Zehin 640-sivuisessa teoksessa ei ole varsinaista p\u00e4\u00e4henkil\u00f6\u00e4, vaan n\u00e4k\u00f6kulmatekniikan kautta \u00e4\u00e4ness\u00e4 on kaksitoista kyl\u00e4n asukasta. Kaikilla on erilaiset n\u00e4kemykset siit\u00e4, mik\u00e4 on parasta Unterleutenin tulevaisuudelle. <\/p>\n
Henkil\u00f6hahmojen kautta l\u00e4sn\u00e4 on vahvasti Saksan poliittinen historia. Henkil\u00f6galleriasta rakentuu mikrokosmos, jossa jokaisella on roolinsa DDR:n ja nykyisen Saksan j\u00e4nnitteen kuvaamisessa. My\u00f6s pienen kyl\u00e4n ahdas ilmapiiri tulee ilmi romaanin sivuilta. <\/p>\n
Sosialismin aaveet henkil\u00f6ityv\u00e4t vanhaan kommunistiin Kroniin, joka kritisoi demokratiaa ja uutta aikakautta. Kyl\u00e4l\u00e4isten keskuudessa vihjaillaan, ett\u00e4 Kron on toiminut It\u00e4-Saksan salaisen poliisin Stasin ilmiantajana.<\/p>\n
Kronin arkkivihollinen on paikallisen yrityksen johtaja Gombrowski, joka osti Unterleutenin DDR:n aikaisen maatalousosuuskunnan. Vuosikymmenten saatossa h\u00e4n on vaurastumisensa ohessa ty\u00f6llist\u00e4nyt l\u00e4hes koko kyl\u00e4n.<\/p>\n
Kummallakin on kannattajansa, ja molempia osapuolia h\u00e4mment\u00e4v\u00e4t Unterleuteniin muuttaneet maalaisidylli\u00e4 etsiv\u00e4t suurkaupungin kasvatit. Erityisesti kunnianhimoinen nuori nainen Linda Franzen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyviss\u00e4 miehiss\u00e4 ristiriitaisia tunteita. <\/p>\n
Linda haluaa saavuttaa keinoja kaihtamatta p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4, ja h\u00e4n noudattaa l\u00e4hes orjallisesti Manfred Gortzin el\u00e4m\u00e4ntaito-oppaan neuvoja. Kyseinen opus on itse asiassa on Juli Zehin omaa k\u00e4sialaa. Zeh on kirjoittanut kirjan pseudonyymill\u00e4 Manfred Gortz, jossa satiirin kohteena on nykyp\u00e4iv\u00e4n selfhelp-kulttuuri. <\/p>\n
Dominoivan Lindan sympaattisen poikayst\u00e4v\u00e4n Frederekin sukupolvikokemuksen taas m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 elektronisen musiikin festivaali Love Parade. <\/p>\n
Keski-ik\u00e4inen sosiologi Gerhard Flie\u00df on el\u00e4nyt loistonsa aikaa pari vuosikymment\u00e4 aikaisemmin, kun kantaaottava keskustelukulttuuri oli voimissaan akateemisissa piireiss\u00e4. Flie\u00df ei koe l\u00f6yt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 en\u00e4\u00e4 paikkaansa yliopistomaailmasta. Sen sijaan h\u00e4n on l\u00f6yt\u00e4nyt yliopistosta nuoren vaimon, joka on ollut h\u00e4nen oppilaansa. <\/p>\n
Kun h\u00e4nelle tarjoutuu tilaisuus l\u00e4hte\u00e4 maaseudulle tutkimaan suokukkoja, uusi el\u00e4m\u00e4 tuntuu raikkaalta uudelta alulta. V\u00e4hitellen h\u00e4n huomaa, kuinka uusi ura ja avioliitto ovat murenemassa. H\u00e4n kokee kuitenkin hetkellisen kirkkauden hetken, kun olettaa ratkaisseensa kyl\u00e4ll\u00e4 kauan sitten ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isiss\u00e4 olosuhteissa tapahtuneen kuolemantapauksen. <\/p>\n
* *<\/p>\n
Ihmisten kesken -teosta on kuvailtu vahvasti poliittiseksi ja yhteiskunnalliseksi, mutta romaanissa on yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 my\u00f6s vahva draamallinen ote. Ei ole ihme, ett\u00e4 vuonna 2016 ilmestyneest\u00e4 teoksesta tehtiin pari vuotta my\u00f6hemmin televisiosarja sek\u00e4 useita n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6sovituksia.<\/p>\n
T\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa ovat ihmisten itsekk\u00e4\u00e4t pyrkimykset, joiden eteen he ovat valmiita tekem\u00e4\u00e4n suuria uhrauksia. N\u00e4k\u00f6kulmatekniikka luotaa syv\u00e4lle henkil\u00f6hahmojen mielenmaisemiin, ja samalla kunkin osapuolen mustavalkoinen maailmankuva valottuu. Sijaa ei l\u00f6ydy sille, ett\u00e4 yritett\u00e4isiin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisten n\u00e4k\u00f6kantaa. N\u00e4k\u00f6kulmanvaihdosten kautta henkil\u00f6ist\u00e4 paljastuu uusia piirteit\u00e4. <\/p>\n
Gombrowski miettii, mik\u00e4 on mennyt vikaan, kun kukaan ei tunnu pit\u00e4v\u00e4n h\u00e4nest\u00e4: <\/p>\n
\n\u201dGombrowski oli aina valmis miellytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikkia. Sit\u00e4 ei vain arvostettu. Nykyp\u00e4iv\u00e4n ihmiset pitiv\u00e4t maailmaa itsepalvelumyym\u00e4l\u00e4n\u00e4 \u2013 kotona oli sama tilanne. H\u00e4n oli koko ik\u00e4ns\u00e4 tehnyt t\u00f6it\u00e4 sen eteen, ett\u00e4 h\u00e4nen vaimonsa ja tytt\u00e4rens\u00e4 saisivat el\u00e4\u00e4 mahdollisimman mukavaa el\u00e4m\u00e4\u00e4.\u201d<\/p>\n<\/blockquote>\n
Vaimon n\u00e4k\u00f6kulma paljastaa vuosia jatkuneen l\u00e4hisuhdev\u00e4kivallan. <\/p>\n
Teoksen maailma on et\u00e4inen ja viile\u00e4, mik\u00e4 johtuu osittain siit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset ovat kyvytt\u00f6mi\u00e4 asettumaan toisten asemaan. Zeh h\u00f6yst\u00e4\u00e4 tarinaa makaabereilla yksityiskohdilla ja mustalla huumorilla. <\/p>\n
Romaanin maailma muistuttaa Lars Von Trierin<\/b>\u00a0elokuvaa Dogville (2003). Molempien teosten n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4 on ahdasmielinen yhteis\u00f6, jossa valtaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4rin. Kuten Dogvilless\u00e4, my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Unterleutenissa poliisia ei kutsuta h\u00e4t\u00e4tilanteissa paikalle. Ongelmat hoidetaan oman k\u00e4den oikeudella, jopa silloin, kun pieni lapsi katoaa. <\/p>\n
Kun Dogvilless\u00e4 yhteis\u00f6n kollektiivinen kauna kohdistuu yhteen uhriin, Unterleutenissa p\u00e4\u00e4osassa on ihmismielen pime\u00e4 puoli ja se, miten ihmiset kohtelevat toisiaan, el\u00e4imi\u00e4 ja lopulta itse\u00e4\u00e4n. <\/p>\n
Lindan julmuus kulminoituu kohtauksessa, kun h\u00e4nen poikayst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 on joutunut autokolariin. Lindan ensimm\u00e4inen havainto onnettomuuspaikalta on tuhoutunut auto ja materian menetyksen tuoma j\u00e4rkytys. <\/p>\n
* *<\/p>\n
Zeh s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 vaikuttavasti juonivetoisen romaanin intensiteetin, ja Anne Kilven suomennos on korkeatasoinen. Nykyp\u00e4iv\u00e4n kirjallisuudessa on enemm\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6 kuin poikkeus, ett\u00e4 kerronta tapahtuu preesensiss\u00e4. Perinteinen menneen muodon kerronta tuntuu suorastaan raikkaalta aikana, jolloin kerronnallinen kikkailu ja erikoisuuden tavoittelu tuntuu olevan usein itseisarvo. <\/p>\n
Kirjan lopussa kerronnan taso rikkoontuu. Ulkopuolinen toimittaja kirjoittaa Unterleutenista artikkelia, ja sit\u00e4 kautta avoimeksi j\u00e4\u00e4neet tapahtumat saavat selke\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen. Ratkaisu on turhan viihteellinen, ja loppuratkaisu olisi toiminut hyvin ilman tapahtumien alleviivaamistakin. <\/p>\n
Zehin kuvaus Berliinin muurin murtumisesta heijastaa koko romaanin ydint\u00e4: \u201dMaailmasta oli tullut korttitalo, joka kaatui kasaan.\u201d<\/p>\n
Vertaus kuvaa hyvin kyl\u00e4n asukkaiden kohtaloa. Kun ahneus ja oman edun tavoittelu on etusijalla, voittajia ei ole. Lopussa kaikkien huteralla pohjalle rakennetut korttitalot kaatuvat. <\/p>\n
Larissa Raudas<\/p>\n
* *<\/p>\n
\u2666\ufe0f\u00a0PIENI TUKI, ISO APU\u00a0\u2666\ufe0f<\/p>\n
Tilaatko joskus kirjan tai \u00e4\u00e4nikirjan verkosta? L\u00f6yd\u00e4t ostoslinkkej\u00e4 jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikist\u00e4. Niist\u00e4 tehdyist\u00e4 ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n sivustoa.\u00a0<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Zehin 640-sivuisessa teoksessa ei ole varsinaista p\u00e4\u00e4henkil\u00f6\u00e4, vaan n\u00e4k\u00f6kulmatekniikan kautta \u00e4\u00e4ness\u00e4 on kaksitoista kyl\u00e4n asukasta. Kaikilla on erilaiset…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":35833,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,10118,10119,10120,378,386,3911,32,109],"class_list":{"0":"post-35832","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-huippu-kustannus","14":"tag-ihmisten-kesken","15":"tag-juli-zeh","16":"tag-kirjat","17":"tag-romaani","18":"tag-saksa","19":"tag-suomi","20":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/35832","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=35832"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/35832\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/35833"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=35832"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=35832"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=35832"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}