{"id":3524,"date":"2025-08-12T16:23:21","date_gmt":"2025-08-12T16:23:21","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/3524\/"},"modified":"2025-08-12T16:23:21","modified_gmt":"2025-08-12T16:23:21","slug":"abraham-stillerista-kirjan-kirjoittanut-rony-smolar-han-halusi-antaa-muille-enemman-kuin-oli-itse-saanut","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/3524\/","title":{"rendered":"Abraham Stillerist\u00e4 kirjan kirjoittanut Rony Smolar: \u201dH\u00e4n halusi antaa muille enemm\u00e4n kuin oli itse saanut\u201d"},"content":{"rendered":"<p class=\"wp-block-post-excerpt__excerpt\">Smolar nauhoitti Stillerin kertomia tarinoita 1960-luvulla ja kirjoitti niist\u00e4 my\u00f6hemmin kirjan. Uusi kirjaan perustuva elokuva on Smolarin mielest\u00e4 onnistunut. <\/p>\n<p>Juuri ensi-iltansa saanut <strong>Klaus H\u00e4r\u00f6n<\/strong> ohjaama Ei koskaan yksin -elokuva perustuu <strong>Rony Smolarin<\/strong> vuonna 2003 ilmestyneeseen romaaniin Set\u00e4 Stiller \u2013 Valpon ja Gestapon v\u00e4liss\u00e4 (2003). Romaani kertoo Suomen juutalaisten kohtalon vuosista sota-aikana. Talvisodan aikana Suomeen muualta tulleiden juutalaispakolaisten asema k\u00e4vi vaikeaksi natsi-Saksan ryhtyess\u00e4 Suomen aseveljeksi. Saksa alkoi vaatimaan Suomelta juutalaisten pakkoluovutuksia.<\/p>\n<p>Luovutukset olisivat saattaneet tapahtua kaikessa hiljaisuudessa ellei turvapaikan hakijoita olisi p\u00e4\u00e4tynyt auttamaan juutalaisen seurakunnan vaikuttaja ja liikemies <strong>Abraham Stiller <\/strong>(1885-1972).<\/p>\n<p>Seurakuntalaisen p\u00e4\u00e4toimittaja <strong>Sari Savela<\/strong> haastattelee Smolaria ensi maanantaina ilmestyv\u00e4ss\u00e4 Viikon seurakuntalainen -podcastissa Radio Deiss\u00e4.<\/p>\n<p>Kuinka Smolar sai ajatuksen kirjoittaa kirjan juuri Abraham Stillerist\u00e4?<\/p>\n<p>\u2013 Abraham Stiller oli naimisissa iso\u00e4itini siskon kanssa. Aina kun oli sukutapahtumia, perhetilaisuuksia tai merkkip\u00e4ivi\u00e4, Stiller oli l\u00e4sn\u00e4. Nuorena miehen\u00e4 ja poikana muistan kuulleeni, miten muut keskustelivat Stillerin sodan aikaisista saavutuksista: mit\u00e4 h\u00e4n oli tehnyt, kenen puolesta taistellut ja niin edelleen, Smolar kertoo.<\/p>\n<p>\u2013 Vuonna 1966 kun minulle oli tullut ik\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n, kannoin kelanauhurin h\u00e4nen eteens\u00e4, kuten tuosta elokuvastakin k\u00e4y ilmi. Stiller oli vanhainkodissa silloin.<\/p>\n<p>\u2013 Kolmen tunnin ajan h\u00e4n kertoi minulle tarinaansa ruotsin kielell\u00e4 ja min\u00e4 ohjailin h\u00e4nt\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kysymysten avulla. Ja silloin aukeni koko h\u00e4nen oma historiansa sodan aikana.<\/p>\n<p>Smolar lupasi Stillerille, ett\u00e4 jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 h\u00e4n kirjoittaisi t\u00e4m\u00e4n kokemuksista kirjan.<\/p>\n<p>Nauhat seurasivat Smolarin per\u00e4ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4n muuttaessa Helsingist\u00e4 Turkuun ja Turusta Israeliin, jossa h\u00e4n ty\u00f6skenteli L\u00e4hi-id\u00e4n toimittajana ja toimi muun muassa Yleisradion kirjeenvaihtajana. Kiihke\u00e4 el\u00e4m\u00e4nrytmi vei menness\u00e4\u00e4n ja vasta 1990-luvulla Smolar alkoi kuuntelemaan, mit\u00e4 oli saanut nauhalle.<\/p>\n<p>\u2013 Silloin minulla syttyi tarve tuottaa teksti\u00e4, h\u00e4n kertoo.<\/p>\n<p>\u2013 Aina k\u00e4ydess\u00e4ni Suomessa kyselin Stillerist\u00e4 h\u00e4nen aikalaisiltaan, jotka viel\u00e4 eliv\u00e4t siihen aikaan ja sain heilt\u00e4 todella hyv\u00e4\u00e4 lis\u00e4materiaalia. Istuin aika pitk\u00e4\u00e4n my\u00f6s kansallisarkistossa ja l\u00f6ysin sielt\u00e4 aivan fantastista tietoa.<\/p>\n<p>Yhteiskunnallisesti valveutunut Stiller<\/p>\n<p>Smolarin mukaan Stiller oli eritt\u00e4in l\u00e4mmin persoona, joka my\u00f6s rakasti lapsia.<\/p>\n<p>\u2013 Muistan itse ja minua nuoremmat muistavat h\u00e4net siit\u00e4, ett\u00e4 liikkuessaan tuolla meid\u00e4n seurakunnan porttien sis\u00e4puolella koulun ja p\u00e4iv\u00e4kodin luona, h\u00e4n tykk\u00e4si tarttua lasta k\u00e4dest\u00e4 tai nipist\u00e4\u00e4 poskesta. H\u00e4n antoi my\u00f6s aina jonkun karamellin.<\/p>\n<p>Makeiset liittyv\u00e4t Smolarin mukaan my\u00f6s Stillerin varhaisempaan historiaan: h\u00e4n toimi er\u00e4\u00e4n juutalaisen omistaman makeistehtaan myyntiedustajana ja sen my\u00f6t\u00e4 kierteli Suomessa.<\/p>\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Heist\u00e4 tuli hyvi\u00e4 yst\u00e4vi\u00e4, mit\u00e4 Stiller pystyi hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n parikymment\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin.<\/p>\n<\/blockquote>\n<p>\u2013 Vuoden 1915 paikkeilla Stiller oli Turussa myyntimatkalla ja tapasi W\u00e4h\u00e4w\u00e4kisten kaupunginosassa sik\u00e4l\u00e4isen osuuskaupan johtajan <strong>V\u00e4in\u00f6 Tannerin<\/strong>. Heist\u00e4 tuli hyvi\u00e4 yst\u00e4vi\u00e4, mit\u00e4 Stiller pystyi hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n parikymment\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin juuri t\u00e4ss\u00e4 pakolaiskysymyksess\u00e4.<\/p>\n<p>\u2013 Stiller itse kertoo minulle nauhalla, ett\u00e4 he keskustelivat maailman menosta. He olivat molemmat sosiaalidemokraatteja ja yhteiskunnallisesti ajattelevia. Se n\u00e4kyi jopa sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 Stiller nuorena aviomiehen\u00e4 ja kahden lapsen is\u00e4n\u00e4 ilmoitti vaimolleen, ett\u00e4 h\u00e4n l\u00e4htee Moskovaan katsomaan milt\u00e4 vallankumous n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Smolarin mukaan Stiller l\u00e4hti Ven\u00e4j\u00e4lle oikeastaan sen takia, ett\u00e4 h\u00e4n halusi pelastaa siell\u00e4 asuvat juutalaiset. Ajatus oli, ett\u00e4 he matkustaisivat Suomen kautta Ruotsiin.<\/p>\n<p>\u2013 Mutta juutalaiset ajattelivat silloin viel\u00e4 my\u00f6nteisesti ja olettivat, ett\u00e4 he kyll\u00e4 viel\u00e4 selvi\u00e4v\u00e4t eiv\u00e4tk\u00e4 he joitain tapauksia lukuun ottamatta l\u00e4hteneet.<\/p>\n<p>Halu antaa muille enemm\u00e4n kuin itsell\u00e4 oli<\/p>\n<p>Mist\u00e4 kumpusi Stillerin halu auttaa muita, Savela kysyy?<\/p>\n<p>\u2013 L\u00e4ht\u00f6kohtana oli, ett\u00e4 h\u00e4n halusi antaa muille enemm\u00e4n, mit\u00e4 oli itse saanut, Smolar vastaa.<\/p>\n<p>Stillerin vanhemmat kuolivat h\u00e4nen ollessaan viel\u00e4 pieni. H\u00e4n ja h\u00e4nen kaksi vuotta vanhempi veljens\u00e4 <strong>Mauritz Stiller <\/strong>sijoitettiin kahteen eri juutalaiseen kotiin. Vasta kouluik\u00e4isin\u00e4 he saivat tiet\u00e4\u00e4 olevansa veljeksi\u00e4. Smolar kuvailee veljesten olleen hyvin erilaisia kesken\u00e4\u00e4n. Mauritzista tuli my\u00f6hemmin elokuvaohjaaja, joka teki uraa hetken my\u00f6s Hollywoodissa. H\u00e4nt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n <strong>Greta<\/strong> <strong>Garbon<\/strong> \u201dl\u00f6yt\u00e4j\u00e4n\u00e4\u201d ja h\u00e4nell\u00e4 on jopa oma t\u00e4hti Hollywoodin kuuluisalla Walk of Famella.<\/p>\n<p>\u2013 Mauritz Stiller oli boheemi ja erkaantui juutalaisuudesta. Sit\u00e4 vastoin Abraham opiskeli nuorempana rabbin johdolla, oli hyvin hengellinen ja ymm\u00e4rsi juutalaisuuden syvi\u00e4 oppeja. Se kantoi l\u00e4pi koko h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n<p>Savela huomauttaa, ett\u00e4 Stillerkin kuvataan usein tietynlaisena boheemina.<\/p>\n<p>\u2013 H\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ytyi hyvin omaper\u00e4isesti, Smolar selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>\u2013 H\u00e4n oli olemukseltaan isokokoinen ja rujo ja h\u00e4n v\u00e4h\u00e4n linkutti k\u00e4velless\u00e4\u00e4n. Auto oli ajanut h\u00e4nen p\u00e4\u00e4lleen joskus 1930-luvun alussa ja lonkka oli v\u00e4h\u00e4n vaurioitunut. Kaikki pitiv\u00e4t kuitenkin h\u00e4nen huumorintajustaan. Siin\u00e4 piili samalla viisauksia ja siit\u00e4 ihmiset tykk\u00e4siv\u00e4t. Muuten h\u00e4n oli v\u00e4h\u00e4n sellainen \u201dsottapytty\u201d niin kuin h\u00e4nen vaimonsa sanoi: miss\u00e4 tahansa h\u00e4n liikkui, viikon ruokalista n\u00e4kyi h\u00e4nen solmiostaan.<\/p>\n<p>Onnistunut kuvaus Stillerist\u00e4<\/p>\n<p>H\u00e4r\u00f6n elokuvassa Stilleri\u00e4 n\u00e4yttelee <strong>Ville Virtanen,<\/strong> joka onnistuu Smolarin mielest\u00e4 roolity\u00f6ss\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in hyvin.<\/p>\n<p>\u2013 H\u00e4n ei tarvinnut kovinkaan suurta maskeerausta muistuttaakseen Stilleri\u00e4 juurikin tuolloin 1930-luvulla, Smolar sanoo.<\/p>\n<p>\u2013 Opetin h\u00e4nelle siunaukset, jotka h\u00e4n tekee elokuvassa. Ne lausuttiin siihen aikaan eri tavalla kuin t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, vaikka teksti on hepreaa. H\u00e4n oppi ne eritt\u00e4in hyvin ja asettui muutenkin rooliin eritt\u00e4in hyvin. H\u00e4n oli perusteellinen pieni\u00e4 yksityiskohtia my\u00f6ten.<\/p>\n<p>Smolar pit\u00e4\u00e4 muutenkin elokuvaa fantastisena.<\/p>\n<p>\u2013 N\u00e4en elokuvan eritt\u00e4in onnistuneena dokumenttina ja draamana. Elokuva on todella hyv\u00e4. Se on liikuttava ja hyvin ajankohtainen kun puhutaan pakolaisista ja juutalaisvastaisuudesta. Parempaan ajankohtaan t\u00e4m\u00e4 ei olisi voinut osua tai parempaa tekij\u00e4\u00e4 ei olisi voitu valita kuin Klaus H\u00e4r\u00f6.<\/p>\n<p>Elokuvalla on merkityst\u00e4 my\u00f6s Suomen juutalaiselle yhteis\u00f6lle.<\/p>\n<p>\u2013 Heti kutsuvierasn\u00e4yt\u00f6ksen j\u00e4lkeen seurakuntamme johtaja laittoi minulle tekstiviestin, jossa h\u00e4n sanoi, ett\u00e4 olen tehnyt suuren kulttuuriteon Suomen juutalaisten hyv\u00e4ksi, Smolar kertoo.<\/p>\n<p>\u2013 Minusta se oli aika palkitseva kannanotto.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Smolar nauhoitti Stillerin kertomia tarinoita 1960-luvulla ja kirjoitti niist\u00e4 my\u00f6hemmin kirjan. Uusi kirjaan perustuva elokuva on Smolarin mielest\u00e4&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":3525,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[2519,377,2520,137,33,31,30,378,2521,2522,2523,32,109],"class_list":{"0":"post-3524","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-abraham-stiller","9":"tag-books","10":"tag-ei-koskaan-yksin-elokuva","11":"tag-entertainment","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-kirjat","16":"tag-klaus-haro","17":"tag-rony-smolar","18":"tag-seta-stiller-valpon-ja-gestapon-valissa","19":"tag-suomi","20":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3524","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3524"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3524\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3525"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3524"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3524"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3524"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}