![\"Ihmisi\u00e4](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-132722566acd6ae3e339.jpeg\")
<\/p>\nValtiolle tulee puolen miljardin euron lis\u00e4lasku, jos velkapotin keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen korko v\u00e4r\u00e4ht\u00e4\u00e4 0,2 prosentti\u00adyksikk\u00f6\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in.<\/p>\n
<\/p>\n
Avaa kuvien katselu<\/p>\n
Suomen valtio otti tiistaina uutta lainaa 1,5 miljardin euron verran. Kuva: Henrietta Hassinen \/ Yle<\/p>\n
Huutokauppa kesti t\u00e4n\u00e4\u00e4n puoli tuntia, ja taas valtiolla on uutta lainaa 1,5 miljardia euroa lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Valtiokonttorin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 huutokaupassa oli runsaasti sijoittajien kysynt\u00e4\u00e4 valtion tarjoamille lainapapereille. Kymmenen ja viidentoista vuoden lainojen koroksi tuli huutokaupassa runsas kolme prosenttia.<\/p>\n
Muutos on suuri. Nollakorkojen kauden ansioista koko lainapotista maksetaan korkoa keskim\u00e4\u00e4rin vain 1,8 prosenttia. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 valtiolla on velkaa melkein 180 miljardia euroa.<\/p>\n
Sit\u00e4 mukaa, kun vanhoja lainoja er\u00e4\u00e4ntyy ja niit\u00e4 maksetaan pois, otetaan uutta lainaa tilalle. Uusien lainojen korot ovat kalliimpia kuin muutama vuosi sitten nollakorkojen aikana.<\/p>\n
T\u00e4n\u00e4\u00e4n markkinoilta heltisi lainaa Suomelle kymmeneksi vuodeksi 3,05 prosentin korolla ja viideksitoista vuodeksi 3,4 prosentilla. N\u00e4m\u00e4 uudet lainat hilaavat v\u00e4hitellen Suomen maksamaa keskikorkoa yl\u00f6sp\u00e4in.<\/p>\n
Koron v\u00e4r\u00e4hdys maksaa valtiolle puoli miljardia euroa<\/p>\n
Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n tutkimuslaitoksen ennustep\u00e4\u00e4llikk\u00f6 P\u00e4ivi Puonti<\/strong> arvioi, ett\u00e4 parissa vuodessa valtion lainojen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen korko nousee nykyisest\u00e4 1,8 prosentista kahteen prosenttiin.<\/p>\n Desimaalien muutokset kuulostavat ehk\u00e4 vaatimattomilta, mutta Puonnin mukaan 0,2 prosenttiyksik\u00f6n nousu tarkoittaisi valtiolle noin puolen miljardin euron lis\u00e4menoa.<\/p>\n Viime vuonna valtion korkomenot olivat 3,2 miljardia euroa ja vuonna 2029 ne l\u00e4hestyv\u00e4t Valtiokonttorin arvion mukaan viitt\u00e4 miljardia euroa.<\/p>\n Kova muutos lainarahan hinnassa kertoo yleisest\u00e4 muutoksesta markkinoilla. Puonti muistuttaa, ett\u00e4 yleinen korkotaso euroalueella on noussut ja se koskee kaikkia.<\/p>\n Mik\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 Suomen lainakoron nousua, P\u00e4ivi Puonti?<\/strong><\/p>\n Suomi ei n\u00e4yt\u00e4 olevan markkinoiden silmiss\u00e4 muita euromaita kehnompi velallinen siit\u00e4k\u00e4\u00e4n huolimatta, ett\u00e4 Suomen luottoluokitusta on juuri heikennetty.<\/p>\n \u2013 Suomi pyrkii kuitenkin saamaan velkaantumista hallintaan. Markkinoilla seurataan my\u00f6s hallituksen aktiivisia toimia ja pyrkimyksi\u00e4 hillit\u00e4 velkaantumista, Puonti sanoo.<\/p>\n Onko siis valtion pakko leikata menojaan ja tasapainottaa taloutta miljarditolkulla?<\/p>\n \u2013 Kyll\u00e4 n\u00e4it\u00e4 toimia varmasti seurataan Suomen lis\u00e4ksi niin my\u00f6s muissa euromaissa.<\/p>\n Esimerkiksi Ranskalta vaadittu lainakorko on t\u00e4ll\u00e4 vuosituhannella ollut samankaltainen Suomen kanssa. Nyt sijoittajat vaativat Ranskalta pari desimaalia kovempaa korkea kuin Suomelta.<\/p>\n \u2013 Taustalla voi olla se, ett\u00e4 Ranskassa ei ole pystytty tarttumaan velkaantumiseen ihan yht\u00e4 tarmokkaasti kuin Suomessa, Puonti arvioi.<\/p>\n Suomen etu on sekin, ett\u00e4 julkisessa taloudessa on velan vastapuolena my\u00f6s varallisuutta, ennen kaikkea suuret el\u00e4kerahastot.<\/p>\n Sijoittajien kannalta valtiolainat ovat taas hyv\u00e4 turvasatama, kun korot ovat palautuneet normaalimmalle tasolle poikkeuksellisen nollakorkojen kauden j\u00e4lkeen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Valtiolle tulee puolen miljardin euron lis\u00e4lasku, jos velkapotin keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen korko v\u00e4r\u00e4ht\u00e4\u00e4 0,2 prosentti\u00adyksikk\u00f6\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in. Avaa kuvien katselu Suomen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":3508,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,2458,2456,2459,32,78,2457],"class_list":{"0":"post-3507","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-korko","14":"tag-lainamarkkinat","15":"tag-rahapolitiikka","16":"tag-suomi","17":"tag-talous","18":"tag-valtionvelka"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3507","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3507"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3507\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3508"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3507"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3507"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3507"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}