuus on ollut siin\u00e4, ett\u00e4 kouluille ja opettajille on j\u00e4tetty vastuuta, oppilailta odotetaan itsekuria ja j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 on kehitetty askel kerrallaan.<\/p>\n

H\u00e4n arvioi, ett\u00e4 Suomen Pisa-tulosten heikkenemist\u00e4 pit\u00e4isi tarkastella useiden samanaikaisten muutosten kautta. H\u00e4n arvioi, ett\u00e4 Suomi voisi itsekin hakea oppia muilta.<\/p>\n

Ensivaikutelma on suomalaisittain s\u00e4v\u00e4ytt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Tuolit kirskuvat lattiaa vasten, kun luokallinen lapsia nousee seisomaan ja t\u00e4r\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmoille tervehdyksen: \u201dTere.\u201d N\u00e4in pienet oppilaat vastaanottavat rehtorinsa Meelis Kondin<\/a>, joka saapuu luokkahuoneeseen suomalaiset vierailijat kintereill\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Koululaisten vaatteista erottuu kultaisesti kirjailtu tunnus, j\u00e4rjestysluku XXI.<\/p>\n

Suomalaiseen peruskouluun tottuneelle moni asia Tallinnan 21. koulussa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vieraalta.<\/p>\n

Opettajia teititell\u00e4\u00e4n. Huppareita ei n\u00e4y kenenk\u00e4\u00e4n yll\u00e4 koulun k\u00e4yt\u00e4vill\u00e4. Lis\u00e4ksi jo osa ensimm\u00e4iselle luokalle tulevista lapsista valitaan painotusluokille kokeiden ja haastattelujen kautta.<\/p>\n

Kond pit\u00e4\u00e4 arvokkaana oppilaiden itsekuria, ei ulkoista kontrollia. Koulussa ei esimerkiksi ole k\u00e4nnykk\u00e4kieltoa, vaan oletuksena on, ett\u00e4 niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n oppitunnilla vain opetuksen edellytt\u00e4ess\u00e4. H\u00e4n ajattelee, ettei koulun pid\u00e4 toimia poliisina.<\/p>\n

\u2013 Miten ihmisest\u00e4 voi kasvaa vastuullinen kansalainen, jos h\u00e4n ei tied\u00e4, mit\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6t tarkoittavat? rehtori summaa filosofiaansa.<\/p>\n

\"Tallinnan<\/p>\n

Tallinnan 21. koulussa opiskelee samassa rakennuksessa peruskoululaisia ja lukiolaisia. Oppilaita opinahjossa on 1\u202f358 ja opettajia 92. Kuva:\u00a0Antti H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen<\/p>\n

Etel\u00e4naapurimme Viro on Euroopan hallitseva Pisa-menestyj\u00e4. Luonnontieteiss\u00e4 Viro sai 527 pistett\u00e4, Suomi 504. Suomen tulos on pudonnut vuodesta 2006 per\u00e4ti 59 pistett\u00e4, kun Viron tulos ei ole muuttunut samalla aikav\u00e4lill\u00e4 tilastollisesti merkitsev\u00e4sti.<\/p>\n

Tallinnan keskustassa yli vuosisadan sykkinyt opinahjo on puolestaan yksi maansa maineikkaimmista. Yli 1\u202f300 oppilaan kunnallinen koulu on p\u00e4ihitt\u00e4nyt useaan otteeseen tuloksillaan jopa Viron korkeiden Pisa-tulosten keskiarvon.<\/p>\n

Suomi taas on luisunut kauemmas vuosituhannen alun k\u00e4rkipaikoiltaan. Asetelmassa on jotain maallemme kiusallisen nurinkurista.<\/p>\n

Kun Viro rakensi koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4ns\u00e4 uudelleen itsen\u00e4isyyden palauttamisen j\u00e4lkeen vuonna 1991, Suomesta haettiin aktiivisesti oppia. Kond oli tuolloin itse Viron koulutus\u00adhallinnossa.<\/p>\n

\u2013 Ehk\u00e4 olimme hyvi\u00e4 oppimaan, h\u00e4n tuumii vaatimattomasti.<\/p>\n

\"Meelis<\/p>\n

Meelis Kond ty\u00f6skenteli ennen rehtorinuraansa pitk\u00e4\u00e4n Tallinnan opetusvirastossa ja sit\u00e4 ennen Viron opetusministeri\u00f6ss\u00e4. Uransa h\u00e4n aloitti opettajana ja apulaisrehtorina. Kuva:\u00a0Antti H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen<\/p>\n

Kond kuitenkin korjaa yht\u00e4 suosittua historian\u00adkirjoitusta.<\/p>\n

Suomi ei suinkaan ollut ainoa maa, josta oppeja haettiin. Eik\u00e4 Viro varsinaisesti kopioinut pohjoisnaapurinsa koulu\u00adj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n

H\u00e4n kertoo, ett\u00e4 Suomesta tarkasteltiin erityisesti koulutuksen johtamista ja organisointia, eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n sit\u00e4, miten opettajan pit\u00e4isi opettaa luokkahuoneessa.<\/p>\n

Jos Viron koulumenestykselle etsii yht\u00e4 salaisuutta, Kond tuottaa heti pettymyksen. Sellaista ei h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n ole.<\/p>\n

\u2013 Se on mosaiikki, h\u00e4n kuvailee.<\/p>\n

\u2013 Koulutusta ei voi muuttaa ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alasp\u00e4in. Lopulta kaikki on yksitt\u00e4isten opettajien ja koulujen k\u00e4siss\u00e4.<\/p>\n

Virossa kouluilla on paljon vapauksia sen suhteen, millaisia opintosuuntia tai painotuksia ne tarjoavat, Kond kertoo. Esimerkiksi Tallinnan 21. koulussa on suuntautumis\u00advaihtoehtoja, jolloin tavallisen opetuksen rinnalle tulee lis\u00e4tunteja esimerkiksi yritt\u00e4jyydest\u00e4 ja robotiikasta.<\/p>\n

Koulu on osin valikoiva: osa painotusluokista valitsee oppilaita jo ensimm\u00e4iselle luokalle kokeilla, ja lukioon haetaan nelj\u00e4n tallinnalaiskoulun yhteisill\u00e4 p\u00e4\u00e4sykokeilla.<\/p>\n

\"Pisa-aineistossa<\/p>\n

Pisa-aineistossa virolaisoppilaat ovat raportoineet suomalaisia paremmasta ty\u00f6rauhasta. Kuvassa koulun lukiolaiset uppoutuneena historian kokeeseen. Kuva:\u00a0Antti H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen<\/p>\n

Tapaamme vierailullamme 17-vuotiaan Christine Alexandra Gubinskin<\/a>, joka on opiskellut oppilaitoksessa yht\u00e4jaksoisesti 11 vuotta ja puhuu nelj\u00e4\u00e4 eri kielt\u00e4. Kun h\u00e4nelt\u00e4 kysyy Viron Pisa-menestyksest\u00e4, vastaus ei ala opetussuunnitelmasta vaan virolaisista kodeista.<\/p>\n

\u2013 Me luimme todella paljon. Luulen, ett\u00e4 melkein jokaisella virolaisella lapsella on kotonaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kirjasto, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n

Gubinskin omassa kodissa kirjoja on niin paljon, ett\u00e4 osa niist\u00e4 on jouduttu pinoamaan autotalliin.<\/p>\n

\u2013 Ja olen lukenut niist\u00e4 jokaisen.<\/p>\n

H\u00e4n kehuu kouluaan siit\u00e4, ett\u00e4 opetuksessa yhdistyv\u00e4t rakenne ja luovuus. Gubinski osallistui Pisa-kokeeseen yhdeks\u00e4nnell\u00e4 luokalla. H\u00e4n kertoo, ettei yritt\u00e4nyt teht\u00e4viss\u00e4 arvailla, millaista yksitt\u00e4ist\u00e4 vastausta kokeessa haettiin, vaan pohti rakennetta, jonka avulla vastaukseen p\u00e4\u00e4see.<\/p>\n

\"2-luokkalaiset<\/p>\n

2-luokkalaiset Hugo ja George ovat pukeutuneet vaatteisiin, jossa n\u00e4kyy koulun tunnus XXI. Kuva:\u00a0Antti H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen<\/p>\n

Utelemme Viron oppimenestyksen salaisuuksista rehtorin ty\u00f6huoneessa. Olemme juuri k\u00e4yneet l\u00e4pi Viron ja koulun aiempia tuloksia, kun tuoreimmat luvut julkaistaan. Pian seuraamme ruudulta suoraa l\u00e4hetyst\u00e4, jossa maan opetusministeri k\u00e4y uusia Pisa-tuloksia l\u00e4pi.<\/p>\n

Rehtorilla on monenlaisia ajatuksia hallituksen koulutuspolitiikasta, mutta h\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 lausumasta kovin r\u00e4ikeit\u00e4 arvioita. H\u00e4n tyytyy huomauttamaan, ett\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevaan rahaan n\u00e4hden Viro on onnistunut erinomaisesti.<\/p>\n

\"Alakoulun<\/p>\n

Alakoulun oppilaat pys\u00e4htyv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4vill\u00e4 tottuneesti tervehtim\u00e4\u00e4n opettajia ja rehtoria. Sen j\u00e4lkeen v\u00e4litunnin riehat saavat jatkuvat. Kuva:\u00a0Antti H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen<\/p>\n

Suomen Pisa-tulosten heikentymist\u00e4 tarkasteltaessa yksi huolestuttava kehityssuunta on heikosti p\u00e4rj\u00e4\u00e4vien oppilaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvu. Tuoreimpien tulosten mukaan oppilaiden v\u00e4liset osaamiserot koulujen sis\u00e4ll\u00e4 ovat Suomessa kasvaneet ja ne ovat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 huomattavasti OECD-maiden keskiarvoa suurempia.<\/p>\n

Virossa toisia huomattavasti heikommin p\u00e4rj\u00e4\u00e4vien oppilaiden osuus on pystytty pit\u00e4m\u00e4\u00e4n verrattain pienen\u00e4. Tarton yliopiston professori Margus Pedaste <\/a>arvioi<\/a>, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 voisi selitt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 opettajat auttavat hyvin matalalla kynnyksell\u00e4 sellaisia oppilaita, jotka ovat vaarassa j\u00e4\u00e4d\u00e4 muista j\u00e4lkeen.<\/p>\n

H\u00e4nen mukaansa tukea pyrit\u00e4\u00e4n antamaan mahdollisimman varhain, mahdollisuuksien mukaan jo p\u00e4iv\u00e4kodissa. Kond ei kuitenkaan niele selityst\u00e4 sellaisenaan.<\/p>\n

\u2013 Minusta tukij\u00e4rjestelm\u00e4 on Suomessa kehittyneempi. Meid\u00e4n kouluissamme ei ole tarpeeksi tukihenkil\u00f6st\u00f6\u00e4, h\u00e4n arvioi.<\/p>\n

\"Tallinnan<\/p>\n

Tallinnan 21. koulussa voi tavallisten oppiaineiden rinnalla painottaa esimerkiksi robotiikkaa ja yritt\u00e4jyytt\u00e4. Kuva:\u00a0Antti H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen<\/p>\n

Suomen tilannetta Kond kommentoi varovaisesti. Tulosten laskua olisi h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarkastella useiden mahdollisten muutosten kautta.<\/p>\n

\u2013 Millaisia muutoksia opetussuunnitelmiin ja v\u00e4est\u00f6\u00f6n on tullut? My\u00f6s opettajakunnan rakenne \u2013 ik\u00e4, uudet opettajat ja koulutustaso \u2013 on t\u00e4rke\u00e4 huomioida. Kaikki n\u00e4m\u00e4 voivat vaikuttaa tuloksiin.<\/p>\n

\u2013 Suomessa opetussuunnitelmaa muutettiin k\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni aika paljon joitakin vuosia sitten. En ole perehtynyt siihen kovin tarkasti, mutta se voi olla yksi syy.<\/p>\n

Yhden asian Kond kuitenkin nostaa esiin: kaikkea vanhaa ei h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n kannata uudistaa vain uudistamisen vuoksi.<\/p>\n

\u2013 Joskus emme ymm\u00e4rr\u00e4, mik\u00e4 menneess\u00e4 oli arvokasta. Haluamme muuttaa asioita hyvin nopeasti, eiv\u00e4tk\u00e4 tulokset lopulta ole sit\u00e4, mit\u00e4 odotimme.<\/p>\n

Viron menestyksell\u00e4 on my\u00f6s heikko kohtansa. Kond on huolissaan opettajien riitt\u00e4vyydest\u00e4 tulevaisuudessa.<\/p>\n

\u2013 Yksi syy siihen, miksi meill\u00e4 on hyv\u00e4t tulokset, on laadukkaat ja korkeasti koulutetut opettajat. Siin\u00e4 kehitys on menossa alasp\u00e4in.<\/p>\n

Kond kertoo, ett\u00e4 maan koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 on viime vuosina kiinnostunut esimerkiksi Etel\u00e4-Korea. Sielt\u00e4 on saapunut vierailijoita seuraamaan Tallinnan 21. koulun arkea ja oppitunteja.<\/p>\n

Ty\u00f6huoneessaan Kond selaa paksua vieraskirjaa. Suomalaisten vieraiden puumerkkej\u00e4 ei viime vuosilta juuri l\u00f6ydy.<\/p>\n

\u2013 Ehk\u00e4 Suomessa on pitk\u00e4\u00e4n ajateltu, ett\u00e4 kaikki tulevat sinne oppimaan. Mutta nyky\u00e4\u00e4n suomalaisten koulutusalan ihmisten pit\u00e4isi ehk\u00e4 itse oppia enemm\u00e4n muista maista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Viro haki aikanaan koulutusoppia Suomesta. Nyt se on Euroopan Pisa-k\u00e4rke\u00e4, kun Suomi on luisunut alasp\u00e4in. IS vieraili maineikkaassa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":344994,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,34,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":["post-344993","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-suomi","tag-breaking-news","tag-breakingnews","tag-featured-news","tag-featurednews","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-headlines","tag-ilta-sanomat","tag-latest-news","tag-latestnews","tag-main-news","tag-mainnews","tag-news","tag-otsikot","tag-paauutiset","tag-suomi","tag-top-stories","tag-topstories","tag-uutiset"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117239171965653193","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/344993","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=344993"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/344993\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/344994"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=344993"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=344993"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=344993"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}