{"id":35132,"date":"2025-09-15T01:17:08","date_gmt":"2025-09-15T01:17:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/35132\/"},"modified":"2025-09-15T01:17:08","modified_gmt":"2025-09-15T01:17:08","slug":"horjuuko-naton-jattilupaus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/35132\/","title":{"rendered":"Horjuuko Naton j\u00e4ttilupaus?"},"content":{"rendered":"

Nato-maiden 5 prosentin puolustusmenositoumuksen yksityiskohdat ovat h\u00e4m\u00e4ri\u00e4, katsoo \u201dmysteerist\u00e4\u201d puhuva tutkijakolmikko.<\/p>\n

\"\"\/\"\"\/<\/p>\n

Naton puolustusmenotavoitteeseen sis\u00e4ltyv\u00e4t uudet kategoriat voivat vesitt\u00e4\u00e4 sitoumuksen varsinaista tavoitetta, tutkijat katsovat. Kuvituskuvassa Saksan ilmavoimien soittokunta esiintym\u00e4ss\u00e4 D\u00fcsseldorfissa. Malte Ossowski\/Sven Simon\/dpa via ZUMA Press, Zumawire \/ MV Photos<\/p>\n

Puolustusliitto Naton j\u00e4senmaat sopivat kes\u00e4ll\u00e4 2025 Haagissa komeasta tavoitteesta ja korotuksesta liittouman puolustusmenoihin. Vuotuiset puolustusmenot on m\u00e4\u00e4r\u00e4 nostaa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 menness\u00e4.<\/p>\n

Se, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 lupaus lopulta tarkoittaa, on kuitenkin mysteeri, kirjoittavat ajatushautomo CEPA:n (Center for European Policy Analysis) tutkijat Catherine Debenham<\/strong>, Maddie Hensley<\/strong> ja Jason Israel<\/strong> analyysissaan<\/a>. Kysymys kuuluu, mit\u00e4 liittouman j\u00e4senet oikeastaan tulevat maksamaan ja miten kuluttamaan, ja vastaukset j\u00e4\u00e4v\u00e4t t\u00e4ll\u00e4 er\u00e4\u00e4 h\u00e4m\u00e4riksi, he toteavat.<\/p>\n

Yksi Haagin kokouksen p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmaan kirjattu merkitt\u00e4v\u00e4 lauseke j\u00e4i heid\u00e4n mukaansa v\u00e4h\u00e4lle huomiolle kes\u00e4ll\u00e4. Ik\u00e4\u00e4n kuin sivulauseena julistukseen lis\u00e4tyn kirjauksen mukaan puolustusmenotavoitteeseen luetaan mukaan \u201dmy\u00f6s suorat panostukset Ukrainan puolustukseen ja sen puolustusteollisuuteen\u201d.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sek\u00e4 hyvi\u00e4 ett\u00e4 mahdollisesti v\u00e4hemm\u00e4n hyvi\u00e4 uutisia. Sitoumus antaa lupauksia kasvavasta avusta Ukrainalle, kun j\u00e4senmaiden ei en\u00e4\u00e4 tarvitse tehd\u00e4 yht\u00e4 vahvoja valintoja puolustusmenojen ja Ukrainan tukemisen v\u00e4lill\u00e4, tutkijakolmikko kirjoittaa.<\/p>\n

\u2013 Kuitenkin, jotkut voivat argumentoida, ett\u00e4 Ukrainan apu tarkoittaa pienemp\u00e4\u00e4 tarvetta panostaa niihin kotimaan [puolustuksen] vajeisiin, joihin Naton menositoumus pyrkii puuttumaan.<\/p>\n

Ukrainan kannalta tilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toiveikkaalta, sill\u00e4 vaikka liittoumassa on hyvin vaihtelevaa suhtautumista Ukrainan tukemiseen, osoittaa p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselma tutkijoiden mielest\u00e4 solidaarisuuden kasvua t\u00e4rke\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4. Selv\u00e4\u00e4 on ainakin yksi asia: eurooppalaisten Nato-maiden ei en\u00e4\u00e4 tarvitse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 Naton vaatiman puolustuskulutuksen ja Ukrainan avustamisen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Naton kannalta lauseke voi kuitenkin heikent\u00e4\u00e4 sen varsinaisen tavoitteen \u2013 liittouman puolustuskyvyn vahvistamisen \u2013 toteutumista, Debenham, Hensley ja Israel huomauttavat.<\/p>\n

Uudet kategoriat her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t \u201dkriittisen kysymyksen\u201d<\/p>\n

Ukraina-kirjauksen lis\u00e4ksi viiden prosentin sitoumusta heikent\u00e4\u00e4 sen jakautuminen kahteen osaan: 3,5 prosentin menoihin \u201dkovaan\u201d puolustukseen ja 1,5 prosentin menoihin puolustukselle kriittisiin muihin investointeihin, kuten infrastruktuuriin ja teollisuuteen.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4m\u00e4 on suuri muutos verrattuna Naton perinteiseen kulutukseen, jossa fokus oli keskeisiss\u00e4 puolustuksellisissa vaatimuksissa, tutkijat katsovat.<\/p>\n

\u2013 N\u00e4m\u00e4 uudet kategoriat voivat tarjota mahdollisuuksia luovalle kirjanpidolle, kuten kotimaisten investointien lukemiselle osaksi Naton uusia kulutustavoitteita. Siten, kun j\u00e4senmaat m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t summia, joita kuhunkin osa-alueeseen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, nousee kriittinen kysymys: vahvistaako uusi tavoite Naton sotilaallisia kykyj\u00e4?<\/p>\n

Esimerkiksi Ukrainan avun lukeminen mukaan Nato-puolustusmenoihin voi antaa harhaanjohtavan kuvan puolustusmenoista pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4, tutkijakolmikko jatkaa.<\/p>\n

Nato-tavoitteen nosto viiteen prosenttiin bkt:sta on huomattava korotus aiempaan kahden prosentin tavoitteeseen, jota sit\u00e4k\u00e4\u00e4n valtaosa j\u00e4senmaista ei ole saavuttanut. Kuitenkin, jos sotilaallinen tuki Ukrainalle olisi luettu mukaan menoihin viime vuosina, olisi ainakin viisi tavoitteen alittanutta j\u00e4senmaata itse asiassa t\u00e4ytt\u00e4nyt sen. Hyv\u00e4ksi luetut puolustusmenot olisivat kasvaneet liittouman laajuisesti jopa yli 60 miljardilla dollarilla pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n viime vuonna, Debenham, Hensley ja Israel havainnollistavat.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Nato-maiden 5 prosentin puolustusmenositoumuksen yksityiskohdat ovat h\u00e4m\u00e4ri\u00e4, katsoo \u201dmysteerist\u00e4\u201d puhuva tutkijakolmikko. Naton puolustusmenotavoitteeseen sis\u00e4ltyv\u00e4t uudet kategoriat voivat vesitt\u00e4\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":35133,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[35,22,23,26,27,33,31,30,17,70,5679,2260,24,25,28,29,15,18,21,637,32,19,20,4385,16],"class_list":{"0":"post-35132","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-24h","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-kansainvalinen-politiikka","18":"tag-kansainvaliset-organisaatiot-ja-sopimukset","19":"tag-kansainvalisyys","20":"tag-latest-news","21":"tag-latestnews","22":"tag-main-news","23":"tag-mainnews","24":"tag-news","25":"tag-otsikot","26":"tag-paauutiset","27":"tag-politiikka","28":"tag-suomi","29":"tag-top-stories","30":"tag-topstories","31":"tag-ulkopolitiikka-ja-kansainvalinen-politiikka","32":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/35132","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=35132"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/35132\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/35133"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=35132"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=35132"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=35132"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}