{"id":34871,"date":"2025-09-14T17:54:10","date_gmt":"2025-09-14T17:54:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/34871\/"},"modified":"2025-09-14T17:54:10","modified_gmt":"2025-09-14T17:54:10","slug":"9-vuotiaan-kuolleeksi-luullun-varpun-sotavankeus-jatkui-koko-loppuelaman-politiikka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/34871\/","title":{"rendered":"9-vuotiaan, kuolleeksi luullun Varpun sotavankeus jatkui koko loppuel\u00e4m\u00e4n | Politiikka"},"content":{"rendered":"

\u2013 Ensin napsahteli hajanaisia laukauksia kuin raskaita sadepisaroita kuistin p\u00e4\u00e4tyyn, Varpu Manninen<\/strong> muistelee tapahtumien kulkua.<\/p>\n

Oli l\u00e4mmin ja aurinkoinen alkuilta, jonka levollisuus ja rauha rikkoutuivat lappilaisessa Lokan kyl\u00e4ss\u00e4 yhdess\u00e4 silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksess\u00e4. Kello n\u00e4ytti varttia vaille kuutta. Elettiin hein\u00e4kuun 14. p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sotavuonna 1944.<\/p>\n

\u2013 Sitten alkoi kuulua konepistoolien r\u00e4tin\u00e4\u00e4. Elina-em\u00e4nt\u00e4 kiljaisi sanan \u201dryssi\u00e4\u201d.<\/p>\n

Helvetti p\u00e4\u00e4si valloilleen, kun neuvostopartisaanit iskiv\u00e4t kyl\u00e4\u00e4n samanaikaisesti kolmesta eri suunnasta.<\/p>\n

\u2013 Osa meist\u00e4 lapsista sy\u00f6ksyi kiireesti tupaan. Piilouduimme leivinuunin ja sein\u00e4n v\u00e4liin. Konetuliaseet rummuttivat talon seini\u00e4 kuin raesade ukkosmyrskyss\u00e4.<\/p>\n

Varpu Manninen kertoo Ylen Lapin Radion haastattelussa, miten h\u00e4n yritti piiloutua neuvostopartisaaneilta 14. hein\u00e4kuuta 1944. \u00c4\u00e4nite on elokuulta 1989. (Viikon dokumentti: \u201dSotavangit\u201d)<\/p>\n

9-vuotias Varpu oli ollut pihalla leikkim\u00e4ss\u00e4 pihapiirin lasten kanssa, kun alkoi tapahtua.<\/p>\n

Mannisten perhe oli jo aiemmin evakuoitu lappilaisesta er\u00e4maam\u00f6kist\u00e4\u00e4n turvallisemmaksi oletettuun Lokan kyl\u00e4\u00e4n. Talorykelm\u00e4ss\u00e4 oli 75 asukasta.<\/p>\n

Kun ammunta hieman hellitti, Varpu ja h\u00e4nen leikkitoverinsa uskaltautuivat pois piilostaan.<\/p>\n

Silloin l\u00e4hell\u00e4 r\u00e4j\u00e4hti. Tyt\u00f6n silmiss\u00e4 musteni, h\u00e4nen korvansa lukkiutuivat ja h\u00e4n paiskautui paineaallon voimasta p\u00e4in kivimuuria. R\u00e4j\u00e4hdyksen huumaamana h\u00e4n hoippui takaisin piilopaikkaansa.<\/p>\n

\u2013 Kun kuuloni palasi, l\u00e4hdin taas liikkeelle. Aivan muurin nurkalla vastaan tuli Irma, joka painoi vasenta k\u00e4sivarttaan rintaansa vasten ja sopersi: \u201dMin\u00e4 kuolen\u201d. Verta valui pitkin h\u00e4nen k\u00e4sivarttaan.<\/p>\n

13-vuotias Irma Ylilokka<\/strong> oli evakkotalon is\u00e4nt\u00e4perheen kasvattityt\u00e4r.<\/p>\n

Lokan kyl\u00e4\u00e4n hy\u00f6k\u00e4nneiden neuvostopartisaanien uhreja haudataan Sodankyl\u00e4ss\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 1944. Hautajaiset radioitiin.<\/p>\n

Paavonmaan mets\u00e4ss\u00e4 teloitettiin kymmenen naista ja lasta, jotka kuolivat niskalaukauksiin ja pistohaavoihin. Heid\u00e4t oli aseteltu riviin.<\/p>\n

Lokan kyl\u00e4ss\u00e4 surmattiin 21 siviili\u00e4, jotka olivat etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 naisia ja lapsia, vain yhden kuolleen ollessa aikuinen mies. Jotkut uhreista paloivat poltettujen rakennusten mukana.<\/p>\n

Elina-em\u00e4nt\u00e4 makasi elottomana lattialla, kun Varpu tuli eteiseen. L\u00e4hell\u00e4 virui mahallaan 4-vuotias Urpo p\u00e4\u00e4 verilammikossa.<\/p>\n

Urpo Yliriesto<\/strong> oli is\u00e4nt\u00e4perheen kotiapulaisen poika.<\/p>\n

Varpu yritti kurottautua auttamaan Urpoa, muttei koskaan p\u00e4\u00e4ssyt t\u00e4m\u00e4n luokse, sill\u00e4 \u00e4kki\u00e4 h\u00e4nen k\u00e4teens\u00e4 tartuttiin tiukasti.<\/p>\n

\u2013 Keitti\u00f6ss\u00e4 olikin ollut partisaani. H\u00e4n nappasi k\u00e4dest\u00e4ni kiinni, ja niin sit\u00e4 mentiin.<\/p>\n

Ja pitk\u00e4lle mentiinkin \u2013 aina Neuvostoliittoon saakka.<\/p>\n

Suomalaissiviilit j\u00e4tetty oman onnensa nojaan<\/p>\n

Edell\u00e4 olevat sitaatit ovat per\u00e4isin Varpu Mannisen haastatteluista. Ne h\u00e4n on antanut tietokirjailija ja journalisti Markku Tasalalle<\/strong>.<\/p>\n

Tasalalta julkaistiin hiljakkoin kirja Partisaanien sotavankina. Paitsi haastatteluihin Mannisen repliikit perustuvat my\u00f6s muistelmatekstiin, jonka h\u00e4n aikoinaan on kirjoittanut p\u00f6yt\u00e4laatikkoon.<\/p>\n

Teos pohjaa my\u00f6s muutaman muun partisaanien suomalaisuhrin haastatteluihin, arkistomateriaaliin, asiantuntijahaastatteluihin ja Keskusrikospoliisin salaiseen esitutkinta-aineistoon.<\/p>\n

\"Mies<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Markku Tasalan uusin teos antaa \u00e4\u00e4nen niille suomalaisille, jotka ovat joutuneet kilvoittelemaan partisaanisodan aiheuttamien traumojen kanssa. Kuva: Jari Kovalainen \/ Yle<\/p>\n

Jatkosodan aikana vuosina 1941\u20131944 neuvostopartisaanit iskiv\u00e4t Pohjois- ja It\u00e4-Suomen kyliin viitisenkymment\u00e4 kertaa.<\/p>\n

Hy\u00f6kk\u00e4ykset ulottuivat it\u00e4rajan tuntumassa Petsamosta Sodankyl\u00e4\u00e4n ja Savukoskelta Ilomantsiin. Iskuissa surmattiin nykytiedon mukaan 182 suomalaissiviili\u00e4.<\/p>\n

Lokkaan hy\u00f6kk\u00e4si satakunta partisaania. He olivat raskaasti aseistettuja. Kyl\u00e4l\u00e4isist\u00e4 tapettiin kolmasosa, yhteens\u00e4 21 ihmist\u00e4. Partisaaneja menehtyi kymmenen.<\/p>\n

Lokkaan oli j\u00e4tetty mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4n pieni sotilasvartio siviilej\u00e4 suojaamaan. Lis\u00e4ksi asukkaille oli jaettu aseita, jotta he tarpeen tullen kykenisiv\u00e4t puolustautumaan.<\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4ntyneen partisaanivaaran vuoksi lokkalaisille oli jo pitk\u00e4\u00e4n lupailtu evakuointia. Viranomaisten lupaukset j\u00e4iv\u00e4t traagisin seurauksin lunastamatta.<\/p>\n

NL mielsi hy\u00f6kk\u00e4ykset suomalaiskyliin hy\u00f6kk\u00e4yksiksi natsi-Saksaa vastaan<\/p>\n

Hy\u00f6kk\u00e4\u00e4ji\u00e4 ajoi takaa kuusi suomalaista sotilasosastoa runsaan viikon ajan, mutta ne eiv\u00e4t onnistuneet tavoittamaan Stalinets-nimist\u00e4 partisaanijoukkoa ennen it\u00e4rajaa.<\/p>\n

Viikkoa aiemmin neuvostopartisaanit olivat rynn\u00e4k\u00f6ineet Savukoskella sijaitsevaan Seitaj\u00e4rven kyl\u00e4\u00e4n. Siell\u00e4 surmansa sai 16 henkil\u00f6\u00e4.<\/p>\n

\"Seitaj\u00e4rven<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Lappilaiseen Seitaj\u00e4rven kyl\u00e4\u00e4n 7.7. 1941 tehdyn partisaani-iskun siviiliuhreja. Kuva: SA-kuva<\/p>\n

Lokka ja Seitaj\u00e4rvi olivat jatkosodan tuhoisimmat partisaaniyll\u00e4k\u00f6t.<\/p>\n

Koko Pohjois-Suomi, yhteens\u00e4 kolmasosa Suomen pinta-alasta, oli tuolloin Hitlerin Saksan sotilashallinnon alla, jolloin neuvostopartisaanit hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t oman k\u00e4sityksens\u00e4 mukaan my\u00f6s suoraan saksalaisia vastaan. Toimintakulttuuri oli sen mukaista.<\/p>\n

Tasalan kirjassa partisaani-iskujen Suomen syrj\u00e4seuduille aiheuttamia menetyksi\u00e4 luonnehditaan musertaviksi.<\/p>\n

\u2013 Ihmisvahingot olivat suuret, ja lis\u00e4ksi kylien rakennuksia h\u00e4vitettiin ja karjaa tapettiin, mik\u00e4 heikensi asukkaiden elinolosuhteita ja toimeentuloa.<\/p>\n

\u201dHuusin, jos vaikka joku kuulisi\u201d<\/p>\n

Sitten takaisin Lokan kyl\u00e4\u00e4n ja vuoden 1944 hein\u00e4kuun 14. p\u00e4iv\u00e4n kohtalokkaisiin tapahtumiin.<\/p>\n

Jostain syyst\u00e4 neuvostopartisaanit eiv\u00e4t surmanneet Varpu Mannista, vaan l\u00e4htiv\u00e4t raahaamaan vastaan pyristelev\u00e4\u00e4 lasta kohti mets\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Huusin ja itkin \u00e4\u00e4neen tarkoituksella, jos vaikka joku kyl\u00e4l\u00e4inen olisi elossa ja kuulisi. Ei kuullut.<\/p>\n

Hy\u00f6kk\u00e4yshetkell\u00e4 poissa evakkotalosta olleiden Varpun vanhempien kohtalosta ei ollut tietoa. Tyt\u00f6n tuska ja h\u00e4t\u00e4 oli kaiken koetun j\u00e4lkeen niin suuri, ettei h\u00e4n halunnut j\u00e4\u00e4d\u00e4 eloon.<\/p>\n

\u2013 Siin\u00e4 ajattelin, ett\u00e4 nyt olisi loppu parasta. Halusin kuolla ja huomasin yhden partisaanin vy\u00f6ll\u00e4 olevan kranaatteja. Kurotin k\u00e4tt\u00e4ni niit\u00e4 kohti, jotta vet\u00e4isin yhdest\u00e4 sokan irti ja lennett\u00e4isiin koko montullinen ilmaan. En onnistunut.<\/p>\n

\"Kolme<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Kolme neuvostoliittolaista naispartisaania kiv\u00e4\u00e4reineen ja pistimineen toisen maailmansodan melskeiss\u00e4. Kuva: Shutterstock\/AOP<\/p>\n

Varpun oli kestett\u00e4v\u00e4 henkiinj\u00e4\u00e4misen raskas velvollisuus. Ei selvinnyt koskaan, miksi juuri h\u00e4net s\u00e4\u00e4stettiin, vaikka moni muu lapsi surmattiin.<\/p>\n

Suomea sujuvasti puhuva partisaani sanoi Varpulle, ett\u00e4 tytt\u00f6 aiottiin kuljettaa Neuvostoliittoon. Alkoi pitk\u00e4 ja uuvuttava patikointi \u2013 8 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 leiritulilla ja mets\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Tie vie ven\u00e4l\u00e4iseen lastenkotiin<\/p>\n

Varpu kertoo muistelmatekstiss\u00e4\u00e4n tehneens\u00e4 sieppaajilleen selv\u00e4ksi, ettei h\u00e4n halua Neuvostoliittoon.<\/p>\n

\u2013 Olin t\u00e4ynn\u00e4 raivoa ja kostonhalua.<\/p>\n

Varpu yritti useaan otteeseen paeta sieppaajiltaan \u2013 huonolla menestyksell\u00e4.<\/p>\n

Varpu Manninen p\u00e4\u00e4tyi Mont\u0161egorsk-nimiseen ven\u00e4l\u00e4iseen kaivoskaupunkiin. Se sijaitsee Kuolan niemimaalla Kantalahden ja Murmanskin kaupunkien v\u00e4lisell\u00e4 alueella.<\/p>\n

Mont\u0161egorskin lastenkodista tuli Varpun asuinpaikka puolentoista vuoden ajaksi. H\u00e4nen lis\u00e4kseen sinne oli sijoitettuna yhteens\u00e4 80 sotaorpoa.<\/p>\n

Sopetuminen neuvostoliittolaiseen el\u00e4m\u00e4nmuotoon ei ollut helppoa Luirojokivarren er\u00e4maasta l\u00e4ht\u00f6isin olleelle tyt\u00f6lle. Erityisesti kielitaidottomuus tuotti ongelmia, Tasalan kirjassa todetaan.<\/p>\n

\u2013 Koulussa Varpua kiusattiin ja nimiteltiin h\u00e4nen kansallisuutensa takia. Selviytymiskeinoksi muodostui reipas osallistuminen arkisiin askareisiin muiden lasten mukana. My\u00f6s kielitaito parani v\u00e4hitellen ahkeran harjoittelun my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Tietokirjailija Markku Tasala muistuttaa, ett\u00e4 Varpulla ei ollut mink\u00e4\u00e4nlaista mahdollisuutta purkaa rankkoja kokemuksiaan omaistensa tai kenenk\u00e4\u00e4n muun l\u00e4heisen ihmisen kanssa puoleentoista vuoteen.<\/p>\n

\"Mustavalkoinen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Neuvostopartisaanien tuhoama Lokan kyl\u00e4 hein\u00e4kuun puoliv\u00e4liss\u00e4 vuonna 1944. Kuva: SA-kuva<\/p>\n

Partisaanien riveiss\u00e4 my\u00f6s suomea puhuvia<\/p>\n

Neuvostoliiton Suomeen l\u00e4hett\u00e4miin partisaaniosastoihin kuului tavallisesti 20\u2013200 henkil\u00f6\u00e4, niin miehi\u00e4 kuin naisiakin.<\/p>\n

Partisaanit eiv\u00e4t olleet puna-armeijan sotilaita, vaan p\u00e4\u00e4osin kommunistisen puolueen toiminnassa ansioituneita neuvostokansalaisia. Mukana oli my\u00f6s vankeja.<\/p>\n

Tasalan kirjan mukaan joukossa oli my\u00f6s suomalaistaustaisia henkil\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Suomalaisia, esimerkiksi entisi\u00e4 punakaartilaisia, k\u00e4ytettiin usein tiedustelijoina, oppaina ja tarvittaessa my\u00f6s tulkkeina. Heit\u00e4 oli my\u00f6s taistelijoina partisaaniosastojen riveiss\u00e4.<\/p>\n

Erityisesti Ukrainassa ja Valko-Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 neuvostopartisaanit aiheuttivat paljon p\u00e4\u00e4nvaivaa ja miestappioita Neuvostoliittoon vuonna 1941 hy\u00f6k\u00e4nneelle Saksan armeijalle.<\/p>\n

Saksalaiset toimivatkin s\u00e4\u00e4lim\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti puhdistaessaan partisaaneja tukevia asuinseutuja.<\/p>\n

Natsijohtaja Heinrich Himmler<\/strong> ilmaisi johtamiensa SS-joukkojen kannan toteamalla \u201dv\u00e4est\u00f6n on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 emme s\u00e4\u00e4li bandiittisodassa viattomia lapsiakaan\u201d.<\/p>\n

Varpu ylitt\u00e4\u00e4 it\u00e4rajan toistamiseen<\/p>\n

Partisaanisodan mielett\u00f6myyksien keskelle joutunut Varpu Manninen kotiutettiin Neuvostoliitosta Suomeen kev\u00e4ttalvella vuonna 1946.<\/p>\n

Jo elokuussa 1945 Varpu oli saanut kotoaan kaksi kirjett\u00e4.<\/p>\n

Toinen niist\u00e4 oli h\u00e4nen sisarpuoleltaan Elmalta ja toinen \u00e4idilt\u00e4 Hilmalta. Kirjeiss\u00e4 kerrottiin Varpun kauan odottama uutinen: Mannisen perheest\u00e4 ei ollut kuollut ket\u00e4\u00e4n Lokan partisaanihy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4!<\/p>\n

Sanoinkuvaamaton helpotuksen tunne hyv\u00e4ili Varpun mielt\u00e4.<\/p>\n

Ylitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n Suomen it\u00e4rajan toistamiseen Varpu kantoi sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n pelottavaa, vaiettua salaisuutta.<\/p>\n

Viel\u00e4 tuolloin sodan tapahtumista puhumista ja neuvostopartisaanien saattamista ik\u00e4v\u00e4\u00e4n valoon pidettiin poliittisesti liian arkaluonteisena. Partisaanisodan todellista luonnetta ei voinut paljastaa ja syyllisi\u00e4 hirmutekoihin julkisesti osoittaa.<\/p>\n

\u2013 Kovat kokemukset suljettiin sielun syvyyksiin, kuten Tasala asian kirjassaan Partisaanien sotavankina muotoilee.<\/p>\n

\"Nainen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Suomen historian professori emerita Maria L\u00e4hteenm\u00e4ki on Varpu Mannisen sukulainen. L\u00e4hteenm\u00e4ki on itsekin tutkinut neuvostopartisaanien suomalaisiin er\u00e4maakyliin tekemi\u00e4 iskuja. Kuva: Jari Kovalainen \/ Yle<\/p>\n

\u2013 Poliittinen ilmapiiri oli sodan j\u00e4lkeen j\u00e4nnitteinen ja kaikesta, mik\u00e4 liittyi Neuvostoliittoon, vaiettiin tarkasti.<\/p>\n

N\u00e4in toteaa It\u00e4-Suomen yliopiston Suomen historian professori emerita Maria L\u00e4hteenm\u00e4ki<\/strong>. H\u00e4n on Varpu Mannisen sukulainen. Varpu ja L\u00e4hteenm\u00e4en Elma-mummo olivat sisaruksia.<\/p>\n

\u2013 Noin yleisesti sanoisin, ett\u00e4 Varpusta ei puhuttu suvussa lainkaan.<\/p>\n

\u201dLasta ihmeteltiin kuin kuolleista her\u00e4nnytt\u00e4\u201d<\/p>\n

Toisaalta vaikeneminen oli my\u00f6s Varpun oma valinta, L\u00e4hteenm\u00e4ki sanoo.<\/p>\n

\u2013 H\u00e4mmentynytt\u00e4 pikkutytt\u00f6\u00e4 hiostettiin joka puolelta heti Neuvostoliitosta paluun j\u00e4lkeen. T\u00e4m\u00e4 ei lapsena osannut sanoittaa kokemaansa ja mykistyi loppuel\u00e4m\u00e4kseen.<\/p>\n

Lokan partisaanihy\u00f6kk\u00e4yksen uhrit oli haudattu 26. hein\u00e4kuuta 1944. Yksik\u00e4\u00e4n Suomeen j\u00e4\u00e4neist\u00e4 ei tuolloin tiennyt Varpu Mannisen kohtalosta, joten tyt\u00f6n oletettiin kuolleen.<\/p>\n

Saattov\u00e4est\u00e4 tuskin kukaan osasi aavistaa, ett\u00e4 yksi hautaan lasketuista arkuista olikin vainajan osalta tyhj\u00e4. Tai ainakaan ne palaneista talon raunioista l\u00f6ytyneet j\u00e4\u00e4nteet, jotka oli arkkuun laitettu Varpun nimiss\u00e4, eiv\u00e4t kuuluneet h\u00e4nelle.<\/p>\n

Kyl\u00e4l\u00e4iset eiv\u00e4t voineet uskoa todeksi lapsen paluuta sielt\u00e4, minne monien paikkakunnalta loikanneiden tiedettiin kadonneen lopullisesti.<\/p>\n

\u2013 Lasta tultiin ihmettelem\u00e4\u00e4n kuin kuolleista her\u00e4nnytt\u00e4, Tasala kertoo kirjassaan.<\/p>\n

Sukulaisprofessori: \u201dKova kohtalo tyt\u00f6ll\u00e4\u201d<\/p>\n

My\u00f6sk\u00e4\u00e4n tapaamisissaan Tasalan kanssa Varpu Manninen ei paljasta mit\u00e4\u00e4n yksityisel\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n \u2013 tai on suorastaan kielt\u00e4nyt siit\u00e4 puhumisen l\u00e4hiomaisiaan suojellakseen, professori L\u00e4hteenm\u00e4ki kiteytt\u00e4\u00e4 Ylelle antamassaan haastattelussa.<\/p>\n

\u2013 Sekin kertoo kuvaavasti siit\u00e4 ahdistavasta salaisuuden verhosta, joka ymp\u00e4r\u00f6i Varpua kidnappauksesta l\u00e4htien ja teki h\u00e4nest\u00e4 erilaisen, muista poikkeavan, leimatun. H\u00e4n sai stigman, josta ei vapautunut koskaan. Kova kohtalo tyt\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n

Se tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Varpu Manninen oli naimisissa ja h\u00e4nell\u00e4 oli lapsia.<\/p>\n

\u2013 Pelko, turvattomuus ja itseluottamuksen puute ovat olleet kuin taakka minun harteillani koko el\u00e4m\u00e4ni ajan, Manninen kirjoittaa muistelmatekstiss\u00e4\u00e4n, kun uni ei y\u00f6ll\u00e4 tahdo tulla silm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\u2013 Sisimp\u00e4ni kiehuu voimattomasta raivosta. Eletty el\u00e4m\u00e4 vilist\u00e4\u00e4 silmieni ohi kuin filminauha. Mit\u00e4 min\u00e4 n\u00e4enk\u00e4\u00e4n? En mit\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4, hauskaa tai my\u00f6nteist\u00e4. Miksi minulle on el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni tapahtunut kaikki t\u00e4m\u00e4?<\/p>\n

Varpu Manninen menehtyi Lapin Sodankyl\u00e4ss\u00e4 82-vuotiaana vuonna 2017.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"\u2013 Ensin napsahteli hajanaisia laukauksia kuin raskaita sadepisaroita kuistin p\u00e4\u00e4tyyn, Varpu Manninen muistelee tapahtumien kulkua. Oli l\u00e4mmin ja…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":34872,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,1433,9954,667,24,25,9957,28,29,9956,9955,15,18,21,637,9959,5822,9958,32,3417,19,20,16],"class_list":{"0":"post-34871","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-historia","17":"tag-jatkosota","18":"tag-lappi","19":"tag-latest-news","20":"tag-latestnews","21":"tag-lokka","22":"tag-main-news","23":"tag-mainnews","24":"tag-neuvostoliiton-partisaani-iskut-suomeen","25":"tag-neuvostopartisaanit","26":"tag-news","27":"tag-otsikot","28":"tag-paauutiset","29":"tag-politiikka","30":"tag-siviiliuhrit","31":"tag-sodankyla","32":"tag-sotavangit","33":"tag-suomi","34":"tag-toinen-maailmansota","35":"tag-top-stories","36":"tag-topstories","37":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/34871","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=34871"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/34871\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/34872"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=34871"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=34871"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=34871"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}