![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/helenan-keraamat-etanat.jpg\"\/)
<\/p>\n <\/p>\n
\n Helena Pastell huolestui haitallisen vieraslajin levi\u00e4misest\u00e4 ja ryhtyi toimeen. H\u00e4n on h\u00e4vitt\u00e4nyt kuukaudessa yli 2000 espanjansiruetanaa. <\/p>\n
15.9.2025\n <\/dd>\n<\/dl>\n
L\u00e4helt\u00e4 piti, ettei vastaan luikerrellut etana liiskaantunut. <\/strong>Helsinkil\u00e4inen Helena Pastell<\/strong> oli matkalla ty\u00f6paikalle, kun h\u00e4n havahtui limavanoihin keng\u00e4npohjan kupeessa.<\/p>\n Helena oli lukenut uutisia espanjansiruetanoiden levi\u00e4misest\u00e4, mutta h\u00e4n ei ollut koskaan aiemmin n\u00e4hnyt sellaisia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 kerralla. Puolen kilometrin asfaltinp\u00e4tk\u00e4ll\u00e4 mateli kymmeni\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 nilvi\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n \u201dEtanat suorastaan k\u00e4veliv\u00e4t vastaan\u201d, Helena kuvailee.<\/p>\n Tienpientareella nurmikolla oli sit\u00e4kin vilkkaampaa. Etanat olivat sulloutuneet rykelmiksi l\u00e4hekk\u00e4in kuin ruuhkabussiin ahtautuneet matkustajat.<\/p>\n Helena oli ajatellut, ettei huoli etanoista koskettaisi h\u00e4nt\u00e4. H\u00e4n asui kerrostalossa eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ollut omaa pihaa tai viljelypalstaa. Tuskin etanoihin kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 edes t\u00f6rm\u00e4isi.<\/p>\n Kohtaaminen etanoiden kanssa kuitenkin havahdutti. L\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 oli puutarhapalstoja ja Helsingin yliopiston koepeltoja. Ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 viljelykasveja ravinnokseen mussuttava vieraslaji levi\u00e4isi sinne, huolestutti, joten Helena p\u00e4\u00e4tti ryhty\u00e4 toimeen. <\/p>\n H\u00e4n on ker\u00e4nnyt espanjansiruetanoita joka aamu k\u00e4velless\u00e4\u00e4n t\u00f6ihin elokuun puoliv\u00e4list\u00e4 2025 l\u00e4htien.<\/p>\n \u201dSaaliini on jo yli 2000 etanaa.\u201d<\/p>\n Lue my\u00f6s: <\/strong>Omia lajitovereitaankin popsiva espanjansiruetana on puutarhurin kauhu \u2013 kasveja tuhoava tappajaetana voi olla vaarallinen my\u00f6s ihmisille<\/a><\/p>\n Espanjansiruetana eli tappajaetana levi\u00e4\u00e4 nopeasti<\/p>\n Espanjansiruetana on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa, koska tuhoja aiheuttava laji ei viivyttele suvun jatkamisessa. Kyseess\u00e4 on kaksineuvoinen el\u00e4in, mik\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 espanjansiruetana voi lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 sek\u00e4 koiraana ett\u00e4 naaraana.<\/p>\n \u201dKun kaksi etanaa parittelee kesken\u00e4\u00e4n, molemmat voivat tuottaa j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4\u201d, erikoistutkija Erja Huusela <\/strong>Luonnonvarakeskuksesta sanoo.<\/p>\n Espanjansiruetana munii kerrallaan 20\u201330 munaa ja jatkaa lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 pitkin kes\u00e4\u00e4. Yksi etana voi munia jopa 400 munaa yhden suven aikana.<\/p>\n Leuto talvi, kostea alkukes\u00e4 ja rehev\u00e4t kasvustot ovat tarjonneet espanjansiruetanoille otolliset olosuhteet, mik\u00e4 on johtanut etanahavaintojen runsauteen.<\/p>\n \u201dSuomen lajitietokeskuksen Laji.fi-sivustolle on ilmoitettu vuoden 2025 aikana etanahavaintoja jo l\u00e4hes tuplasti viime vuoden havaintoilmoitusten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n verrattuna\u201d, Huusela sanoo.<\/p>\n Espanjansiruetana sy\u00f6 puutarhojen koriste- ja hy\u00f6tykasveja. Ruoantuotantoa laji ei erikoistutkijan mukaan viel\u00e4 laajasti uhkaa.<\/p>\n \u201dRiski kuitenkin kasvaa ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 koko ajan.\u201d<\/p>\n Espanjansiruetana voi risteyty\u00e4 muiden etanalajien kanssa ja haitata luonnon monimuotoisuutta. Lis\u00e4ksi espanjansiruetanat saattavat levitt\u00e4\u00e4 ihmisille ja muille el\u00e4inlajeille haitallisia tauteja. Etanoiden limasta on l\u00f6ydetty esimerkiksi listeria- ja kolibakteereita sek\u00e4 koirille vaarallisia syd\u00e4nmatoloisia.<\/p>\n \u201dJos etanoita torjuu, ker\u00e4\u00e4 ja k\u00e4sittele, kannattaa suojautua kumihanskoilla. Kannattaa my\u00f6s varmistaa, ettei etanoiden limaa p\u00e4\u00e4se roiskumaan kasvoille.\u201d<\/p>\n Kerran Helena ker\u00e4si yhden ty\u00f6matkan aikana 700 etanaa<\/p>\n Aluksi Helena Pastell kirjasi ker\u00e4\u00e4m\u00e4ns\u00e4 etanat kalenteriinsa, jotta h\u00e4n voisi tehd\u00e4 havainnoistaan vieraslaji-ilmoituksen. M\u00e4\u00e4r\u00e4 auttaa kartoittamaan etanoiden kannan alueellisia kokoja. Sittemmin kirjaamisesta on tullut tapa.<\/p>\n Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4saalis on 60 etanaa, useimmiten joka matkalta l\u00f6ytyy v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 30. Enimmill\u00e4\u00e4n Helena on poiminut 700 espanjansiruetanaa yhden ty\u00f6matkan aikana.<\/p>\n \u201dToivoin, ett\u00e4 huomaisin, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 alkaisi v\u00e4hentym\u00e4\u00e4n, mutta olen todennut, ett\u00e4 etanoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on riippuvainen s\u00e4\u00e4st\u00e4. Sateella ja kostealla niit\u00e4 l\u00f6ytyy enemm\u00e4n, kuivalla v\u00e4hemm\u00e4n.\u201d<\/p>\n Aiemmin ty\u00f6matka taittui vartissa, nyt siihen on varattava v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 45 minuuttia. Joskus etanoita on ollut niin paljon, ett\u00e4 ker\u00e4\u00e4miseen on mennyt parikin tuntia.<\/p>\n \u201dKerran my\u00f6h\u00e4styin palaverista, kun en malttanut lopettaa. Palaveria oli aikaistettu, enk\u00e4 ollut huomannut tarkistaa uutta aloitusaikaa, kun olin niin etanankeruun lumoissa\u201d, Helena sanoo.<\/p>\n Onko espanjansiruetanan h\u00e4vitt\u00e4minen vapaaehtoisten varassa?<\/p>\n Etel\u00e4eurooppalainen laji on kulkeutunut Suomeen taimien mukana. Laji alkoi lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 Ahvenanmaalla 1990-luvun alussa, ja sittemmin kanta on vakiintunut koko manner-Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.<\/p>\n Erikoistutkija Erja Huusela my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 torjuntaan on her\u00e4tty j\u00e4lkijunassa. Onko taistelu vieraslajia vastaan h\u00e4vitty?<\/p>\n \u201dEmme varmaan en\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4se espanjansiruetanoista eroon. Niille l\u00f6ytyy aina suojapaikkoja, joutoalueita ja tyhji\u00e4 tontteja, joten tuskin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ihan nollaan saadaan.\u201d<\/p>\n Lajin levi\u00e4mist\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 on tutkijan mukaan kuitenkin mahdollista rajoittaa. Haittojen v\u00e4hent\u00e4minen vaatii p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 ja vuodesta toiseen jatkuvaa ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n Osa kunnista ja kaupungeista kannustaa kansalaisia vieraslajitalkoisiin maksamalla h\u00e4vitetyist\u00e4 espanjansiruetanoista palkkion. Asiantuntijan mukaan talkoot ovat tehokas tapa puuttua etanainvaasioihin alueellisesti.<\/p>\n \u201dOmalta tontilta etanat viel\u00e4 ker\u00e4ilee, mutta yhdelle ihmiselle on aika iso urakka alkaa poistamaan niit\u00e4 julkisilta paikoilta\u201d, Huusela sanoo.<\/p>\n Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n talkoilijoiden varassa etanoiden h\u00e4vitt\u00e4minen ei kuitenkaan ole. Ammattitoimijoilla, kuten taimien kasvattajilla sek\u00e4 muilla puutarha- ja maansiirtoalan yrityksill\u00e4, on lakis\u00e4\u00e4teinen velvollisuus est\u00e4\u00e4 vieraslajin levi\u00e4minen.<\/p>\n \u201dJoillain kaupungeilla, kuten Riihim\u00e4ell\u00e4, on etanaroskiksia, jotka helpottavat j\u00e4tehuoltoa. Moni ker\u00e4\u00e4 etanoita, mutta loppuk\u00e4sittely ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 en\u00e4\u00e4 kiinnosta.\u201d<\/p>\n Espanjansiruetanan h\u00e4vitt\u00e4minen tulee uniin<\/p>\n Helena Pastell varustautuu yhden naisen etanatalkoisiin kertak\u00e4ytt\u00f6hanskan lis\u00e4ksi muovisilla kolmen litran pakastepusseilla. Kumihanska on oikeassa k\u00e4dess\u00e4, l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4 pussi vasemmassa.<\/p>\n \u201dNappaan etanan kiinni keskelt\u00e4 oikealla k\u00e4dell\u00e4 ja nostan pussiin.\u201d<\/p>\n Pussit Helena vie ty\u00f6paikalleen. H\u00e4n ty\u00f6skentelee laboratoriossa ja on saanut esihenkil\u00f6lt\u00e4\u00e4n luvan h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 espanjansiruetanat laboratorioty\u00f6st\u00e4 yli j\u00e4\u00e4neell\u00e4, j\u00e4tteeksi p\u00e4\u00e4tyv\u00e4ll\u00e4 etanolilla.<\/p>\n \u201dOlen katsonut netist\u00e4 ohjeet ja yritt\u00e4nyt toimia parhaani mukaan niin, ett\u00e4 etanat eiv\u00e4t tarpeettomasti k\u00e4rsisi\u201d, Helena sanoo.<\/p>\n V\u00e4lill\u00e4 etanat tulevat uniin. Painajaisissa etanat aukovat suitaan, oikovat tuntosarviaan ja ry\u00f6miv\u00e4t hitaasti kattilasta ulos, kunnes menett\u00e4v\u00e4t henkens\u00e4.<\/p>\n Espanjansiruetanan h\u00e4vitt\u00e4minen on vaatinut kamppailua alitajunnan kanssa.<\/p>\n \u201dEi tunnu kivalta h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 elollisia olentoja, mutta yrit\u00e4n motivoida itse\u00e4ni sill\u00e4, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on haitallinen vieraslaji, jonka torjunnassa tarvitaan jokaisen apua.\u201d<\/p>\n Tappajaetana sy\u00f6 lajitovereitaan \u2013 huomioi t\u00e4m\u00e4 asia h\u00e4vityksess\u00e4<\/p>\n Erikoistutkija Erja Huusela ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, espanjansiruetanoiden tappamiseen liittyv\u00e4t tuntemukset, mutta sanoo, ett\u00e4 haitallinen vieraslaji jatkaa lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4\u00e4n, jos siihen ei puututa. Mit\u00e4 enemm\u00e4n espanjansiruetanoita on, sit\u00e4 suuremmaksi ongelmat kasvavat.<\/p>\n El\u00e4insuojelulaki<\/a> kielt\u00e4\u00e4 tarpeettoman k\u00e4rsimyksen aiheuttamisen el\u00e4imille. El\u00e4vi\u00e4 etanoita ei saa sulkea muovipussissa j\u00e4teastiaan vaan ne pit\u00e4\u00e4 lopettaa mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti.<\/p>\n