Kymmenen vuotta sitten katiska oli Inarij\u00e4rvell\u00e4 harvinaisuus, nyt niit\u00e4 on satoja<\/a><\/p>\n ![\"N\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00f6joki](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/LvT32kcOw0HVVzoDWTUDTWcXhmmaGbbMUCyMNyE6525gx0ck4EgmLK3NsTzV16GVv_DNNJ5JJrwCCwlxGcoiefEQ6WsDglNmEF6W.jpeg\")
<\/p>\n
\n N\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00f6joki kes\u00e4kuussa 2020.\n <\/p>\n
\n Kuva: Hannu Kostilainen\n <\/p>\n
\n \u2013\u2009Haitallisimpia vaikutuksia on perinteisten saalislajien, siian ja raudun, muuttuminen ahveneen. Kev\u00e4tkutuisena kalana ahven, kuten haukikin, hy\u00f6tyy aikaistuneista kev\u00e4ist\u00e4. Vaikka ahven on hyv\u00e4 ruokakala, sen kalastaminen on t\u00e4ysin erilaista verrattuna perinteisiin siianpyyntimenetelmiin. T\u00e4m\u00e4n seurauksena siika on vaarassa uhanalaistua, kertoo Alioravainen.\n <\/p>\n
Ammattikalastajan elanto vaarassa<\/p>\n
\n Inarinsaamelainen pitk\u00e4n linjan ammattikalastaja Jouni Aikio, 77, on n\u00e4hnyt muutokset kuuden vuosikymmenen aikana kest\u00e4neell\u00e4 kalastajan urallaan.\n <\/p>\n
\n \u2013\u2009Kyse ei ole vain rehev\u00f6itymisen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Koneellinen kalastus ja ylikalastus ovat tuhonneet kalastajalle tuottavat siika-, taimen- ja rautukannat, ja ne tulevat toimeen en\u00e4\u00e4 istutettuina. Istutettuinakin ne pyydet\u00e4\u00e4n keskenkasvuisina eli ne eiv\u00e4t ehdi lis\u00e4\u00e4nty\u00e4, toteaa Aikio.\n <\/p>\n
\n Inarij\u00e4rvess\u00e4 ja sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iviss\u00e4 mets\u00e4j\u00e4rviss\u00e4 kalastavan Aikionkin havainnon mukaan ahven ja hauki ovat vallanneet kaikki vesist\u00f6t. Niiden myynnill\u00e4 ei ammattikalastaja pysty el\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n.\n <\/p>\n
\n \u2013\u2009Pyyd\u00e4n kalaa en\u00e4\u00e4 kotitarpeiksi itselleni ja tytt\u00e4rilleni, Aikio jatkaa.\n <\/p>\n
Palsasoiden sulaminen lis\u00e4\u00e4 rehev\u00f6itymist\u00e4<\/p>\n
\n 1900-luvun alussa N\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00f6joki, Inarij\u00e4rvi ja Paatsjoki olivat kaikki luonnontilaisia. Metsien talousk\u00e4ytt\u00f6, Inarij\u00e4rven valuma-alueen rakennushankkeet, laajamittaiset hakkuut ja muut ihmisen toimet ovat kuitenkin muuttaneet vesist\u00f6j\u00e4. Vesivoimarakentamisellakin on ollut omat vaikutuksensa.\n <\/p>\n
\n \u2013\u2009Vesien l\u00e4mpeneminen lis\u00e4\u00e4 biologista tuotantoa ja kuolleet lev\u00e4massat tukkivat kutualueita. Talvisateet aiheuttavat valumia, joilla on oma vaikutuksensa, toteaa Tero Mustonen.\n <\/p>\n
\n N\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00f6joen l\u00e4mpenemiseen liittyy palsasoiden sulamistrendi, josta kansainv\u00e4linen ilmastokomitea IPCC on varoittanut.\n <\/p>\n
![\"Palsat](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/oBG3nVr2_WEe4Nv8a70O2ZbTTrbNBtp7gkZycdQzEL6oI-6UipqCDIcUCCxWEx287aG61u81CXZHBkUx5wSOCtpS0HPR9pKs-1Yp.jpeg\")
<\/p>\n
\n Palsat ova ikiroudan synnytt\u00e4mi\u00e4 ja niit\u00e4 syntyy aapasuolle, jos keskil\u00e4mp\u00f6tila on alle -1 astetta. Suoturpeen sis\u00e4\u00e4n syntyy routalinssi, joka paksunee vuosittain. Kuvassa palsasuo Utsjoen Kaldoaivin er\u00e4maassa.\n <\/p>\n
\n Kuva: Teemu Saloriutta\n <\/p>\n
\n \u2013\u2009Palsasuot Enonteki\u00f6n, Inarin ja Utsjoen alueella sulavat ja vapauttavat kiintoaineskuormaa alapuoliseen vesist\u00f6\u00f6n, se tummenee ja hitaasti liikkuvan veden alueella saattaa lis\u00e4t\u00e4 rehev\u00f6itymist\u00e4, Mustonen jatkaa.\n <\/p>\n
\n Veden laatu on hyv\u00e4 sellaisilla alueilla, joita ihminen ei ole kuormittanut hakkuilla, j\u00e4nkien ojituksella tai kullanhuuhdonnalla.\n <\/p>\n
\n Kaupallinen kalastus alueella voisi artikkelikokoelman mukaan menesty\u00e4, mutta se edellytt\u00e4isi tehokasta rehev\u00f6itymisen, ilmastonmuutoksen ja muiden saamelaisalueiden vesist\u00f6ihin kohdistuvien uhkien torjumista.\n <\/p>\n
Ratkaisuna ilmastoneuvosto ja ennallistaminen?<\/p>\n
\n Saamelaisalueella on yritetty ratkaista rehev\u00f6itymisen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia perustamalla Saamelainen ilmastoneuvosto. Se tuottaa tutkimukseen ja saamelaistietoon pohjaavia arvioita ilmastonmuutoksen torjumiseksi.\n <\/p>\n
\n Lis\u00e4ksi saamelaisalueiden vesist\u00f6jen tilanteesta huolestuneet ovat valmistelemassa Saamenmaan ainutlaatuiset vesist\u00f6t -hanketta Unescon maailmanperint\u00f6kohdehakuun. Hanke ehtinee hakuun 2030-luvulla.\n <\/p>\n
\n Kolttasaamelaisalueella vuonna 2015 k\u00e4ynnistyneess\u00e4 hankkeessa puolestaan N\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00f6joen valuma-alueella Vainosjoella, Kirakkakoskella sek\u00e4 J\u00e4niskoskella taimenen, harjuksen ja muiden arvokalojen kutualueita ja veden kiertoa on saatu korjattua uittojen, purojen ja pienempien jokien perkaamisen j\u00e4ljilt\u00e4.\n <\/p>\n
\n \u2013\u2009Nyt taimen ja harjus kutevat taas joessa 50 vuoden tauon j\u00e4lkeen ja vett\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 eli \u00e4\u00e4reisilmi\u00f6ist\u00e4 selvi\u00e4minen on helpompaa, kertoo N\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00f6joen ennallistamishankkeessa mukana ollut Mustonen.\n <\/p>\n
\n Valuma-alueiden ennallistaminen olisi ratkaisu rehev\u00f6itymisen aiheuttamiin ongelmiin.\n <\/p>\n
\n \u2013\u2009Maan- ja vedenk\u00e4yt\u00f6n osalta tarvitaan yhteishallintaa ja -sopimista. Ei voida ennallistaa, jos alueella on kaivostoimintaa tai liikaa turismia, jatkaa Mustonen.\n <\/p>\n
\n Sevettij\u00e4rvell\u00e4 1980-luvulta alkanutta eroosiota torjutaan j\u00e4rven rantapenkkoja kive\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Sen avulla sairauksista ja loisista k\u00e4rsinyt siikakanta on elpym\u00e4ss\u00e4.\n <\/p>\n
\n \u2013\u2009Muita keinoja olisivat alueen suojelu vene- ja moottorikelkkaliikenteelt\u00e4 ja rantarakentamiselta sek\u00e4 j\u00e4tevesien k\u00e4sittelyn tehostaminen. Kaikki n\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4t osaltaan ravinnekuormitusta, rantojen eroosiota ja mikromuoveja, kertoo Alioravainen.\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ilmastonmuutos ja rehev\u00f6ityminen uhkaavat tehd\u00e4 uhanalaiseksi saamelaisten kulttuuriperinn\u00f6n, johon pohjoisimman Suomen vesist\u00f6t kuuluvat merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 osana. Dosentti Tero Mustonen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":34545,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[33,31,30,118,32,119],"class_list":{"0":"post-34544","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-science","12":"tag-suomi","13":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/34544","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=34544"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/34544\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/34545"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=34544"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=34544"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=34544"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}