T\u00e4m\u00e4 on teko\u00e4lyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelm\u00e4.<\/p>\n
Ty\u00f6maata riitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Puheenjohtaja Sofia Virta<\/strong> (vihr.) toisti kes\u00e4n alussa<\/a> tavoittelevansa vihreiden kannatukseksi p\u00e4\u00e4ministeripuolueiden tasoa kahdeksan vuoden kuluttua. Juuri nyt puolueen kannatus on heikompaa kuin yli kymmeneen vuoteen.<\/p>\n Viime eduskuntavaaleissa, reilut kaksi vuotta sitten vasemmistoliitto ohitti kannatuksessa vihre\u00e4t. Ylen ja Taloustutkimuksen mittaushistoriassa vuodesta 1994 l\u00e4htien vihre\u00e4t ei ole koskaan ollut yht\u00e4 pitk\u00e4\u00e4 jaksoa vasemmistoliittoa heikompi kuin nyt.<\/p>\n Puheet vihreist\u00e4 kokoomuksen puisto-osastona ovat loppuneet. Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n valtuuskunnan (EVA) kes\u00e4ll\u00e4 julkaisemien arvo- ja asennekyselyjen mukaan<\/a> vihreiden kannattajat ovat nykyisin vasemmistolaisempia kuin SDP:n kannattajat.<\/p>\n Lis\u00e4ksi SDP:n kannattajat suhtautuvat sosialismiin kielteisemmin kuin vihreiden kannattajat. Ero on toki pieni.<\/p>\n Jos vihre\u00e4t luokiteltaisiin puolueena pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kannattajiensa perusteella, vihreist\u00e4 voisi alkaa puhua vasemmistopuolueena.<\/p>\n Kannatuksen laskuun on kaksi syyt\u00e4<\/p>\n Yliopistotutkija Jenni Karim\u00e4ki<\/strong> It\u00e4-Suomen yliopistosta nime\u00e4\u00e4 kaksi syyt\u00e4, jotka heikent\u00e4v\u00e4t vihreiden mahdollisuutta saada kannatusta.<\/p>\n Ensinn\u00e4kin EVAn selvityksen perusteella ihmiset hahmottavat poliittista suhtautumistaan aiempaa enemm\u00e4n aatteellisten linjaerojen kautta. Silloin on usein kyse vasemmisto\u2013oikeisto-akselin eroista. Siihen vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti talouspolitiikka.<\/p>\n Oikeistolaisen talouspolitiikan tunnusmerkkein\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 puhetta julkisen sektorin pienent\u00e4misest\u00e4 ja tiukasta talouskurista. Vasemmistolaisen talouspolitiikan tunnusmerkkin\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 julkisen sektorin roolin vahvistamista sek\u00e4 sosiaalista ja taloudellista tasa-arvoa.<\/p>\n \u2013 Vihreiden kannattajat identifioituvat vasemmistolaisiksi. Puolueen ja sen kannattajien ajatusmaailmat eiv\u00e4t t\u00e4ysin kohtaa, Karim\u00e4ki arvioi.<\/p>\n \u2013 Vihre\u00e4t puolueena ei ole koskaan halunnut asemoitua vasemmisto\u2013oikeisto-jakolinjalla. T\u00e4m\u00e4 ep\u00e4suhta h\u00e4mment\u00e4\u00e4 osaa heist\u00e4, jotka pohtivat, mit\u00e4 puoluetta kannattaisivat.<\/p>\n Vihreit\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 vasemmistopuolueisiin hyvinvointiyhteiskunnan korostaminen. Kaikuja oikealta ovat yritt\u00e4misen esiintuominen ja markkinoiden n\u00e4keminen ratkaisuna ongelmiin.<\/p>\n Karim\u00e4en mukaan kansalaisten kannatus suuntautuu nyt etenkin puolueisiin, jotka tunnistetaan selke\u00e4sti vasemmisto\u2013oikeisto-jaon edustajina akselin molemmista p\u00e4ist\u00e4. SDP on suosituin puolue ja kokoomus toiseksi suosituin.<\/p>\n \u2013 Oikeisto\u2013vasemmisto-akseli on noussut hyvin ratkaisevaan asemaan siin\u00e4, miten kansalaiset poliittista valintaansa pohtivat, Karim\u00e4ki arvioi.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Yliopistotutkija Jenni Karim\u00e4ki nostaa kaksi syyt\u00e4 vihreiden kannatuksen laskuun: kansalaiset asemoivat itsens\u00e4 aiempaa enemm\u00e4n vasemmisto-oikeisto-jaon perusteella ja ymp\u00e4rist\u00f6 on j\u00e4\u00e4nyt sivuun politiikan painopisteist\u00e4. Kuva: Antti Eintola \/ YleUkraina ja heikko talouskasvu hallitsevat<\/p>\n Toinen syy on politiikan painopisteen vaihtuminen.<\/p>\n Viel\u00e4 ennen vuoden 2019 vaaleja puhuttiin ilmastonmuutoksesta ja ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. Nyt keski\u00f6ss\u00e4 ovat turvallisuus sek\u00e4 heikko talouskasvu ja valtion talouden huono tilanne.<\/p>\n \u2013 Maailman aika on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 hyvin turvallisuus- ja talouspolitiikkapainotteista. N\u00e4m\u00e4 ovat molemmat teemoja, jotka eiv\u00e4t ole perinteisesti niit\u00e4, joissa vihre\u00e4t ovat vahvimmin esill\u00e4 poliittisessa keskustelussa, Karim\u00e4ki pohtii.<\/p>\n Jos siis kansalainen haluaa t\u00e4ss\u00e4 leikkaus- ja s\u00e4\u00e4st\u00f6keskustelujen ajassa asemoitua vasemmistoon tai oikeistoon, vihreiden paikka puolueena ei ole selke\u00e4 sill\u00e4 janalla. Jos \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4 ei luota vihreiden talousosaamiseen, h\u00e4n ei ilmaise kannatustaan puolueelle niin usein kuin silloin, jos puhe on ymp\u00e4rist\u00f6asioista.<\/p>\n Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vihre\u00e4t k\u00e4rsiv\u00e4t historiansa suurimman vaalitappion. Kansanedustajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 tippui kahdestakymmenest\u00e4 kolmeentoista. Vasemmistoliitto j\u00e4i kuitenkin taakse yhdell\u00e4toista paikalla.<\/p>\n Kuntavaaleissa t\u00e4n\u00e4 vuonna vihre\u00e4t menetti kakkospaikkansa Helsingiss\u00e4 SDP:lle.<\/p>\n Vasemmistoliitto on eduskuntapuolueena kutistunut 1990-luvun lopun paristakymmenest\u00e4 edustajasta liki puoleen.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Vasemmistoliitto on ollut enn\u00e4tyksellisen pitk\u00e4\u00e4n kannatuskyselyiss\u00e4 vihreit\u00e4 suositumpi. Puheenjohtaja Minja Koskela vasemmistoliiton alue- ja kuntavaalivalvojaisissa huhtikuussa Helsingiss\u00e4. Kuva: Tiina Jutila \/ YleKuin kaksi marjaa<\/p>\n Ylelle puoluekannatuskyselyt tekev\u00e4n Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turjan<\/strong> mukaan vihre\u00e4t on menett\u00e4nyt kannatustaan muille punavihre\u00e4n ryhm\u00e4n puolueille.<\/p>\n \u2013 SDP kannatus on hyvin korkealla tasolla. Se tarkoittaa, ett\u00e4 SDP vie muilta puolueilta liikkuvia \u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n \u2013 Vihreille isompi ongelma on vasemmistoliitto. Vihreiden kannattajaprofiili on hyvin samanlainen kuin vasemmistoliitolla. Puolueet kamppailevat hyvin paljon samoista \u00e4\u00e4nest\u00e4jist\u00e4.<\/p>\n Vasemmistoliiton kannatus on viime kuukausina ollut pitk\u00e4aikaista keskiarvoa korkeammalla.<\/p>\n Vaikka t\u00e4ss\u00e4 jutussa keskityt\u00e4\u00e4n kyselykannatukseen, on syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 eduskuntavaaleissa vihre\u00e4t on saanut vasemmistoliittoa enemm\u00e4n kansanedustajia vasta vuoden 2015 vaaleista alkaen.<\/p>\n Vasemmistoliiton kannattajat ovat muuttuneet yh\u00e4 enemm\u00e4n vihreiden kannattajien kaltaisiksi. Nykyisin puolueiden kannattajakunnat ovat l\u00e4hes samanlaiset.<\/p>\n \u2013 Kummankin puolueen kannattajat koostuvat voittopuolisesti naisista ja nuorista, alle 35- tai 50-vuotiaista. He ovat toimihenkil\u00f6it\u00e4. Kannatus keskittyy isoihin kaupunkeihin. Kummankin puolueen kannattajakunta on urbaania, Turja luokittelee.<\/p>\n \u00c4\u00e4nest\u00e4jill\u00e4 voi olla vaikea erottaa puolueita<\/p>\n![\"Yliopistotutkija](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/39-1087680641868deb73b5.jpeg\")
<\/p>\n![\"Minja](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/39-145045867fc002f3d1df.jpeg\")
<\/p>\n
![\"Taloustutkimuksen](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/39-135738666fd222c33bc5.jpeg\")
<\/p>\n